Mai Pen Rai

Kun jouluna 2009 ajoimme ensi kertaa taksilla Blue Wave Beachille Hua Hinissä, emme tienneet kenen aurinkosängyn vuokraisimme - emme totta puhuen edes tienneet, että ne pitää vuokrata. Sattui niin hauskasti, että kujalta rantaan kävellessämme joku kysyi "want a sunbed?" ja päädyimme nykyään tutun Sheriffin asiakkaiksi.
Tuntia tai kahta myöhemmin isä ja EL tulivat rantaan ja kävi ilmi, että he tunsivat jo ennestään sattumalta - kun isä oli telonut jalkansa meressä ja sama väki oli avustanut hoitoon.

Sen jälkeen kun olemme vuosittain tuonne menneet, olemme aina saman paikan kanta-asiakkaita. Sheriffillä oli jo ensimmäisenä vuonna hevosia, Happy-niminen vaalea poni sekä joku isohko ruskea hevonen. Silloin baarina oli ehkä leveä lankku kahden betoniharkkopinon varassa, muutama olut ja vesipullo. Kun joku osti vettä tai kaljan, niillä rahoilla haettiin lisää myytävää.

Viiden vuoden aikana business on kannattanut: nyt heillä on siisti puusta valmistettu maja, jossa baaritiski juomineen, pakastin/kylmätilat juotaville, keittiö ja ruokapöytiä useampi. Kun nyt menemme rantaan, ostamme juotavat ja kaapissa on silti vielä lisää, ruuan voi tilata valikoidusti listalta (en muista 2012 talvelta, että olisi ollut ruokaa....) ja se on hyvää ja tuoretta.

Kadehdin, hyvällä tavalla, tuota elämänasennetta.

Vaikka siellä eletään tietyllä tavalla kädestä suuhun, maltilla pikkuhiljaa kasvatellen Sheriffillä on useampi hevonen, baari on kasvanut ja vetää siis useampia asiakkaita, palvelu on edelleen ystävällistä ja mainiota. Pois tämä länsimainen hapatus mullekaikkihetinyt ja isompaa, kauniimpaa, enemmän, parempaa...

Viime vuonna viimeisinä päivinä juttelimme Sheriffin kanssa pitkään. Hän kyseli meidän töistä ja tavoista Suomessa. Hämmästeli sitä, että lomaa on "vain" 5-6 viikkoa  vuodessa, koska itse koki, että koska hänen elämänsä oli sitä, rannalla hengailua ilman pakkoa, hän tavallaan on lomalla koko ajan ja silti tulee toimeen. Jos häntä ei huvita, hän ei tuo rantaan hevosia. Baari on toki auki ilmeisesti läpi vuoden, koska käsittääkseni ihan vahtimissyistä siellä on joku oltava. En tiedä. Mutta kieltämättä vihersi ajatus "this is my life" ja viittoo kädellä sitä 7 kilsan rantaa.....

Thaimaassa on sanonta "mai pen rai". Se tarkoittaa lähinnä "ei sen nyt niin väliä".
Jossain netin mainoksessa oli muutamia "pakollisia" opittavia lauseita thaiksi ja siinä oli hauska esimerkki tästäkin.
"Ai teillä on jo oma vaimo ettekä halua tätä Ladyboyta, no mai pen rai, jatkamme matkaa."

Tuon elämänasenteen haluan pitää.