sunnuntai 17. marraskuuta 2013

EVY

Äiti teki joskus töitä Porvoon keskuskoulussa (ala-aste) tarkkailuluokalla. Sitten joku taho (takuulla EU....) kielsi käyttämästä nimeä tarkkailuluokka ja luokista tuli EMUja (erityinen ja mukautettu opetus muistaakseni) sekä EVY (lyhennettä en muista, lapset käänsivät sen äkkiä Erittäin Vammaisiksi Yksilöiksi... ).

Olin siis EVY-kurssilla, osa II. Saatte rauhassa nimitellä vaikka tuolla lasten keksimällä.... (Todellinen on kuitenkin ensivasteyksikkö, palokuntien siis.)

Anne-nukke tuli vaihteeksi tutuksi kaikissa koissa (vauva, lapsi, aikuinen), samoin jälleen kerran pari muuta maallikkoelvytykseen liittyvää juttua. Lauantaina elvytin niin, että hiki haisi kotimatkalla. (NAM!)
Testeissä havaitsin osaavani monenlaista, mutta myös olevani jo sokeutunut tietyille jutuille nykyisen työn erikoisalan (sisätaudit) myötä...

Palomiehet, mahtavaa kurssiporukkaa. Meitä oli Perniön seudulta kaksi ja Rymättylästä pari, joiden kanssa kävimme kurssin aikana aina kimpassa ruokailemassa. Vatsalihakset kipeinä kaikesta nauramisesta. Lisänä tosi hyviä vinkkejä jatkoa ajatellen, toi palopuoli kun on mulle täysin vieras ja esim. kooditus menee puhtaasti sen mukaan myös evyillä.
Lopputentti meni kuitenkin puhtaasti läpi, myös käytännön osalta, joskin tapaus "Stefu" aiheutti ihan järjettömän naurunpurskahduksen josta oli vaikea löytää keskittyminen kun keikka alkoi...

Opeteltavia asioita: Virven käyttö, Perniön evyjen ja paloautojen numerointi ja logiikka.

Se on meikäläisen hakeuduttava siis myös pelastuspuolen treeneihin. Kivaa!! Harrastukset ovat suola.
Jään odottamaan viestejä keikoista ja toivon olevani vapaalla kun keikka tulee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti