Gdansk

Koska ihanat naiset, miksei.
Syksyllä pohdittiin, että jotain pitäisi akkaporukalla tehdä ja kohteeksi valikoitui Gdansk, koska lentodiilien hinta oli niin mainio.

Pahoittelut, ihastuin niin syvästi tuohon arkkitehtuuriin, että kuvasaaste on suurelta osin pelkkää taloa....

Wizzair.

Tuota. En tiedä käytänkö uudestaan.

Toisaalta, kaikki toimi.

Kermaperseenä vaan tottunut vähän toisenlaiseen....

Kauppahalli

Todettiin, että tänne on mentävä.

Ensin syötiin, ja sillä välin aurinko tulikin esiin.

Merirosvolaiva palaamassa ravintolan eteen.

Juuri ennen tätä olimme kävelleet tuota siltaa pitkin.

St. Mary's kirkko oli valitettavasti kiinni vielä maaliskuussa.

Sen kellotornista on kuulemma mielettömät näkymät.

Turku mainittu.

Välikahvi.

Tai ehkä aamupalan jälkiruoka.

Suloisia pääsiäistavaroita oli esillä.

Onneksi oli pehmeä matkalaukku ja hintataso kallis.

Miten olisin voinut olla tarjoamatta tytöille skumppalasilliset

nähtyäni tämän pullon etiketin?

Maailmansotien museo.

Ehdottomasti käynnin arvoinen.

Sivistystä reissun lomassa.

Museo oli mielenkiintoinen, vaikkakin ahdistava.

Jotenkin järkyttävää tajuta mitä ihmiset tekevät toisilleen....

Jotkut mustavalkoiset filmit olivat Helsingin kulttuuritieteen laitokselta, se huvitti.

Perjantain viisastelut kadulla.

Kotiin. ♥

Lensimme Gdanskiin keskiviikkona illaksi ja lauantaina aamulla takaisin. 

Ensimmäinen erehdys oli ottaa taksi lentokentältä hotellille. Olin kyllä selvittänyt etukäteen, millä bussipysäkillä tulee jäädä pois ja minne kävellä, että päätyy hotellille, mutta naiset halusivat mennä taksilla.....

No, seikkailumieli loppui sitten siihen ajeluun. 

Kuski paahtoi menemään 130 km/h koko matkan vähät välittämättä tien varrella olevista 50 rajoituskylteistä, puikki ja pujotteli sellaisista väleistä, mistä minä en mahtuisi pikku-Skodalla, ja runttasi menemään torvi soiden. Siinä ohessa mutisi ja murisi Puolaksi ja antoi kaiken kaikkiaan järjettömän aggressiivisen kuvan.....

Kun olimme selvinneet hotellille hengissä, seikkailumieli oli siinä, että paluulennolle mentäisiin vaikka kävellen.

Sikäli mielenkiintoista, että muuten turistioppaissa annettiin ymmärtää, että siellä on liikennesääntöjä noudatettava, koska sakot tulee jo punaisia päin kävelemisestä. Toden totta, porukka seisoi valoissa, vaikkei ollut autoja mailla eikä halmeilla. Samoin jokainen autoilija pysähtyi, jos edes katsoi suojatietä päin. (Salolaisena hyvin erikoinen tunne.)

Näin ollen siellä oli mielenkiintoinen tapa noudattaa jotain sääntöjä ja jättää noudattamatta toisia.

Hotelli Novotel oli siisti, pieni ja todella kiva. Sijainti oli aivan loistava, siitä oli noin 25 askelta vanhaan kaupunkiin. Kun oltiin saatu laukut hotelliin ja käyty paniikkipissalla, tepasteltiin etsimään ruokapaikkaa. Ensimmäinen ilta meni syödessä ja lopulta etsiessä pikkukauppa, mistä saatiin aamuksi tuoremehut ja jogurtit hotellihuoneeseen. Koko sakki sammui kuin kynttilä illalla ennen kymmentä. (Varsinaiset bilettäjät....)

Toisaalta torstaiaamuna oltiin hereillä paikallista aikaa viideltä (Suomessa kuusi) ja pohdittiin aukeaako mikään aamiaispaikka jo seiskalta. Käveltiin, ihmeteltiin, syötiin aamupala, sitten aamupalan jälkiruokakahvit, toinen aamupala, välipala, lounas, käveltiin lisää, katseltiin, ihmeteltiin.....

Kun ensimmäinen koko päivä päättyi, mittarissa oli kivasti 30 000 askelta päivälle eli yli 19 km. 

Mitä jäi kaupungista mieleen?

Todella siisti, viehättävä ja yllättävän kallis. Ruoka, kalja ja votka oli halpaa. Näin kun ei juo olutta (saati votkaa), juomisen löytäminen muusta kuin lasten listalta oli yllättävän haastavaa, Euroopassa ei kaikkialla tunnuta tuntevan edes siidereitä. 

Tavaroiden hintataso taas oli jotakuinkin Suomalaista tasoa. Se yllätti! Pohdittiin, miten paikalliset pystyy ostamaan mitään sillä palkkatasolla.

Pääasiassa kukaan ei puhunut hyvää englantia. Kielitaidottomuus yllätti myös. Saksalla olisi pärjännyt, jos osaisi. Hienoa oli se, että kortilla pystyi maksamaan turvallisesti, myös debit-puolella. Rahanvaihtokojujen kurssit vaihtelivat laajasti ja turistialueilla vedätettiin tyylikkäästi huonolla kurssilla.

Suosittelen, mutta keväämmällä tai kesällä. Kesällä kiinnostaisi myös Sopot, jonne emme tehneet retkeä, koska kesäkaupunkina siellä tuskin olisi ollut juuri mitään. Se kuuluisa laiturikin lienee paremmin auki kesäaikaan.