maanantai 27. elokuuta 2018

Voihan piha ja muut kasvatusjutut

Keväällä laitoin niitä kaktuksen ja aloen siemeniä multaan hyvin toiveikkaana. Tuliaisia Teneriffalta.
No, nehän riivatut menivät itämään ja nyt olen aivan ymmyrkäisenä, että mitenkäs näitä hoidetaan.

Suunnattomalla ihastuksella luin Marketan kaktuksista ja katsoin noita kuvia!! Oi, minäkin haluan!!
Ilmoitin siis miehenpuolikkaalle, että ensi kesäksi tilaan toisen kukkarappusen ja jos nyt sattuisin hankkimaan lisää kaktuksia talven aikana, niille löytyy sitten kesällä paikka. Heh heh!

Lisäksi intouduin ideoimaan yhtä hyllynpätkää myös sisälle noita kaktuksia ajatellen. Katsotaan pääseekö se idea jatkokehittelyyn.


Joutuuhan sitä toki suurennuslasilla etsimään, mutta se on siinä!!
Kaktuksen alku!

Lähes ensi vuonna mulla on varmasti 
50 cm halkaisijaltaan oleva anopinjakkara....... *roll*

Sitten alkukesällä mainitsin, että haluaisin ns. ruokapihan ja kukkapihan erikseen. Mies toi lavakauluksia istutuksia varten ja suunniteltiin.... mutta aika loppui kesken, kun on ollut tätä vierassakkia tässä jaloissa. Ja työt. Hitsi miten työt haittaa mitään harrastustoimintaa.

Ilmeisesti manasin tätä pihasuunnitelmaa liian suureen ääneen, koska vanha Åkerö, ihan paras ja maukkain talviomena, päätti sitten lahota pystyyn.
Kaksi isoa oksaa on nyt revennyt ja loppukin puu on pakko kaataa, ettei se aiheuta vahinkoa kaatuessaan itse.  PÖH!!!


Joten toimeen sen suhteen.
Kasvihuoneen takaa on aiemmin kaadettu jokin omenapuu, jonka omenat oli täynnä jotain ruttoa ja pahanmakuisia. Siitä on kanto jäljellä ja näitä kantojahan ei ilman jyrsintä poista mikään.
Mutta aina voi ideoida.... esim. yhden lavakauluksen muokata kukkapenkiksi, koska kyllä se kanto sinne ajan kanssa takuulla maatuu.

Siitä lavasta sitten lähdettiin ja loput piti asentaa sen mukaan.
Åkerön paikalle / siihen ihan viereen suunnittelen nyt kolmea lavakaulusta riviin ihan kiinni toisissaan, ja niihin vadelmaa. Meidän vadelmat on sellaisessa paikassa, että niihin leviää pensasaidan pihlaja-angervo (aivan vihonviimeinen yrtti muuten.....) sekä karhunvattu, joka on siinä vieressä. Lisäksi vadelmat on villiintyneet eikä varsinaisesti tee muuta kuin oksia, joten niiden oli aika päästä paremmille maille. Hakkeeksi....

Mutta niiden vadelmakaulusten kohdalla oleva kanto, se Åkerö, on kyllä pakko jyrsiä ensin.
Voi riesa ja niiden suuruus!


Töistä sain alun... onkos tämä nyt sitten murattiaralia tai jotain sinne päin? Jokin viherkasvi nyt kuitenkin. Meidän laitoshuoltajat leikkasivat sairaalan puskaa oikein isolla kädellä ja jakoivat alkuja henkilökunnalle. Pidin sitä vesiastiassa reilun kuukauden ja se kasvatti hienot juuret, joten päätyi sitten multaan.


Bougainvillean vetelin leikkureilla aivan töpöksi. Se rehotti niin moneen suuntaan, ja oli päässyt kaatumaan tukipuun ohi pahasti ja roikkui aivan kyljellään. Sellaisenaan sitä ei olisi voinut sisälle tuoda, koska se ei pysynyt enää pystyssä toispuoleisen painon vuoksi.
Eipä tuo näyttänyt nokkaansa ottavan hyvin ankarasta leikkauksesta. Vaihdoin mullat samalla ja kiikutin tuohon olkkarin kulmaan.

(Tiedän, että kukkamullat suositellaan vaihdettavaksi keväällä. Olen kuitenkin aina vaihtanut mullat noihin kasveihin, jotka ulkoilee kesän. Koska erään kerran yhdestä kevätkaktuksesta alkoi kuhista muurahaisia oikein satoja, niillä oli pesä purkissa ja virkosivat hereille kun tulivat lämpimään.......
Ja toisen kerran jossain kasvissa alkoi myös kuulua rapinaa ja sinne oli muninut jokin koppakuoriainen ja sellaisia valkoisia peukalonpään kokoisia toukkia rapisteli mullassa.....  yöööäääh!)

Näillä eväillä kohti syyskuuta ja kivoja rapsakoita ulkoilukelejä!!

tiistai 21. elokuuta 2018

Lisää kesävieraita rapakon takaa

Vihdoin oli aika pitää toinen pätkä lomaa.

Täytyy sanoa, että tuo ensimmäisen pätkän jälkeinen lomaltapaluu oli kohtuullisen rankka. Tein mm. kaksi pitkää päivää putkeen ja jalat huusi armoa vielä kaksi päivää niiden jälkeen. Totta puhuen sain lihakset niin kipeiksi, että jos olisin ollut vähän enemmän huolissaan, olisin jo epäillyt influenssaa tms. koska lihassärky. Ilman kuumetta toki.

Mutta sitten oli vuorossa viisi päivää toisen Jenkkisiskon kanssa.


Tänä kesänä on vietetty hyvin paljon aikaa lentokentällä....

Taas kerran aivan älytön siivous ja puunaus. Ihan kuin ihmiset tulisi nuuskimaan mun nurkkia..... (Yleensä näillä reissuilla tuskin ehditään sisällä kääntyä niin kukaan ehdi mitään nuuskimaan. Heh!)
Toisaalta totuus on, että meillä siivotaan aivan liian harvoin ottaen huomioon, että koirat tuo hiekkaa ja karvoja. Joten Bed & Breakfast lähti taas käyntiin.
Nautin kyllä tästä laittamisesta.

Siskoni Penny siis saapui Suomeen ensi kertaa. Mukanaan tyttärensä Melissa ja hänen poikansa Jones, 1v10kk.
Viisi päivää mentiin, mutta ei samalla tavalla tukka tuuman putkella kuin heinäkuussa, koska Jones. Mikä suloinen nappisilmäinen murunen!!!




Kuusiston Linnanrauniot, suuntana saaristo


Sattmarkissa piknik ja leikkipaikan tutkimista


Nauvon vierasvenesatama on aina kaunis,
samoin Melissa




Perjantaina muutama tunti Tallinnassa.
Neljä tuntia aikaa kävellä. Juuri ehti tonkia Vanhan kaupungin läpikotaisin.
Aika riitti ja jalat kesti. 
Kaunista!!


Leikkipuistossa illalla täällä meidän kulmilla


Turun Linnan Pikkuritarikierros ja One Mighty Knight ♥



Ihastuin ikihyväkseni näihin ikkunapenkkeihin linnassa



Sivistettiin itseämme myös Tuomiokirkolla....

Molemmat mun isot lapset tuli moikkaamaan ja syömään meidän kanssa.
Tytär poikaystävineen (kuvassa) kiersivät myös Linnan ensi kertaa.


...ja Vanhalla Suurtorilla.
Turku nyt on kaunis jokirantoineen.

Uskomaton tuuri muutenkin kelien suhteen. 
Joka päivä paistoi aurinko.



Kotiinlähtöpäivänä vielä aamulla Teijo ja Mathildedalin Ruukkikylä.
Silloin tihkutti ja pelkäsin, että vievät kauniin sään mennessään.

Taas kerran vietetty loma, jonka aikana on tehty asioita ensi kertaa ja sellaisella intensiteetillä, että fiilis on kuin olisi pidempäänkin ollut pois. Aivan täydellinen tapa nollata pää kaikesta työhön liittyvästä stressistä.

Arki alkaa nyt pyöriä kuukauden verran kohtuullisen tavallisena. (Kahden viikon päästä saapuu vielä yksi jenkki, mutta teini, joten häntä en viihdytä vaan hän viihdyttää itse itsensä ja käyttää vaan taloa majapaikkana.)

Pihalla sattui vähän onnettomuutta ja mm. talviomenapuu kaatui kokonaan..... 
Muutenkin ne kasvulaatikot pitäisi saada kuriin ja järjestykseen tuonne alapihalle, että ensi keväänä olisi valmista sen suhteen, kun kasvukausi alkaa. Eli hommaa olisi kun menisi tekemään, pois tästä ruudun äärestä. HUS!!

Ilmeisesti yöt ovat pikkuhiljaa niin vilpoisia, että täytynee tuo bougainvilleakin tuoda sisätiloihin talveksi. Napsin sen kylmästi tosi lyhyeksi ja katsotaan miten sen käy.

lauantai 11. elokuuta 2018

Syksy alkaa, puheenaiheet ei muutu

Kun koulut taas alkavat, lehdet rummuttaa paitsi niitä uusia koululaisten vaatteita ja autoilijoiden käytöstä tien päällä, myös näitä ikuisuusaiheita eli milloin koulujen tulisi alkaa?

Pitäisikö koulujen alku siirtää suosiolla syyskuun alkuun?
Omasta puolestani vastaan heti kyllä. Oikeastaan tässä puhutaan keskimäärin kahdesta viikosta! Ei mistään järjettömästä muutoksesta, miten koulua käytäisiin puoli kesää.... minkä käsityksen saa kyllä välillä mielipidekirjoituksista.

kuva netistä

En ajattele vähääkään matkailualaa tai kesätöitä. Minusta on aivan sama kulkeeko Suomi samassa tahdissa muun Euroopan kanssa lomissa....
Ennemminkin ajattelen niin, että elokuu on yleensä lämmin kesäkuukausi (toisin kuin kesäkuu....) ja koulussa lienee äärettömän puuduttavaa istua kauniina päivänä, kun järvi- ja merivedetkin on vielä lämpimiä, ja päivää voisi viettää harrastellen. Mietin myös sitä, että syksy on pitkä kuin nälkävuosi eikä siinä ole juurikaan mitään pakollisia vapaapäiviä, se on yhtä puurtamista koulujen alusta jouluun.
Voisihan sen syysloman jättää pois, kun syksy lyhenisi, niin ei tulisi niin paljon "korvattavia" päiviä sinne kevääseen. Tai pitää päivän kaksi esim. itsenäisyyspäivän aikaan, niin syksyyn tulisi jonkinlainen breikki.

Kevät puolestaan on näinkin jo pitkä. Mutta siihen osuu paljon erilaisia pidempiäkin vapaita, ja jos tuosta syyslomasta luovuttaisiin (edes osin), niitä päiviähän voisi siirtää vaikka pääsiäisen torstaille tai vappuun. Eikö?
Jos koulua käytäisiin pari viikkoa pidempään kesäkuussa, loma alkaisi suunnilleen juhannusviikolta. Sellaiset tyypilliset luokkaretkikohteet yms, mitkä ehkä jossain määrin elävät koululaisten vierailuista, saisivat tällä kesäkuulle uudenlaisen puhdin.
Työssäkäyvien loma-aikoihinhan tämä ei tarvitsisi vaikuttaa. Minä tykkään pitää viikon lomaa toukokuussa, joten voisin jatkaa ihan samaa tahtia.

En osaa olla mitään mieltä aiheesta YO-kirjoitukset tai pääsykokeet. En oikein ymmärrä miksi niiden siirtäminen samat pari viikkoa olisi jotenkin hirveän ihmeellistä.
Minusta sekään muutos, kun koulua jatkettiin 31.5. jälkeen aina kesäkuun ekan viikon viimeiseen lauantaihin ei ollut mitenkään isoin kirjaimin kirjoitettava asia.

(Niin, silloin kun minä kävin koulua noin vuosisata sitten, koulut päättyivät aina 31.5., aivan sama mikä viikonpäivä se oli. Hmmmh, taidettiin se siirtää lauantaille, jos päivä oli sunnuntai.)

****
kuva netistä

Mitä sitten tulee koulujen alkamisen kellonaikoihin.... nooh. Tässä keskustelussa ei voittajaa löydy.
Aina on ollut, aina on ja aina on tuleva niitä ihmisiä, joiden mielestä koulu voi alkaa vaikka aamukuudelta ja niitä, joiden mielestä on epäinhimillistä edes ajatella sen alkavan ennen kymppiä.

Sen verran olen lukenut eri tutkimuksia, että on faktaa, että nuorten luontainen rytmi siirtyy murkkuiässä (n. 13v -> ) eteenpäin ja tarkoittaa sitä, että nuoren on vaikea tai mahdotona saada unta illalla ajoissa. Kun herätys on esim. seiskalta, murkkua väsyttää pelkästä unen puutteesta.
Tämä puolustaisi esim. yläasteella sitä muutosta, että koulujen alku siirtyisi myöhempään.

Ihmisista noin kolmasosa on aamuvirkkuja. Kolmannes lienee sellaisia keskitien kulkijoita ja kolmannes niitä, joiden rytmi on täysin päinvastainen iltakukkuja.
Toisaalta tämä yhteiskunta jollain tavoin omasta mielestäni myös kannustaa sellaiseen yökukkumiseen, jolloin aamuvirkunkin rytmi helposti siirtyy myöhäisempään.
Enkä halua edes aloittaa ottaa kantaa aiheeseen some, jatkuva puhelimen käyttö, TV, leffat ja muu sininen valo, jolla ihmiset pitävät itseään hereillä myöhään.....

Jos ajatellaan yleisesti elämää Suomessa läpi vuoden, valitettavasti suurin osa vuodesta meillä on pimeää aina muuten kuin kesällä. Nytkin on jo aivan ihanat elokuun pimeät yöt!! ♥

Jos koulut alkaisivat myöhemmin kaikilla, myöskään alakoululaiset eivät ehkä juuri koskaan näkisi päivänvaloa (klo 12-15), kun päätyisivät istumaan sisällä senkin ajan. Jos joillekin, juuri heille kuitenkin sen soisin eniten. Mahdollisuuden viettää aikaa pihalla päivänvalossa myös talvisin. Silloin kun ikä vielä sallii sellaisen leikkimielisen puuhastelun ja lumisodat.

****
Itsekkäänä ihmisenä, myös aamuvirkkuna, pohdin myös sitä, miten reilua olisi aikanaan ollut jättää alakoululaiset keskenään kotiin, kun oma (silloinenkin) työ edellytti itseltä aamulähtöä, ja täällä maaseudulla ei ole tarjolla mitään aamukerhoja. On siinä ja tässä, että iltapäiväkerhoon pääsi....
Kyllä minä pääsin helpommalla, kun muksut sai kiikuttaa hoitoon ja koululaiset lähti kouluun suunnilleen samalla ovenavauksella kuin itsekin lähti. Olen siis ikuisesti kiitollinen, että meillä koulut alkoivat kasilta.

Nykyisessä työssä nostan hattua omille kollegoilleni, joiden muksut joutuvat soittelemaan sairaalaan puoli aamua asioista, jotka sain itse hoidettua läsnäolemalla. On ne ikuiset jogurttiriidat ("mä haluun mansikkaa, toi avas banaanijogurtin..."), vaatepulmat ("missä mun lempisukkahousut on? pyykissä?? EIIIIIIHHH!!"), keskustelut pyöräilystä (se oli ekaluokkalaiselta kiellettyä täällä), kavereiden luo menemisestä tai tulemisesta, myös hakemisesta....

Tämä yhteiskunta vaan toimii aamupainotteisesti. 
Ei se kuitenkaan välttämättä kivaa ole. Aina edes omasta mielestäni, jolle herääminen kuitenkin on helppoa!

Toisaalta lasten harrastukset toimivat iltapainotteisesti, ja olisi helvettiä joutua vielä enemmän hosumaan aikataulujen kanssa normityöpäivän jälkeen, jos muksunkin aikataulu olisi sellainen, että pohtisin missä välissä se tekee läksyt yms kun samantien saisi kiikuttaa harrastuksiin.

Voi olla, että tilanne on toisenlainen suurissa kaupungeissa. Ehkä siellä jotain voisi harrastaa jo aamulla ja koulu voisikin alkaa puoliltapäivin? Voisiko koulua käydä ns. kahdessa vuorossa ja lapset vanhempineen saisivat valita kumpi vuoro sopii kenellekin?
Oli mikä tahansa, minusta asia olisi harkitsemisen ja testaamisen arvoinen.
Eihän sitä tietoa ja faktaa saa, jos ei kokeile.

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Tämä vai tuo?

Haasteita pukkaa....
Muun höperön kirjoittamisen lomassa siis jotain tällaista väliin.


Suihku aamulla vai illalla?
Mmmmmhhhh. 
Periaatteessa mulle käy kumpi vaan. Jos olen menossa aamuvuoroon, on kuitenkin vähän tylsää nousta se vartti aikaisemmin vaan suihkun takia, JA hiukset on sitten aina puhallettava kuivaksi ennen lähtöä. Toisaalta silloin ne myös pysyy vähän pidempään puhtaana kuin jos iltasaunan jälkeen nukun ne valmiiksi littanaksi....

Iltasaunaan en taas mene, jos en varmaksi tiedä, että hiukset ehtii kuivua ennen nukkumaanmenoa.

Molempi parempi. Milloin mitenkin.


Kaupungin vai luonnonläheisyys?
Luonto.
Aika ajoin haaveilen muutosta Turkuun. Olisi ihana voida pyöräillä joka paikkaan.... nauttia elokuva- ja teatteritarjonnasta, ravintoloista.....  ja joopa joo. 

Kun mietin, miten mieleni toipuu mistä tahansa tuolla metsän siimeksessä koirien kanssa, ei paljon muita vaihtoehtoja ole.
Paras kompromissi olisi kiva pikku kaupunkiasunto, jonne voisi muuttaa "mökille" esim. kesälomalla muutamaksi päiväksi.

Kirkkaat vai neutraalit värit?
Varmaan neutraalit.
Pukeudun melko lailla neutraaleihin, tosin jotain yksittäistä kirkasta turkoosia (hupparia) tai aniliinipunaista fleeceä on päälläni toki nähty. 

Olohuoneen tehostevärinä kirkas turkoosi. 

Outo vai typerä?
Ehdottomasti outo. Omat kaverini ovat järjestään outoja (hyvällä!) ja on turvallista olla itsekin vähän erilainen kun ympäristö sen sallii.

Typerä on liikaa tyhmä, ja tyhmyyttä en vaan jaksa. Sellainen tahallinen "olen typerä" -esiintyminenkin on just sitä, typerää.

Kevät vai syksy?
Kevät. Kertonee siitä, että olen syntynyt keväällä ja herään henkiin pitkän ankean talven jälkeen kun aurinko alkaa paistaa, räystäät tiputtaa vettä ja talitintit laulaa.... 

Tosin täytyy sanoa, että olen pääsemässä vakavasta syksy-angstistani pikkuhiljaa eroon. En enää ahdistu lokakuussa. Kirkasvalolamppu on tehnyt ihmeitä!


Minttu vai kaneli?
Tykkään kyllä molemmista, mutta kaneli. Oi, lämmittävä ihana kaneli. Teessä, pullassa, paahtoleivän päällä.... KYLLÄ!!

Suunniteltu vai extempore?
Hmmmmm, riippuu mistä puhutaan.
Arvostan ihmisiä, jotka soittaa tai ilmestyy vaan meille ex tempore ja sanoo "keitäs kahvit" ilman viikkokausien etukäteissuunnittelua. Ahdistun, kun kalenteriin tulee tyyliin kaikki viikonloput varatuiksi.

Toisaalta tykkään hirveästi, kun on jotain mitä odottaa, eli suunniteltuja juttuja. Esim. lomissa on parasta se, että ensin sitä odottaa, sitten viettää ja viimeiseksi hehkuttelee vielä miten kiva loma oli. Elää siis moneen kertaan.

Sanotaan, että nopeat jutut ex tempore mutta mitään pidemmälle menevää ja pitempään kestävää juttua haluan suunnitella.

Leffa kotona vai teatterissa?
Eheh, näin kun ei koskaan avaa telkkaria, on pakko vastata teatterissa.
Ipana on kouluttanut vanhan äitinsä hyvin ja käymme kyllä leffassa jotakuinkin joka kuukausi. 

Varmasti kotitelkkaristakin voisi jotain katsoa jos tietäisi mistä niitä tulee. (Jotain muutakin kuin jokavuotisia Bond-leffojen uusintoja ja muita Salkkareita, joita kyllä ehditään näyttää vol 357 vuosittain....) 
Ei kuitenkaan niiltä vakiokanavilta, mitkä meillä näkyy, ja koska kukaan ei telkkaria harrasta, meille ei tilata mitään maksullisia kanavia.


Expresso vai latte?
Kahvissa se on muuten ESpresso, mutta itselleni latte, kiitos.

Expresso on lystikäs sana, jossa express ja espresso on niputettu yhteen, mutta sitäkään kahvia ei tehdä mitenkään express-vauhdilla.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?
Taidan olla mielummin vastaaja.

Halit vai pusut?
Halit. Halailen monien kavereiden kanssa, töissäkin aika ajoin.
En pussaile. Ketään. Koskaan. (No jaa, ehkä koiraa ja miestä joskus..... )


Tulinen vai mieto ruoka?
Tulinen! NAM!
Tosin perinteinen muussi ja soossi ilman chilejä maistuu myös.
Tykkään kuitenkin ylipäänsä noista etnisistä ruuista ja niissä pakkaa olemaan makuja ja mausteita - muutakin kuin maustepippuri ja suola.

Nahka vai pitsi?
Missä?? Ei kumpikaan ainakaan vaatteissa tai huonekaluissa.

Jos pakko valita toinen, nahka. Olen ennemmin räväkkä prätkämimmi (takuulla ilman prätkää) kuin mikään pitsinhiplaaja-hippi...

Ylipukeutunut vai alipukeutunut?
Tässä ei ehkä puhuta vaatteiden määrästä? Silloin olisin yleensä ali- mutta kun puhutaan tilaisuuksista, pukeudun mieluusti hyvin eli joskus ihan yli.
Toki pystyn jo kokemuksella tietämään mitä esim. juhlan sankari tarkoittaa sanoilla "rennot vaatteet" joten yleensä ihan oikein pukeutunut.

Kokemus vai mukavuus?
Missä asiassa?

Kokemus töissä, toki. Autan mielellään ja haluankin jakaa osaamistani, jolloin kaikki hyötyvät. 
Toisaalta hurjat kokemukset esim. reissujen ja seikkailujen muodossa on minulle vähän nou-nou! Tässä kohtaa ehdottomasti mukavuus jonka yhdistän turvallisuuteen.

TV- sarjat vai elokuvat?
Elokuvat.
En katso telkkaria ollenkaan.

Rock- vai country -musiikki?
Rock


Punaviini vai valkoviini?
Kesällä kevyt ihana valkkari, lantrattuna Spritella.
Syksyllä ja talvella taivaallinen, voimakas ja lämmitetty punkku.

Molemmat siinä määrin, että pää ei ole sumea.

Yksin vai yhdessä työskentely?
Porukka.
Olen tiimityöntekijä. 

Uiminen vai rannalla makoilu?
Varmaankin uiminen.
En osaa kuvitella asettuvani epämukavasti jonkun pyyhkeen päälle hiekalle....

Jaa niin, sitten tuolla lomakohteissa, missä toisaalta vuokrataan ne rantasängyt, en kyllä juurikaan ui, vaan pötköttelen kirjan kanssa ja paistattelen. Korkeintaan kastaudun.

Ehkä sittenkin enemmän se makoilu.

Pikaruoka vai kunnon ravintola?
Jos saan valita, ehdottomasti kunnon ravintola.
Tosin harvoin käytän pikaruokapaikkoja (en laske esim. Arnold'sin kahvia ja bagelia tähän, koska se on vähän kuin välipala, ei ateria)

Peunasalaatti vai pastasalaatti?
Peruna

Parilliset vai eriparisukat?
Parilliset. Saan lähes näppylöitä kun mies on ostanut mustia sukkia, joissa on ohut värillinen raita, ja sekoittaa ne keskenään...... arrrrggghhh!
Kieltäydyn niputtamasta moisia sotkuja keskenään.

Toisaalta eipä siitä niin montaa vuotta ole, kun ostin Prismasta sukkia, joissa oli toinen vaaleampi ja toinen tummempi, samaa väriä siis. Ne oli ilmeisesti jotain Robin-sukkia.
Niiden kanssa sai ensiavussa lapsipotilaiden suut yleensä hiljaiseksi, kun jäivät taivastelemaan blondia hoitajaa, jonka sukat oli "eri paria".

Tanssiminen vai laulaminen?
Jos on bileet, tanssin ja laulan samalla.
Muutenkin kyllä hoilotan takuulla radion mukana joka työmatkan ja muun reissun autossa.

maanantai 6. elokuuta 2018

Sadonkorjuuta ja pihajuttuja

Pikkuhiljaa alkaa olla aika aloitella pientä sadonkorjuuta.
Sen lipstikan jauhoin jo, ja siitä saunavihdasta tuli hätinensä ehkä 1,5 dl jauhetta.....   hmph. Ja minä ajattelin, että saan siitä useamman purkin ja joulupaketteihin kans.

Ja pirskatti sentään: lopuissa lipstikan lehdissä oli jotain outoja öttiäisiä. Ei kirvoja, vaan kirjavia kuoriaisia yms. Yöks!! Pistin miehen kaatamaan koko puskan matalaksi ja kompostiin.
Niitä lehtiä en enää sitten kuivaa tänä kesänä. Liekö kuivalla kesällä ollut osuus asiaan, en ole koskaan ennen nähnyt tuossa puskassa mitään elukoita.


Yhtenäkään vuonna ei tyrni oli ollut keltainen ja valmis näin aikaisin!
Jotkut ovat jo jopa pehmeitä eli niitä on pakko alkaa keräämään pois. Sato on mahtava! Poimiminen ihan täyttä tuskaa, koska jokainen marja on noukittava yksittäin.....  huoh!
Toisaalta on ihan hyväkin, että tulee näin eritahtisesti, osa marjoista on siis vielä hyvinkin vihertäviä, ne siellä varjon puolella.

Ja kuivuri huutaa siis viikkotolkulla kun tätä liutaa kuivataan. Osan kyllä pakastan taas tuoreeltaan, vaikka ne on ihan älyn happamia tuoreena. Maku on silti mieleinen!



Omenasato taas aiheutti vähän isomman vahingon talviomenapuuhun. Vanha Åkerö otti itseensä painosta, ja iso oksa halkesi irti. Tietenkin koirien pitää nyt tunkea tuon oksan alle kielloista huolimatta.....
Jotain omppuja otin ja keittelin soseeksi, vaikka ovat siis täysin raakoja.
Tuo Åkerö on vaan niin hyvänmakuinen soseomena, ja omenoita on katkenneessa oksassa satoja. Toinen huoh!

Onni, että sähköt on kaivettu maan alle vuosia sitten. Tämähän olisi tiennyt kunnon katkoa, koska oksa roikkuu nyt johdon varassa.....



Bono hoitelee karviaiset parempiin suihin. Hyvä niin, koska meillä niitä ei juurikaan tule käytettyä vaan ovat enemmän napostelumarjoja. Itse en tuosta punaisesta edes niin välitä....

Mies keräsi mulle pesuvadillisen mustaherukkaa ja keittelin sitä sitten hyytelöksi, joka on hyvää riistalihan tms kanssa.
Samalla innolla liottelin pari pussia aprikooseja ja keittelin niistäkin hilloa. Tässä kesän aikana kun viimevuoden marjat on kaikki pakasteesta syöty, olen syönyt aamurahkan kaverina noita edellisvuotisia hilloja.




Ihailen ihmisiä, joiden itsekeittämissä hillopurkeissa on kauniit ja siistit etiketit.
Minä repäisin pätkän maalarinteippiä ja totesin, että pysynee.

Koska viinimarjat on tosiaan nyt ihan viimeisillään, ne on pakko joko kerätä tai hylätä, ja ahneus iski. Mies noukki pienen määrän vihreää herukkaa ja tökin ne kuivattimeen. (Sivumennen: ei paras ideani! Lämmittää nyt kämppää vielä tuon kuivattimen hurinalla reilu vuorokausi näillä helteillä... hoh hoijaa!!)

No, nyt on pikkupurkillinen vihreää jauhetta sekoitettavaksi rahkaan. Hullun Naisen keittiön kokeiluja tämäkin.
Siitä tuli muuten vallan villi (hyvä!) maku aamurahkaan. Ehkäpä kerään niitä lisää kun ilma vähän viilenee.....

Ja koska ne ensimmäiset kerrat......:  ystäväpariskunta poikkesi yön-yli -vierailulla ja kauppareissulla näin tutussa kojussa myynnissä mansikkaa hintaan 15 eur/laatikko. Nappasin laatikon mukaan ajatuksena syöttää vieraille aamulla tuoreita mansikoita, mutta siinä niitä peratessamme, päätimme naisvoimin keitellä ne lopulta kaikki hilloksi.

En ole koskaan raaskinut keittää mansikkahilloa itse!! Nyt sitä on ihan hurjan monta purkkia.
Tiedättekö miten hyvältä letut maistuu tulevana talvena??  =D

torstai 2. elokuuta 2018

Arki pyörii jälleen

Pari mielestäni hauskaa tekstiä kahvimukeissa:



Nämä oli sellaisia take away -mukeja, mutta harmittavan lötköä muovia. Muuten olisin voinut sortua tuohon kuumaan kahviin.

Harmi kyllä joka vuosi töihinpaluu tietää sitä, että noin kolmen tunnin päästä aloittamisesta loma on jo ihan unholassa. Vaikka tänä vuonna olen kyllä näköjään lomaillut sillä lailla hyvin, että .... no ei, en ollut unohtanut salasanoja... mutta sen sijaan päädyin heti toisena päivänä lääkevuoroon ja hihittelin siinä kaappien edessä kun tajusin, etten todellakaan muista eri kauppanimiä ja jouduin tarkistamaan jotain päivittäin meneviä useaan kertaan Pharmacasta.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tulin tuosta hyvälle tuulelle!  Jaan yleensä hyvinkin osaston lääkkeet parissa tunnissa. Nyt käytin puolillaan olevan osaston lääkkeisiin saman. Tarkistin kyllä niin moneen kertaan kaiken, että alkoi jo hirvittää, että aika loppuu kesken.

Töihinpaluu muuten oli kuuma ja hikinen!! On se merkillistä, ettei tämän alan laitoksiin saada toimivaa ilmastointia. PÖH!
(Onhan tuo sairaala toki rakennettu jo 60-luvulla osin ja 80-luvulla loput....)
Työkaverit oli entisellään, kivoja, hyväntuulisia ja ymmärtäväisiä oman tumpelouteni kanssa.  =)

****
Voisihan sitä tietysti käyttää aikaansa vaikka sen pohtimiseen, mistä saisin tällaiset liikennemerkit lainaan puolentoista vuoden päästä synttäripaikan pihalle. Arvaatteko, miksi repesin ihan täysin kun näin tämän?


****
Maailmalta sen verran kuulumisia, että Ipanalla tuntuu olevan kaikki hyvin. Viihtyy ja käyttää kieltä!!
On se siellä jo jotain kokkaillutkin. Tosi kiva! Näyttää vähän mitä on Suomalainen eväs. Tiesin, että Ipana alkaa nopeasti kaivata jotain tuoretta. Mehän syödään paljon salaatteja yms ja tuolla vihannekset kyllä on usein maissia tms mikä on pakasteesta otettua ja lämmitettyä.

Mietteitä maaliskuusta

Tämä ilmeisesti on laskennallisesti yleensä ensimmäinen keväkuukausi. Taivaan kiitos kaupunki sai aikaiseksi edes kertaalleen ajaa tästä mei...