Helin innoittamana ajattelin muutaman ajatuksen pistää kirjoihin liittyen viime vuoden kulutukseen. Minähän olen vahtinut kaikkien talouden mittareiden (sähkö-, vesi-, mitä niitä nyt milloinkin on...) lukemia kuukausittain siitä lähtien kun ostimme omakotitalon, eli vuodesta 1999. Lisäksi olen laskenut kuukausittaiset ruokakaupan laskut nippuun ja kirjannut niitä, olen laskenut koiranruuan hintoja.... Excel on yksi rakkaimpia työkalujani.
Olemme tavallisia duunareita tavallisella keskiarvoihmisen palkalla. Tyyliin: kaikki mikä tulee, menee.
Minusta yksi merkillepantavimmista asioista on ollut ruuan hintojen päivänselvä nousu. Meitä oli viisihenkinen perhe ei-niin-kauan-sitten, ja kun vertailen ruuan kulutusta eli kauppakuittien hintoja, meillä menee kahden hengen kesken lähes yhtä paljon, tai jopa enemmän, rahaa ruokakauppaan kuin silloin reilu 10v sitten. Ruokailutottumukset eivät ole muuttuneet. 😐
(Teimme tänään viikon ruokaostokset. Olen nyt tilannut robottiruokaa lähes viikottain, roboon mahtuu 50-70 euron edestä ruokaa kerrallaan eikä viikon aikana ole juurikaan tarvinnut tehdä täydennyksiä. Tänään piti täydentää varastoja, joten mentiin itse keräämään. Katselin oikein erikseen mitä ostan: vihannesosastolta juureksia, hedelmiä ja salaattivihanneksia, tänään pari leipäpakkausta, maksamakkaraa koska tuli mieliteko, useampi pakkaus puurohiutaleita, dödöt ja sitten hilllitön määrä maitotuotteita. Niitä meillä kuluu: maitoa kahviin, 0,5 litran maito töihin kahviin, piimää 4-5 litraa viikossa koirille, 4 isoa purkkia maustamatonta rahkaa, soijamaitoa, sitten joko litran jogurtteja tai pikkujoguja, mutta kuljetan itselleni päivittäin töihin välipalan, soijarouhetta, punaisia linssejä (kuivat), pari pakastevihannespussia, 2 pakettia teetä ja koirien rouhetikut. 140 euron ostokset, kaksi isoa kestokassillista ja kori. Käsittämätöntä.)
Me kuljetamme molemmat eväitä töihin, kummallakaan ei ole työpaikkaruokailumahdollisuutta muuten. Entisessä työpaikassa kävin max joka kolmas kuukausi hakemassa jonkun valmiin ruuan ruokalasta, mies puolestaan saattoi syödä kerran kuukaudessa jonkun perjantai-annoksen omassa ruokalassaan. Nyt kummallakaan ei ole ruokalaa, joten ilman eväitä olet nälissäsi. Meillä kuljetetaan sapuskaa lasisissa ja muovisissa purkeissa niin, että ajoittain tympii tyhjentää tiskikonetta...
Ruokana tavanomaista kotiruokaa tyyliin perunaa ja kastiketta ja itselläni tosi paljon salaatteja. Tuntuu ihan uskomattomalta ajatella, että hinnat ovat nousseet pakosta yli puolet. Itse asiassa kun nämä laittaa tällä lailla alekkain, pöyristyy itsekin.
Ruokakaupan lasku pitää sisällään kaiken mitä normimarketista ostetaan. Meillä ostetaan hyvin niukasti alkoholijuomia, tupakkaa ei lainkaan, ja kiitos metsästävien ystävien, ei myöskään lihatuotteita poislukien leikkeleet, kala ja joskus broileri. Tuossa 2023 syyskuun hinnassa on mukana peuran ruho, koska ilmaiseksi emme talven ruokaa pakkaseen saa. Syömme paljon kasvisvoittoisesti ja käytän ruokien jämätkin, meillä menee kompostiin lähinnä vihannesten kuoret, kahvinporot ja teepussit.
Syön mielelläni juustoja ja osa nykyisestä ruuan kulutuksesta toki selittyy lasten piipahtamisilla, koska tuolloin teen aina suuret määrät ruokaa ja pakkaan sitä myös heille mukaan kotiin.
Olen satavarma, että pystyisin vielä niukentamaan ostoskoria tiputtamalla pois kaikki herkut. Myönnän helmasyntini niiden suhteen. En kuitenkaan missään nimessä popsi satasilla kuukaudessa karkkia. Lisäksi on muistettava, että kahden hengen taloudessa esim. pesuaineiden kulutus on ihan toista luokkaa, kuin kolmen teinin taloudessa.
Näin kun asioita katsoo itsekin, olen totta puhuen melko tyrmistynyt.
Muiden asioiden osalta pidän kirjaa niistä mittareiden lukemista. Meillä oli hyvin huono kahden vuoden määräaikainen sähkösopimus 5/2022-2024. Kun syystalvi 2023 aloitti hyvin kylmänä marraskuussa ja jatkui pitkälle helmikuuhun, vuosi sitten sähkön kulutus oli ihan omissa sfääreissään. Tänä talvena meillä ei ole yhtään suoran sähkön lämpöpatteria vielä päällä (kuistilla on öljypatteri, joka lämpiää sähköllä, mutta pitää lämpöä ihan eri tavoin kuin suoran sähkön patteri, joka alkaa hönkiä kuumaa ja euroja joka oven avauksella). Sen totisesti huomaa sähkölaskun hinnassa, puhumattakaan naurettavan epäreilusta sähkönsiirtohinnassa.
Viime keväänä revin itsestäni loputkin mehut ylitöiden suhteen joutuessani maksamaan 700 eur sähköstä ja toisen mokoman siirrosta helmikuussa. Silloin meinasi olla itku lähellä....
Aurinkopaneelit ovat sähkölämmityksen kanssa aivan ehdoton juttu. Vaikka niiden tuotto korostuu nimenomaan silloin, kun kulutus on pienintä, ne kuitenkin tuottavat aivan selvää rahaa sähkölaskun miinus-merkeissä, ja meillä on sopimus, jossa sähköyhtiö maksaa koko ylijäämän tilille, ei siis säästä sitä tuleviin laskuihin. Jos katolla ei ole lunta ja paistaa kirkkaasti, ne alkavat yksittäisiä kilowatteja tuottaa jo helmikuun aikana.
Vesilaskun suhteen saamme vuosittain huomautuksia kaupungin virkamiehiltä, koska eivät pysty käsittämään meidän niin kovin niukkaa vedenkulutusta. Syy tähän on yksinkertaisesti pihasauna. Saunomme useita kertoja viikossa, kannamme sinne 20 litraa vettä pataan ja 40 litraa kylmää. Tällä litramäärällä peseydymme kumpikin ja vettä jää ylikin. Retkisuihku on älyttömän kätevä! Kesällä käytän ylijäämäveden kasteluun tai kaadan kylmän pataan, jossa se kiehuttuaan kelpaa minulle seuraavaan saunakertaan. Mutta en pidä limoittuneesta vedestä, eli jos se seisoo padassa vaikka viikon, käytän sen mielummin kasteluun ja otan peseytymistä varten puhtaan veden.
Olisi ehdottoman mielenkiintoista saada jonkinlainen mittari suihkuun, jotta voisi sitäkin käyttäessään jotenkin mitata paljonko vettä kuluu. Sähkölämmitys joka tapauksessa maksaa lämpimän veden suhteen siinä missä se saunassa lämpenee "vahingossa" samalla.
Laskujen suhteen, kuvaan mahtui vain murto-osa, pidän säännöllistä kirjaa laskuja maksaessani.
Laskujen lisäksi rahaa menee jonkin verran vielä lainanlyhennykseen (ne paneelit) ja lisäksi kummallakin on eläkesäästövakuutus, johon siirtyy automaattisesti rahaa. Itse siirrän vielä joitain kymppejä pariin kolmeen rahastoon. Kummankin tililtä lähtee könttäsumma kuukausittain toiselle tilille, jolta laskut maksetaan ja lisäksi kauppaketjun pankkiin, jonka kortilla ostamme ruuat (se maksutapahyvitys 😂) Se, mitä tilille jää, kumpikin kuluttaa sitten mihin lystää. Omat rahani menevät, no, jossain määrin matkusteluun ja muihin reissuihin, mutta varsinkin koiriin....
Ja toki avustan tyttöjä jonkin verran mm. hankkimalla heille yleensä jotain vähän arvokkaampaa jouluksi ja satunnaisilla kauppaostoksilla, jolloin ostan heille pakastimet täyteen ruokaa. Laitan myös kuukausittain rahaa lastenlasten rahastoihin, hankkikoon sitten ajokorttia tai vaikka nallekarkkeja kun ovat täysikäisiä.
Koiranäyttelyt, puhumattakaan muista koirakokeista,
eivät ole ihan ilmaisia.... kaikkea muuta...
En ole lähtenyt mukaan näihin "ostan vuoden aikana korkeintaan viisi vaatetta" -tyyppisiin juttuihin. Olen lenkkarifani. Kulutan toki 2500 km vuosittaisella kävelyllä paritkin tossut loppuun, mutta rehellisyyden nimissä en tarvitsisi kaksia paljasjalkakenkiä ja viisiä lenkkareita. Puhumattakaan, että löytyy parit maiharit, parit talvikengät, crocksit....
Tällä hetkellä yhdet lenkkarit odottavat hetkeä, että raaskin heittää ne pois. Ne on hankittu 2023 kesäkuussa. Ovat jo rikki ja täysin kulahtaneet, mutta ah, niin rakkaat ja hyvät jalassa. (No ei voi olla littaan astuttuna....)
Toisaalta ostin joululomalla uudet nastakengät talveksi, kun edelliset, kolme talvea sitten hankitut, pitävät sisällään ehkä yhteensä kaksi nastaa. Enkä kuitenkaan raaski heittää niitäkään pois, koska... ja minusta tämä on erittäin validi pointti: kun räpäskä-kelin takia lumi ja jää sulaa eikä ole niin liukasta, niillä voi kävellä silloin eikä uusista kengistä irtoa nastat asfaltilla kävelyn takia. Tadaa!! 😀
En ole koskaan ollut innostunut shoppailija. En pysty käsittämään miten ihmiset pystyvät loputtomiin kävelemään ympäri kauppakeskuksia ja sovittelemaan ja haluamaan aina jotain uutta. (Minusta vaatteiden sovittaminen on yksi epämiellyttävimmistä asioista....)
Tästä syystä epäonnistuin Vinted-myyjänä, koska minulla ei ole mitään myytävää. 😂
Kun kaikki kaapissa ja vaatehuoneessa olevat vaatteet on käytössä. Toki jotain juhlakuteita tulee käytettyä max kerran vuodessa, mutta onpahan taas mitä laittaa päälle seuraaviin juhliin.
Luonnollisesti talous on paremmin turvattu nyt kuin esim. silloin kun lapset olivat pieniä.
Epäkohta tässä maailmassa siinä mielessä, että juuri silloin kun rahaa tarvitsee eniten, sitä on niukimmin, ja sitten kun tavallaan hankitut asiat on maksettu, sitä pystyy säästämään.
Tälle vuodelle meillä on matkustussuunnitelma, minkä vuoksi joudun vähän pohtimaan rahankäyttöä enkä voi ihan tuosta vaan varailla viikkoa Lapissa silloin ja toista tällöin, vaikka mieli tekisi. Jo pelkkien lomapäivien kulutuksen vuoksi. Mutta kyllä luottokorttikin pysyy käyttämättömänä tästä syystä. Meidän on siis tarkoitus lähteä moikkaamaan poikaa siellä maailman toisella laidalla syksyllä ja majoitusta ja lentoja selvitellään....
Olen siinä mielessä spontaani tuhlaaja, että jos löydän kivan reissupaikan ja tiedän voivani pitää vapaata sopivaan aikaan, voin varata sen kyselemättä sen enempää. Näin kävi esim. sen Vuokatin viikon kanssa ja sehän oli ihan succée.
Olen kovin onnellinen siitä, että tykästyimme tuohon Pohjois-Suomeen ja ylipäänsä matkusteluun kotimaassa ja Pohjoismaissa. Mehän innostuimme siitä jo ennen koronaa. Koen kuitenkin nykyään huonoa omaatuntoa aina lentäessäni, ja olen sitä mieltä, että olen varmasti jo oman osuuteni tuottanut kasvihuonepäästöjä lentämällä vuosittain lomille, niin hauskoja lomia kuin ovatkin olleet. Eipä silti, tuskin tuo autoilu kovin paljon ekologisempaa on, mutta pyrkimys nyt ainakin on edes vähän ekologisempaan päin.
Lisäksi maailman kovin kummallinen tilanne huolestuttaa. En missään nimessä osta lentolippuja ennen oranssin hirviön presidentinvalaa, nähtyäni miten esim. Ukrainan tilanne sen myötä eskaloituu etenee. Aiemmin en koskaan uhrannut ajatustakaan lentokoneiden putoamisille, mutta näiden Malesialaisten ja muiden alasampumisten jälkeen sekin on alkanut pelottamaan, lisäksi ympäriinsä riehuvat hirveät tulipalot yms pistävät miettimään miten viisasta on lähteä muualle. Hengitysilma on kuitenkin välttämätöntä, ja olisi kiva elää vanhaksi ehjin keuhkoin.
Murehtimalla ei taida maailma parantua. Parhaansa voi tehdä, enempään ei pysty.
Vau! Olen iloinen, että on muitakin Excel-hulluja kuin minä! Ja olen kyllä myös todennut, että moni tekee nämä laskelmat paljon tarkemmin kuin mitä itse teen. Varsinkin viime vuosina olen niitä laskelmieni kategorioita vähentänyt ihan urakalla.
VastaaPoistaTämä sinun ruokavertailu on kyllä erittäin mielenkiintoinen!! Mä oon ihan tosissani ajatellut, että ne miehen päivittäiset lounaat on pääsyy meidän isoihin ruokakuluihin, mutta tuostahan näkee selvästi, että ruoan hinta on todellakin noussut ja paljon vuosien aikana! Meilläkin nimittäin ruoan osuus on ihan samaa luokkaa mitä oli silloin, kun oli kotona lapsia ja eläimiä. Olen ihmetellyt, että miten voi kahdella ihmisellä, jotka ei edes isommin kotona kokkaile, mennä niin paljon rahaa ruokaan, mutta tämä kyllä avasi silmiä.
Allekirjoitan myös tuon, että silloin, kun lapset oli pieniä ja rahaa olisi tarvinnut, sitä ei ollut ja nyt tilanne on vähän niin kuin päinvastoin... toisaalta voidaan auttaa aikuisia lapsia nyt, koska ei ne mitenkään rahassa ui (todellakaan...).
Mä olen myös tykästynyt Lappiin ja nyt on kyllä aivan parasta, että siellä on majapaikkakin aina valmiina. No, kyllähän sinne autoilu (tai lentäminen) maksaa jonkun verran, mutta mulla on hyvin pieniruokainen auto (ja lento on kyllä todella ääriratkaisu, mieluummin menen autolla). Kyllä mä siellä makselen ruokia ja sellaista aina, eli ei ole mitenkään ilmainen reissu. Mutta edullisempi kuitenkin ehkä kuin hotellimajoitus tms. Ja seura on ihan parasta! Siis tyttären seura, yksinhän minä sinne aina kuljen (tyttären luo), mies on käynyt kerran eikä erityisemmin Lappiin ihastunut. Mieluummin sitten menen yksin kuin seurassa, jota ei oikeesti edes kiinnosta.
Ulkomailla en ole elämässäni kovin montaa kertaa matkaillut, varsinkaan Ruotsia tai Viroa kauempana, ja aivan sama fiilis, että en edes oikein ehkä uskalla nykyisellä maailmanmenolla. Miehen liiton risteily (Tallinnaan) olisi keväällä ja ilmoitin just, että en lähde mukaan. Jotenkin ajatus olla jossain purkissa keskellä merta, jossa jatkossa seilailee myös erinäisiä sotalaivoja, ei hirveästi innosta. Enemmän kiinnostaa omatoimireissu omalla autolla tyttären kanssa vaikka tuonne Norjan vuonoille... toivoakseni turvallisempi ilmansuunta.
Kauhulla odottelen minäkin, miten maailma makaa muutaman viikon kuluttua. Hulluja alkaa olla vallassa vähän joka ilmansuunnassa... karmivaa. Mutta koitetaan parhaamme mukaan pärjäillä ja pysyä järjissämme! Mukavaa viikonloppua, Vivi!