Taas mennään.....

Heräsin keskiviikkoaamuna klo 7, aika tasan. Sitä edeltävästi nukuin viikon verran huonosti, koska töissä on homeremontti ja tulin siitä tukkoiseksi. Niinpä heräilin pitkin yötä viikon ajan kun ei henki kulkenut.
Hauskuus tässä oli se, että aloitin keskiviikkona yövuorot, lomaa edeltävästi.

Eka yö menee aina, väsyttää mutta sitä vetää vaan kun tietää pääsevänsä kohta......
paitsi että heräsin klo 12:30 enkä saanut enää unta yhtään. Osasyynä tähän eräs varsin hieno uutinen, jonka luin aamuyön tunteina sähköpostista, ja ilmeisesti aivot käsittelivät asiaa niin, että oli "viimeinen yö"....
Toki heräsin hymy huulilla, mutta kyllä se vähän tahtoi hyytyä siinä vaiheessa kun tajusin iltapäivällä etten saa unta yrittämälläkään uudestaan ja toinen yö olisi edessä.

Toinen oli rankka. 3-4 välillä olisin nukahtanut suorilta.... eikä tilannetta varsinaisesti parantanut se, että olin ajatellut nukkua n. puolillepäivin, mutta havahduin palovaroittimen piippaamiseen (patteri loppu) klo 10:15 ja samaan aikaan täysin hysteerinen koira läähättää ja kihnuttaa kiinni kyljessä.....
Se siitä unesta.

Mutta jospa se menisi tällä euforialla. Pitäisi vaan koettaa jotenkin nollata, ettei kierrokset nouse enkä saa yölläkään nukuttua.
Toisaalta, ehkäpä tämä ennustaa nopeaa lentoa jos olen ihan kanttuvei unten mailla koko matkan....  =)

Niin, huomenna lähtö. AY95 ja Finskin sinivalkoiset.... epämukavan ahtaat penkit mutta suora lento. Sitä on joskus luovuttava jostain saadakseen jotain muuta.

Tänään ripset yli vuoden tauon jälkeen (kuidut), matkalaukut pakattu, kotiinjäävät ohjeistettu ja muut pakolliset tehty.

♥ LOMA ♥  Mikä ihana sana!