Huh huh! Edellisen kerran aktivoiduin talviloman kohdalla, nyt on kesälomatkin jo vietetty aika päiviä sitten...
Mies oli siis isossa leikkauksessa keväällä ja siitä seurasi 3 kk sairasloma. Hän tosin oli niin kyllästynyt potemiseen jo pääsiäistä ennen, että pyysi esimieheltään kolmikantaneuvottelua työterveyden kanssa ja sai aloittaa 50% työajan jo muutamaa viikkoa ennen kuin varsinainen saikku loppui. Saikun loppuessa pystyi sitten palaamaan täyteen työaikaan normaalisti. Kevät meni siis pitkälle niin, että siinä missä oma arkeni pyöri töiden ympärillä, kotona oli kaikki hoidettu puolesta. Täytyy sanoa, että oli kyllä niin hienoa!! Vähän töissä pääsin leuhkimaan, että on eväätkin tehty puolesta sillä aikaa kun join aamuteetä. ♥
Pääsiäisenä tein ylitöitä, samoin vapun. Nämä suunnitellusti siksikin, että mieshän ei tietenkään saanut mitään palkkaa helmikuun jälkeen ja Kela panttasi myös sairaspäivärahoja sitten viimeiseen tippaan saakka. Onneksi oli tullut hölmöiltyä 2025 liiallisten ylitöiden merkeissä niin oli puskuria. Mutta alkoi se puskurikin siitä huveta ihan normaaliin elämiseen.... laskut kun eivät odota Kelan päätöksiä. Ilmeisesti kyse oli työnantajan kämmistä: eivät olleet tajunneet lähettää tietoja kuukausittain vaan vasta sen kolmikantaneuvottelun jälkeen.
Kevään korvilla oli pari koirakoetta, joissa olin keittiöhommissa ja mies jäljesti kahden nuorimmaisen kanssa kokeessa. Varsinkin huhtikuun lopun koe oli niin jäätävän kylmänä viikonloppuna, että oli ylellistä saada olla lämpimässä keittiössä metsästysmajalla.
Kesäloma oli suunniteltu alkamaan kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen. Heti perjantaille varasin laivaliput Naantalista Kapellskäriin. Nuo Finnlinesin laivat on sitten kivoja: ei yökerhoja eikä bailaamista, ei känniääliöitä juoksemassa käytävällä ja möyhöttämässä, vaan saa syödä ja nukkua.
Lauantaiaamuna kohti Årsundaa, matkalla kaikenlaisia kivoja kahviloita ja ruokapaikkoja. Årsundassa viikonloppu ja maanantaina Merlinin startti Ruotsin jälkikokeessa, josta odotetusti Ruotsin valiotitteli hienolla suorituksella.
Valuteltiin rauhaksiin pohjoista kohti, Höga Kusten oli yhtenä kohteena. Yövyimme jollain leirintäalueella yhden tunturin/vuoren juurella ja sissus, mutta olihan hög.... kapuaminen hikisenä toki palkittiin ylhäällä, mutta kolmen vetävän kanssa alastulo oli vaarallinen.
Ruotsin "Golden Gate"
Tämän sillan ylittämisestä tuli jälkeenpäin lasku: 0,81 eur
Kun postikulut oli takuulla suuremmat, mahtoiko olla järkeä?
Leiripaikka
Ajoimme rauhassa, poikkesimme E4 tieltä useita kertoja, kun Maps kertoi lähistöllä olevan esim. luonnonpuisto tai jokin muu alue, jossa suunniteltuja reittejä käveltäväksi. Ruotsin rannikko on tosi kaunista ja helposti opastettu.
Strömberg
Byske
Viehättävä kirkko, jonka vierestä lähti kävelyreitti rantaan aallonmurtajalle.
Ranta oli kuin Kalajokea särkkineen, todella kaunis pilvisestä säästä huolimatta.
Jossain matkan varrella yhtäkkiä tien vieressä majakka.
Jarrutus ja ihmettelemään.
Leirintäalue kivoine kahviloineen, majakkaankin pääsi kapuamaan.
Päädyimme suunnitellusti keskiviikkoillaksi Kalixiin, jonne oli suunniteltu toinen koirakoe. Muuten olimme saaneet hellettä ja paistetta pääsääntöisesti joka päivä, Kalixissa tuli tietenkin vettä aivan solkenaan. Olin ihan maani myynyt ja varma, ettei koirat tee yhtään mitään metsässä.
Vaan vähänpä arvasin: kaksi uutta Ruotsin valiota saatiin uintireissusta huolimatta.
Valiokoirat
Superkivalla fiiliksellä seuraavana aamuna Haaparantaan ja siitä Suomen puolelle. Olimme sen verran katsoneet etukäteen, että saderintamaa povailtiin käsivarteen, joten ei ainakaan sinne. Pienellä selvittelyllä löytyi majapaikka Pyhä-Luostolta, joten suuntasimme Rovaniemen kautta sinne.
Pyhällä patikoimme Pyhäkurun ja Noitakurun kierrokset.
Matka jatkui kohti Posiota ja Riisitunturille. Riisin rietas patikoitiin ja todettiin jälleen kerran, että nämä kaikkein suosituimmat reitit eivät kuulu omiin suosikkeihin. Porukkaa kuin pipoa, roskia laavuilla ja grillipaikoilla (mikä ihmisiä vaivaa??), mutta nyt on sekin kansallispuisto saatu merkattua käydyksi. Kauniit maisemat ehdottomasti.
Posiolla vuokrasimme aivan valtavan viehättävän erämaajärvimökin yhdeksi yöksi. Puusauna, ei sähköä ja kantovesi. Mutta niin kaunis ja rauhallinen paikka. Omistaja ohjeisti, että koirat saisi juosta vapaana, joten saivat valiouinnin luvan kanssa erämaajärvessä. Yksi parhaiten nukutuista öistä.
Hiljainen kansa
Superkiva lettukahvila ja hyvä tauko
Seuraavana aamuna suuntasimme kohti Vuokattia. Ajatus oli valutella itärajaa pitkin alas. Vuokatissa ruokia kyytiin ja kohti Tiilikkajärven sekä Hiidenportin kansallispuistoja. Siellä jossain keskellä erämaata oli myös vuokrattuna seuraava yöpymispaikka.
Majapaikassa aloimme selvittää majoitusta Kolin suunnalla ja samalla seurata Forecaa sääennusteen vuoksi. Keli näytti vähän arveluttavalta ja viimeinen niitti oli hinnoittelu: 355 eur/yö ja lisäksi shamanistiset äänimaljarentoutusretriitit Kolin huipulla.... Olin täysin unohtanut, että Suomi sekoaa juhannuksesta jo juhannusviikon alussa, ja elettiin sen viikon maanantaita.
Uusi harkinta ja auton nokka Keskisuomea päin. Kivijärveltä löytyi majapaikka muutamaksi yöksi, lisäksi auringonpaistetta. Salamajärven kansallispuisto sekä Pyhä-Häkkikin siinä lyhyen matkan päässä.
Ennen lopullista kotiinajoa päätimme vielä pysähtyä yhdeksi yöksi Ähtäriin. Leikkimökin kokoinen majoite golfkentän reunalla oli lystikäs. Kävelypolut tuttuja muutamien vuosien takaa, ja maisemat kauniit.
Juhannusaaton aamulenkki venähti kunnolla kun koirilla oli hyvä vauhti päällä eikä meilläkään kiire minnekään. Kahvit juotiin lenkin jälkeen.
Kotiuduimme juhannusaaton illaksi kotiin. Kylläpä oma sauna tuntui makoisalta. Ja lomaa oli vielä viikko jäljellä.
Reilu 3000 km tuli ajamista, pakettiauto kunnon testiin ensiajolla. Yöpymiset autossa/autoteltassa kertaalleen, mutta jouduttiin toteamaan, että pohjoisessa on yöt kesäkuussa sen verran viileitä, ettei koirat pärjää. Jatkoon selvitys jostain patjasta, jolla koko porukka on irti maasta, se voisi auttaa.
Toisaalta oli varsin näppärää hanttarin paikalta googlata sekä ulkoilupaikkoja, ruokapaikkoja että majoituksia sääennusteen lisäksi.
Olipas mukava lukea kuulumisiasi pitkästä aikaa! Olinkin jo kaipaillut sinua takaisin blogistaniaan. ❤️ Kivalta kuulosti kesännekin, ja hienoa, että miehesi toipui leikkauksesta noin nopeasti.
VastaaPoistaMitä muuten pidit Pyhä-Häkin ja Salamajärven kansallispuistoista? Oon harkinnut käyväni niissä joskus, mutta ovat sen verran kaukana, että hieman arveluttaa.
Kiitos ihana ♥
PoistaTykkäsin Pyhä-Häkistä kovin. Maasto oli viehättävää. Ne isot puut on järkyttäviä, siis tosi isoja. Tosin Salamajärvellä reitti menee järven ympäri ja sehän on aina itsessään jo hieno juttu. Sinne sattui huonompi keli, joten ehkä siksi ei niin viehättänyt. Ja sinne tulee porukkaa enemmän ja on ruuhkaisempi.... (Minähän haluan mennä aina ihmisiä karkuun =) )
Kivijärveltä molemmat oli helposti saavutettavissa.
Tulin vain ilmoittamaan, että nyt on käyty sekä Pyhä-Häkissä että Salamajärvellä. 😂 Tykkäsin kummastakin, eikä kummassakaan ollut ruuhkaa. Parasta oli kuitenkin Salamajärvellä nähdyt peurat. 😍
PoistaIhan mahtavaa!!! =D
PoistaTeillä on ollut kunnon aktiivilomaa, kun olette patikoineet siellä sun täällä! Laskitko, paljonko tuli kilometrejä talsittua? Kauniita on kyllä maisemat sekä Suomessa että Ruotsissa!
VastaaPoistaOnnea koiravalioille titteleistä ja emännälle sekä isännälle hyvin hoidetuista ja koulutetuista koirista! 🐶🐶🐶
Oli tosiaan ihan pätevä patikkareissu. Kilsoja tuli mittariin joku 230 kävellen. Meille siis melko normaali määrä, joku 8 km /pv. Kun joukkoon mahtui tietenkin niitä hiljaisempia päiviä myös tien päällä. =)
PoistaValiot kiittää ja heiluttaa! Olen kyllä näihin titteleihin tosi tyytyväinen, varsinkin kun Ruotsin säännöt muuttuvat ensi vuodelle niin olisi tarvittu useampi reissu samaan päästäkseen ensi vuonna. Jos vaikka Norjaan tuon Blondin kanssa.... =D
Voi ihanuus mitä luettavaa ja katsottavaa.. tai ei tietenkään ihanaa isännän operaatiot toipumisineen, mutta seikkailunne naapurimaassa ja kotimaisia vinkkejä tuli myös lisää....Salamajärvi ja Pyhä-Häkki koluamatta... Koli ei tosiaan kansallismaisemalta Juhannuksena näytä - kerran koettu sekin... ei luonnonrauhasta tietoakaan.
VastaaPoistaLisäksi kiinnostaa kovasti kulkupelinne, ensiajokilometrejä tuli huikeat lukemat... joten MILLAINEN menopeli? Meillä kesän pakuilut jäi nolon vähäisiksi... mutta paksumpaa makuupussia mukaan, niin ehkä vielä muutama viikonloppu mahdollista!
Oli huikea lomareissu!!
PoistaPakettiautolla siis tien päällä, ihan tavallinen Toyota Proace. Takana isot häkit koirille, lisäksi kaikki kamat tietenkin kulkivat siellä. Nyt karavaanin kanssa ensi kesänä sinne sopii fillarit. JEE!
Tosiaan ainoa ongelma oli vähän liian pieni patja. Maa on kylmä ja tästä syystä koirat eivät päässeet irti maasta teltassa eivätkä mamman kainaloisina osanneet myöskään siirtyä häkkeihin.... Teltta siis sellainen autoon kytkettävä teltta, joten auto olisi ollut käytettävissä.
Alunperin pohdimme alkaisiko rakentaa punkkaa taakse, mutta olen itse sen verran mukavuudenhaluinen, että totesin vaunun olevan parempi hankinta. Ja mahtuu ne pyörät!! Edelleen jee!