maanantai 19. joulukuuta 2016

In Memoriam: ♥ Karo ♥

Hedera's Accepted Happy
"Karo"

14.9.2004 - 18.12.2016




Minähän sinut halusin.
Kaveriksi lenkille.
Sienimetsään.
Seuraksi.


Siksi, että sinä meille muutit,
tutustuimme lukuisiin uusiin ihmisiin.

Uusiin harrastuksiin.
Asioihin, joissa olemme kiinni vieläkin.


Sinä opetit paljon.

Kärsivällisyyttä,
malttia,
mielenrauhaa.


Olit aina valmis mukaan.
Minne tahansa.
Kunhan mennään.


Touhusit,
olit mukana,
puuhastelit,
elit hyvää elämää.


Kaverikoira.
Ei virallisesti, mutta torellisesti (niinkuin Turun seudulla sanotaan)


Opetit tuon toisenkin,
puhumaan koiraa.


Aina mukana metsässä.


Aina hyväntuulisena.


Aina vauhti päällä.

Vielä toiseksi viimeisenäkin päivänä.


Meillä on sinua ikävä.

♥ 

Tolleritaivaan kirkkain tähti

4 kommenttia:

  1. Voi ei! Lemmikistä luopuminen on kova paikka! Voimia! <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos!
    Olihan tuo hirveä sunnuntai.
    Onneksi se oli vielä lauantaina lenkillä minun kanssani oma iloinen itsensä. Perussairaus taustalla (autoimmuunijuttu) joka provosoitui yhdessä yössä niin pahaksi, että oli armeliaampaa näin.
    Koirissa kurjinta on se, että niiden ikä on ihmiseen verrattuna niin lyhyt. Ihmisenä olemisessa kurjinta on ottaa se vastuu tuosta päätöksestä.

    VastaaPoista
  3. Voi sentään mikä suru teitä onkaan kohdannut! <3 Voimia ja rutistuksia etänä täältä kaakosta! Ihan itku tässä pääsee teidän puolesta :(

    *halit*

    VastaaPoista

Kylppäriremonttia, surullinen osa III

**  VAROITUS!! Sisältää roisia tekstiä! ** Viimeksi jäätiin siis kertomuksen tähän vaiheeseen: Olin aivan halvauksen partaalla tuost...