torstai 24. maaliskuuta 2016

Koirien hoitopaikka

Huom! Tämä ei ole maksettu mainos enkä saanut alennuksia tältä tai seuraavalta kerralta.

****
Edu, oma rakas Pikkukoirani, täyttää tänään kahdeksan! Se on veteraani-iässä. Järkyttävää, vastahan se oli pikkupentu. Edelleen käytökseltään hyvin kakaramainen, onneksi.
Onnea sisaruksillekin: Väinö, Urho, Stea, Jojo ja Rocky! Kiitos aina vaan uudestaan Tiina!!! Tämä on oma elämäni koira, paras lenkkikaveri, mamman rakkain.

****
Koirat on jälleen palanneet normaaliin arkeen. Edu tosin kampesi väkisin kainaloon aamulla viiden jälkeen, vaikka oli selvästi tosi kuumissaan.

Olen lähes neuroottinen mitä tulee koirien hoitoon. Aikaisemmin käytin useana vuonna Pia's Dreamdogsia. Paikka oli ihana ja hoito selvästi erinomaista: koirat oli tyytyväisiä ja menivät seuraavalla kerralla hännät huiskuen Piaa moikkaamaan. Suosittelen siis ehdottomasti! Mutta sinne ajaa meiltä tunnin, ja kun muutenkin reissusta rähjääntyneenä tulee kotiin, ei vaan jotenkin jaksaisi. Ja oma mieleni ei saa hetken rauhaa ennen kuin koko lauma on kotona.

Syksyllä kävin työkaverin suosituksesta tutustumassa ihan paikalliseen hoitopaikkaan. Olin paikalla molempien koirien kanssa, kerroin raatorehellisesti mahdolliset ongelmakohdat ja jutut, jotka tarvitsee muistaa ja tietää. Omistaja-Tuikku esitteli taloa ja sanoi ottavansa nämä karvakorvat mieluusti sinne, joten varasin heille sieltä huoneen.
Ja kun ajoimme (tytötkin tahtoi mukaan) Mortimäkeen sen jälkeen kun matkalaukut oli siirretty autosta sisälle, täytyy sanoa, että olen löytänyt omille koirilleni nyt jatkossakin käytetyn hoitopaikan. Koirat päästettiin huoneesta ulos ja myös pihalle vapaana. Siinä ne tietenkin säntäili kahelina, mutta kävivät Tuikkua moikkaamassa hännät huiskuen eikä mistään tullut yhtään sellainen olo, että olisivat jotenkin kärsineet siellä. Päinvastoin: Edua on harjattu niin, että se ehkä pitää vähän turkkiaan vihdoin päällä (aloitti järjettömän karvanlähdön ennen reissua) ja Karo-mummukkakin on niin säpäkässä kunnossa.
Parasta tässä oli ihana joustavuus: veimme koirat sinne illalla syömään iltaruuan ja haimme tosiaan aamulla 7:10. Kuinka moni jaksaisi tehdä työtä, jossa ihmiset ajaa pihaan ennen omaa aamupalaa?

Kiitos Tuikku!! Palaamme asiaan viimeistään ensi vuonna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti