lauantai 19. elokuuta 2017

Arkihaaste 33/52

Aloitan tämän kirjoittamisen jo maanantaina. Pysyypähän ruodussa viikon tapahtumat.

Tänään aloitimme aamun tavanomaista paremmalla aamupalalla. Nimittäin isäni avokin poika, nimitän häntä puoliveljeksi, on Suomessa ja lähdimme porukalla patikoimaan Teijon luonnonpuistoon. Siellä perinteinen Vicksbäckinlahden laavu ja aamupala levälleen.



Sämpylät, levite, leikkeleet, kurkku, avocadot, munat, brie-juusto, kahvi ja suklaakeksit.



****
Tiistaina oli normi aamuvuoropäivä.
Tuntemattomasta syystä nukuin hyvin!! Erittäin poikkeuksellista! 
Heräsin siis viideltä (väsyneenä) ja suihkunraikkaana menin töihin, kiva päivä, ja sitten kaikesta huolimatta hurja väsymys iski kotimatkalla. Paikkasin sitä lenkittämällä koirat ja litkimällä litran teetä, illalla vielä kauppareissu ja ajoissa nukkumaan.

Keskiviikon vastaisena yönä nukuinkin sitten jälleen huonosti. Meillä on töissä niin epäergonomiset työpisteet, että koska en venyttele joka ilta (saati käy hierojalla päivittäin....), kroppa on jumissa ja sitten yöllä paikat jomottaa.

Vihaan sitä kääntyilyä ja kellon katsomista keskellä yötä!!

Heräsin kuitenkin hyväntuulisena ja taas pakattiin maanantain jengi kasaan, evääksi tällä kertaa vaan kahvia ja keksejä, ja ajettiin Särkisalon Ulkoluodolle, jossa on paitsi kiva maisemakallio, myös luolia. Niistä oli juttua eri lähteissä googlatessakin.... tässäkin.



****
Torstai oli jännä päivä. 
Sen sisältöön myöhemmin toivottavasti enemmänkin......

****
Sitten alkoi varsinaiset kituajat: minähän olen tehnyt tämän vuoden alusta vain yhden yövuoron kerrallaan (vaikkakin tuossa jossain kohtaa sitten joka viikko...) koska en vaan osaa nukkua päivällä. Nukun kyllä hyvin, mutta surkean lyhyen aikaa (5 tuntia) ja seuraavana yönä saan sitten unen helposti ja hyvin, ja toivun noista raskaista vuoroista. Ja jaksan hyvin mennä aamuvuoroon jo yhden lepopäivän jälkeen.

No, meillä on töissä ollut sitä tilannetta....
En saisi syyttää, mutta väitänpä kuitenkin, että eräs pikkupomo (koska mä voin -asenteella) laittoi minulle sitten tähän listaan kaksi peräkkäistä yövuoroa.

Ensimmäinen meni vanhalla painolla. Väsytti mutta pärjättiin. Siinä on aina alla se 26 tuntia hereillä. Nukuin 7:45-13:30 (mikä on minulle jo tosi pitkään....) mutta seuraava yö sitten.... 
Voi itku ja hammasten kiristys!! Minähän olisin halunnut nukkumaan siinä kohtaa kun työvuoro alkoi!
Kroppa löi homman ihan läskiksi. Töissä myös melkoinen hässäkkä, koko yö mentiin. (No, eipä ehtinyt ajatella, että väsyttää kun joutui painamaan.....)

Summa summarum: selvisin aamulla kotiin. 
Vedin muutaman tunnin tirsat ja lähdettiin melko isolla sakilla (me + isä avokkeineen ja velipuoli) vähän tuulettumaan:


Kohde, lossilla menossa


Farmor's Cafe tarjosi erinomaisen saaristobuffet'n ja jälkkäriksi halusin
(tajuamatta miten ähky-täynnä olisin lounaan jälkeen)
kahvin ja palan Brita-kakkua.

Harmi. Olisi pitänyt syödä se kakku erikseen.
Mutta voi että oli namia!!


Ajeltiin pieni lenkki saaristossa, eli Dalsbrukin kautta kotiin.

Oikeastaan hyvä idea. Seurassa pysyi hereillä ja virkeänä.
Ajoissa nukkumaan ja sunnuntai olkoon se viikon paras päivä!!

Tämä on siis ollut puuhakas viikko sen suhteen, että koska olemme tuulettaneet velipoikaa, olemme samalla käyneet kaikenlaisissa paikoissa ja tehneet paljon.
Tuo Ulkoluodon keikka oli siitä hauska, että koska teki ennen töihinmenoa jotain erilaista, oli vähän sellainen olo kuin olisi pitänyt vapaapäivän siinä välissä. Tosi rentoa siis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Syksy alkaa, puheenaiheet ei muutu

Kun koulut taas alkavat, lehdet rummuttaa paitsi niitä uusia koululaisten vaatteita ja autoilijoiden käytöstä tien päällä, myös näitä ikuisu...