sunnuntai 31. elokuuta 2014

Syksy

Syksy saa tulla.
Tänään ihan järjettömän kaunis syyspäivä. Aamulenkki sillä lailla kirpakkaassa kelissä, että aamulla kasilta sormet vielä paleli fleecestä huolimatta...
Punainen fleece oli muutenkin huono valinta. Se selvisi noin lenkin puolivälissä, kun lauma hirvareita lennähti kimppuun.... Pasi noukki niitä selästä ehkä sata yhden sadan metrin matkalla.  =)



Zilga tekee satoa nyt toista (vai kolmatta?) kertaa. Kauniita sinisiä, ja siemen sisällä ihan naurettavan iso.  =)

Puksipuu pitäisi istuttaa taas perunamaahan. Viime talven se talvehti siellä, ja odotan tulevasta talvesta vähän helpompaa eli isolumisempaa, joten toivon sen talvehtivan jälleen. Keväällä siirrän sen taas isoon ruukkuun terassille. Tämän kesän aikana se on kasvanut paljon.

Terassihortensian ja verenpisaran talvetan sisällä. Verenpisarakin talvehtii jo kolmatta talvea ja vasta tänä kesänä se on ensi kertaa voinut todella erinomaisesti. Liekö syynä runsas määrä hevonkakkapapanoita, joita heitin purkkiin kun vaihdoin sen isompaan.... 

****
Ruokajuttuja. 

Tänään pitkästä aikaa riivittyä sikaa eli pulled pork. 
Erittäin kiva ja hauska uusi tuttavuus. Jopa niin hyvää, että tänään ruokapöydässä keskusteltiin, ettei jouluksi hankitakaan mitään kinkkua vaan pari pakkausta tätä juuri näillä lisukkeilla.
Kuvassa Ronjan "jälkkäri"-annos kun ensimmäisestä ei nälästä johtuen ehditty ottaa kuvaa.  =) 
Ensimmäiset pistettiin ison tortilla-wrapsin sisälle kaikkine lisukkeineen ja on NIIN HYVÄÄ!! 


Pasi teki sienilöytöjä ja toi kotiin herkkutatteja ison läjän. Tein taivaallista kermaista tattisoppaa. Tätä kelpaa pistellä parina päivänä tulevalla viikolla töissä. (Syön töissä yleensä kevyesti ja kotona sitten niin sanotun "kunnon ruuan".)


****
Edelleen ollaan erittäin tyytyväisiä kahvimyllyyn ja varsinkin toi Indonesialainen Java on suuri suosikki.
Itsehän laitan kahviin maitoa, paljon. Thaimaasta tuotuja kuivamaitoja on vielä jäljellä kevääseen saakka.... sitten taas uusi lasti.
Mutta testiin lähti kaupasta purkillinen mantelimaitoa. Siinä ei ole riittävästi maitoa mun kahviin (se on liian vesimäistä), mutta siitä saa todella herkullisen vaahdon kahvin päälle!  Joten cheers...






torstai 28. elokuuta 2014

Internet-ostoksia

Tämä oli ehdottomasti todella kiva päivä.

Aloitin aamun (suihkussa) parturissa, koska niskavillat oli kasvaneet jo niin roisisti yli, että en olisi kehdannut ensi viikolla vastaanottaa uusia opiskelijoita. Tai ainakin se on hyvä tekosyy....  =D
Pasi lenkitti koiria ja imuroi sillä välin. Poikkesin paikallisella hiekkakuopalla tarkistamassa sepelin, jota olin tilaamassa pihaan. Kivien koko ei mene millään tavoin loogisesti esim. sentteinä... ehei... meillä on mielestäni n. 1 x 2 cm kokoista kiveä ja sen mitta on kiviasemalla 8 x 16. Että ota siitä sitten....  joka tapauksessa kuorma-auto ajoi pihaan, valutti mennessään kivan kaistaleen ja kippasi loput autokatoksen nurkalle, mistä sitä levitetään vähän laajemmalti. Ihanasti säästi vaivalta ettei tarvitse koko 14 kuutiota käsipelillä siirtää pihaan.

Olen viime aikoina ostanut aika monta juttua netistä. Innostuin vähän (ai vähän? PALJON!) noista papukahveista. Meillä on ollut puhetta tästä monta vuotta, mutta vihdoin otin ja pistin toimeksi. Eli tilasin pienen sähkökäyttöisen Bodumin myllyn sekä papuja.  Riikkahan siitä vinkkasi kun kävi...
Odotimme kahvi"vieraita" eli olimme sopineet isän, E-L:n ja Mikon kanssa, että tulevat meille tänään, ja hifistelin siinä jauhaen papuja juuri kun kävelivät sisään.


Tänään tarjolla oli Brasilialaista ja Indonesialaista. Tuota Brassia myydään myös espresso-papuna. Mikko tykkää vahvasta, espresso-tyyppisestä kahvista, ja olikin mielissään tuosta. Se oli jo pannussa NIIN mustaa... mutta maku oli yllättävän hyvä, vaikka yleisesti kommentti pöydän ympärillä oli: "melkoisen vahvaa". 
Toisen pannullisen keittelin tuota Indonesialaista Javaa, josta tuli oma suosikkini heti ensi maistamisella. En ole tajunnutkaan mikä ero on kahvilla ja sillä, mitä valmiissa pakkauksissa kaupataan....  (Hyvästit vaan, Juhla-Mokka! Hih!)


Mikko on gluteeniton, joten olin eilen vähän soveltanut ja onnistunut. Suklaakakun kanssa tosin kävi pieni vahinko, eikä tarjolla ollut kakkua vaan palloja.... 

(Suklaapallojen ohje alkaa: "otetaan yksi pilallemennyt kakkupohja", joten voitte kuvitella. Tiputin kakun siis vahingossa ja se halkesi tuhanteen palaan. Niin ollen se oli "pilalle mennyt"...)

Porkkanakakut ja suklaapallot teki hyvin kauppansa, samoin Marianne-juustokakku. Ja vaikka itse sanonkin, pöytä näytti kivalta kun vieraat tulivat. 


Tuliaisena sain ihanan rungollisen krysanteemin. Ostan vielä perinteisen meidän "Welcome" kyltin purkkiin niin portin pieli on kaunis koko syksyn.  (Älkää huomatko tuota rumaa ämpäriä kuvassa....)

***

Vieraiden lähdettyä monen tunnin jälkeen kävin hakemassa postin, jonka jälkeen sainkin kiljua riemusta. Jos veroehdotukset olivat jo melko nappiin menneet keväällä, kaikkien korjausten jälkeen lopullinen sai ison hymyn kasvoille. 


Muita nettiostoksia, koska valitettavasti tästä maasta ei vaan kannata ostaa enää kaupasta. Netistä saa alle puoleen hintaan tuotteita, jotka kestävät kuljetuksen. Eli tilasin pitkään havittelemani lenkkarit vihdoin. Tänään tuli tekstiviesti, että ovat noudettavissa ja ajoin samantien postille.
Noh, ne on pinkit.... =) 
Jos taas aloittaisi tuon hölköttelyn. Vanhat tossut on juostu jo niin linttanaksi, että niissä alkoi jalat särkeä. Lisäksi niiden kantapään kohdalta on pehmusteet kuluneet ja tahtovat ajoittain hangata. 

Koirien kanssa en kuitenkaan mennyt juosten (paitsi ihan loppumatkasta). Kesken lenkin puhelin soi ja sain vielä yhden hauskan uutisen: eli Lotta on lähdössä naapureiden kanssa reissuun hiihtolomalla ja tänään varmistui, että ovat varanneet kohteen. 
Tulin kotiin ja kuvittelin kertovani iloisia uutisia likalle, joka katsoi lännenratsastusta, mutta mitä vielä: Juulia oli ehtinyt samantien soittaa kun olin vielä puhelimessa äitinsä kanssa. =)  Tosi kivaa, että "pikkulikat" pääsevät taas yhdessä lomalle.






maanantai 25. elokuuta 2014

Jännän äärellä

Kaikkea pitää kokeilla ja vähän joka asiasta innostua.
Smoothieita olen tehnyt ennenkin, taloudessa kun on melko hyvä blenderi. Ei siitä varmasti ole kuin vuoden verran kun talvella rouskutin pakastemarjoja menemään koko perheelle smoothien muodossa, muksuillekin pakolliset vitamiinit....

Nettihän on väärällään kaikkea intoiltavaa. Viimeisin, tähän liittyen, ehkä, vihersmoothiet. Pakkohan sitä oli kokeilla kun paikkakunnalla kasvatetaan lehtikaalia (joka kaikesta kuulumisesta päätellen on jotain chian jälkeen parasta....)

VIHERSMOOTHIE

Pieni porkkana pilkottuna (riippuu blenderin kestävyydestä miten isoksi voi jättää)
banaani
viher-chiaa pari kunnon lusikallista *
viime syksyisiä pakasteomenanpaloja
kaksi lehtikaalin lehteä keskiruoti poistettuna
Gefilus-mehua (appelsiini-porkkana)

Kaikki koneeseen ja pyörimään, mehun laskin yläosan reiästä niin, että näin miten paljon sitä tarvitaan, että koostumus on sopiva. Ehkä desin verran.

* viher-chia: blendaan kookosmaitoa, chiaa ja spirulinaa ja käytän sitä aamurahkassa mausteena. Väri on tosi kammottava ja luotaantyöntävä mutta on hyvää.

****

Ja yllätys yllätys, sehän oli hyvää.  Ulkonäöllään ei houkuttele, mutta maku oli kiva.

Tämä siis hyvin varovaisen aloittelijan malli. Takuulla niiden ei kuulu olla ihan noin hedelmäisiä. Minua jännitti se kaalin maku enkä uskaltanut laittaa sitä ihan niin paljon kuin ohjeissa käskettiin. Ehkä huomenna. Pari avocadoakin odottelee pääsyään moiseen soossiin.


****

Samalla kun googlailin ohjeita tuohon, käytin vähän aikaa etsiäkseni erinäisiä gluteenittomia ohjeita. Velipuoleni (isän avovaimon poika) on nimittäin jälleen Suomessa ja on gluteeniton. Koska haluan kahvitella isolla porukalla, pitää leipoa jotain mikä sopii kaikille. 

Toistaiseksi ohjeissa on vilissyt psyllium-jauheita ja muita kummallisuuksia ja alan kallistua siihen, että ostan pussillisen sellaista testiin. Olen aiemmin hyvällä menestyksellä tehnyt kääretorttua ja juustokakut on tietenkin helppoja... mutta kun.... pitää vissiin päteä.   =)



perjantai 15. elokuuta 2014

Arjen aherrusta

Ihanaa kun tavallinen arki taas alkoi. Jopa tytöistä oli kiva palata koulujen penkille. Nuorin eritoten oli aika täpinöissään (vaikka pakkohan se on kavereiden kanssa olla sitä mieltä, että koulu on tylsää), koska oli uusi luokka, uusi koulu ja uudet kujeet - YLÄASTELAINEN, hyvänen aika.



Itse olen ollut nyt töissä parisen viikkoa ja olo on - no, niinhän sanotaan - kuin ei olisi lomalla ollutkaan. Ei rasittunut, vaan ennemminkin sellainen, että osaan taas hommani ja flow saadaan päälle kun pistetään isoa vaihdetta kehiin.
Kiire on, yllätys. Osasto täynnä, mikään ei ole muuttunut. Osastonhoitaja on tosin muuttunut, mutta omalla tavallaan vanha tuttu ihminen, joten eipä siitäkään merkittävää uutta.
Hyvältä tuntuu kaiken kaikkiaan.

Ihan paras uutinen on, että Joonas sai työpaikan. Alkuun nyt reiluksi kuukaudeksi, mutta luultavasti homma jatkuu talven yli. Firma on sama kuin Pasin ja työstä en tiedä, jotain rasvakourajuttua. Mutta ihan mahtavaa!! Tienaa nyt sitten talven yli ja pääsee aloittamaan opiskelijaelämän vuoden päästä mahdollisesti ilman lainoja.

Näillä eväillä talvea kohti nauttien ihanasta syksystä.



Aina voi plutata joessa.... 


Syyskukat ovat vasta parhaimmillaan perhosten iloksi

perjantai 8. elokuuta 2014

Hilloja, ei lakkoja

Sadonkorjuuaika. Oman pihan puusta tuli tänä vuonna yllättäen iso sato kirsikkaa, joten olen keitellyt useita purkkeja kirsikkahilloa. Samoin saskatoonista saatiin hyvä sato kun Pasi viritti verkon häätämään rastaat.

Kasvihuone tuottaa nyt satoa joka päivä ja vaikka koiranruokaan meneekin kurpitsaa jonkun verran, suurimman satokauden aikana ei kaikkea pysty niillekään syöttämään. Enkä toki haluakaan. Kesäkurpitsa on hurjan hyvää vain puoliksi laitettuna ja uunissa paahdettuna (juustoraasteella.... nam!) ja muutenkin.

Vain kevyesti höyrytettynä ja soseutettuna siitä leipoo talvella taivaallista jenkkityylistä kurpitsapiirakkaa. Hilloakin siitä saa.
Jos vierastat kurpitsaa, älä anna tämän ohjeen hämätä. Se on itse asiassa hillossa tuomassa rakennetta, ei makua.

Sitruunainen kesäkurpitsahillo

Kesäkurpitsa, ei mitään jätti-kokoista
Pari omenaa
Pari sitruunaa
Pieni paketti hillosokeria 1+3

Kuori ja pilko kurpitsa ja omenat. Laita kattilan pohjalle desin verran vettä ja keitä pehmeäksi. Soseuta, maun mukaan joko blenderillä ihan muussia tai sitten karkeampaa esim. perunanuijalla. Raasta sitruunoista kuori, purista mehu. Mehua saisi olla reilu desi, kuoriraastetta muutama teelusikallinen. Sekoita ne soseen joukkoon, kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja lisää hillosokeri. Keitä viitisen minuuttia (sokerin ohjeen mukaan) ja purkita.

Hyvää paahtoleivällä!


tiistai 5. elokuuta 2014

Elämää ex tempore

Periaatteessa loma loppui. Työvuorolistassa ensimmäinen vuoro vaan oli VP ja otimme kaiken ilon irti, koska bongasimme vahingossa halvan päiväreissun Tallinnaan. Tytöt ja aikuiset, ihan vaan hömpsöttelyreissu.


Rocca al Maressa Boosterit heti alkuun ennen ankaraa shoppailua


Rahva Raamatud kohvik tarjosi todella ihanan salaatin.


Satamassa taas Frozen Yoghurt lisukkeinen tuli tarpeeseen.


Kiinnitä huomiota noihin Allaheihin, joita olemme ostaneet..... 


Tytöille koko pullo skumppaa. Pirates of the Caribbean -teemalla mentiin, tarjoilija oikein kantoi lasit ja pullon pöytään ja tarjoili. Ympäristössä tuijotettiin melkoisesti kun alaikäiset saavat koko pullon.... 


Tässä oma lomani. 
Sää helli, lepäsin, nollasin, rentouduin. Eiköhän tässä taas jaksa muutaman viikon ennen seuraavaa pätkää.

Mietteitä maaliskuusta

Tämä ilmeisesti on laskennallisesti yleensä ensimmäinen keväkuukausi. Taivaan kiitos kaupunki sai aikaiseksi edes kertaalleen ajaa tästä mei...