torstai 18. heinäkuuta 2019

Pieni iltapäivän saaristohyppely

Sattui pari vapaapäivää keskelle viikkoa.
Alunperin vapaita oli putkeen kolme, mutta vinkki maanantaina työkaverilta, että tiistaina sataa, sai minut vaihtamaan vuoroa niin, että pidän sen kolmannen vasta lauantaina (kun taas paistaa!)


Aamun koiralenkin jälkeen poikkesin kaupassa ja ostin vähän retkievästä. Mies pääsi töistä klo 14 ja noukin koirien kanssa hänet kyytiin ja lähdettiin ajamaan kohti saaristoa. Alkuperäinen idea oli ottaa lautta Nauvosta kohti Rymättylää ja ajaa sieltä Naantalin kautta kotiin, mutta niinhän siinä kävi, että lautan aikataulu olikin tunnin aikaisemmassa kuin meidän emmekä ehtineet. Niinpä ei pidetty kiirettä kun päästiin moottoritieltä pois, vaan pysähdyttiin Sattmarkissa Paraisilla pitämässä evästauko.





Bonolla oli ongelma.
Se ei halunnut syödä possunkorvaa, vaan kuopata sen.
Mutta mitä tehdä kun kaveri on sidottuna samaan puuhun ja näkee?


Sattmarkissa pysähdyttiin tosiaan hyvin, syötiin ja käveltiin Robinson-lenkkiä (jonkinlainen luontopolku lapsille) koirien kanssa. Siitä jatkettiin kohti Nauvoa.
Lossit osuivat aikatauluun tosi kivasti, hyvä että ehdittiin jonossa pysähtyä kun taas jatkettiin.


Kohti Nauvoa



Nauvosta jatkoimme vielä saaren läpi kohti Korppoota. Ajoimme koko saaristorenkaan silloin pari kesää takaperin, mutta silloin emme poikenneet Korppoossa kylään, koska tie ei mene siitä ohi.
Opaskirjan mukaan Korpoströmissä olisi myös jokin nähtävyys, torni tms. minne voisi kiivetä katselemaan maisemia. Sinne siis.



Korpoström oli toki hieno. Tosin se on vain vierasvenesatama. Mekin otimme sitten tuopilliset Jaffaa terassilla. Mainittakoon, että tarjoilu oli myös koirille, tarjoilija toi samantien vesikupin pöydän viereen. Peukku tälle!!

Mutta.
Mitään nähtävyyttä emme löytäneet. Opaskyltissä ohjattiin vain reitti satamaan ja ehkä hassuin juttu oli se, että pysäköidäkseen olisi pitänyt ladata jokin Q-Parkin appsi, jolla maksaa pysäköinnistä. Me siis toimimme laittomasti ja väärin, kun emme maksaneet. Mutta hivenen eksoottista kyllä, että euron parkkeerauksen takia olisi pitänyt lähteä jotain appsia kaivamaan.....
Tornia tai edes tasamaata korkeampaa kohtaa ei kylästä löytynyt. Joten hiukan tästä pettyneinä jatkoimme kotiinpäin, koska ajomatkaa olisi parin tunnin verran.




Se, mikä koko renkaassa jäi eniten vaivaamaan, oli sen toimivuus toimimattomuus. Siis ideahan on mahtava: näyttää turistille miten järjettömän kaunis ja hieno saaristo meillä on, miten ihmiset tosiaan asuu siellä saarilla, kaukana kaupungeista. Koko homma on vaan jätetty täysin lapsenkenkiin tuotteistamisen suhteen. Se ruskea liikennemerkki "Saariston rengastie" ei yksin tosiaankaan riitä houkuttimeksi.

Tiet on kapeita ja pyöräilijöitä tosi paljon. Me ohitimme satakunta mennessä ja kymmenkunta tullessa. Asuntoautolla ei ohi pääse, koska vastaantulijaa pukkaa, joten mennessä roikuimme tosi pitkään yhden fillaristin perässä. Mahtaa olla ahdistavaa!!!

Missään ei ole mitään opastuksia. Ilman nettiä ei pysty päättelemään onko jossain 10 kilometrin säteellä uimaranta, vessa tai muu pysähdyspaikka, vai pitääkö vaan jatkaa vielä seuraavalle saarelle. Lossirannoissa ei ollut mitään turistia houkuttavaa eikä toden totta ensimmäistäkään aikataulua, tietoa reitistä, vessaa tai muuta.
Lisäksi, ja tämä on minusta se oleellisin asia, lossit lakkaavat kulkemasta kun koulut alkaa! Siis tänä vuonna elokuun alussa.
Ihan kuin kesä päättyisi siihen koulujen alkamiseen. Vanha virsi toki, mutta silti. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ!!!!

Tässä maassa on jotain perusteellisesti vialla, että tällainen mahdollisuus on täysin käyttämättä!! Tuolla kuitenkin menee tuhansia ihmisiä joka kesä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Mietteitä maaliskuusta

Tämä ilmeisesti on laskennallisesti yleensä ensimmäinen keväkuukausi. Taivaan kiitos kaupunki sai aikaiseksi edes kertaalleen ajaa tästä mei...