Olihan se arvattavaa. Kerran kokeilu ja meikäläinen on koukussa. (Onneksi en innostu kokeilemaan mitään vaarallista, kuten laskuvarjohyppyjä tai huumeita....)
Toukokuussa ratsastin siis Lotan kortilla muutaman kerran. Se oli kivaa!! Se on niin hienoa ja vaikeaa, ja ihan täydellinen tapa nollata nuppinsa, koska kun jalkojen välissä on 500 kiloa lihaa, on pakko keskittyä vain ja ainoastaan sen hallintaan.
Joten here we go. Säännölliset tunnit alkavat ensi viikolla. Aivan mahtava systeemi töissä: voi toivoa tietylle päivälle aina iltavapaata, jolloin harrastus mahdollistetaan!
Muut aloittelijat (lue: 6-7 -vuotiaat) aloittivat jo tällä viikolla tiistaina, mutta olin silloin töissä enkä päässyt paikalle. Kun pahoittelin tätä tallin pitäjälle, hän vaan kommentoi "olethan jo ratsastanut jonkun verran, joten ei se haittaa". (Kolme kertaa....)
Lotta oli tiistaina tallilla avustamassa ja taluttamassa alkeisryhmäläisiä. 12-vuotiaan suurella viisaudella ja aikuisuudella kävimme keskustelun:
Lotta: Äiti, sä olet ens viikolla sitten ainoa alottelija jolla ei ole taluttajaa.
Minä: Jaa, ne muut on sitten kaikki ekaluokkalaisia?
Lotta: Joo, eskareita ja ekaluokkalaisia. Mä tuun taluttaa niitä LAPSIA mutta sun tarvii sitten osata jo itse ohjata ja vähän väistää ja varoa niitä.
*****
Kesälomareissulla Helsinkiin poikkesimme Horze-kaupassa ostamassa Lotan kauan haikailemat kisahousut (valkoiset) ja uuden kypärän. Ja ostinpa sitten itsellenikin oman potan. Mukavampi tietää, että mahdollinen täitartunta tulee muualta kuin tallilta....
Erittäin kätevää on, että Ronjan vanhat ratsipöksyt olivat aivan sopivat ja Nokialaiset mulla on omasta takaa. Jossain vaiheessa EHKÄ tarvii miettiä jotain oikeita ratsastuskenkiä, mutta toistaiseksi Kontiot kelpaavat.
Sen verran allerginen olen, etten luultavasti kestä sitä harjaamista ja pöllyttämistä, varsinkaan keväällä. Joten Lotalle tulee tallipäiviä kun hän laittaa kahtena päivänä oman heponsa valmiiksi ja vielä lisäksi yhtenä minulle. Kun vielä valmennukset alkavat, alkaa neidillä olla tallipäiviä enemmän kuin mitään...
Kai se on julistettava syksy alkaneeksi kun koulu starttaa ja harrastukset samalla.
Mitenkään pahoillani siitä en kyllä ole.
perjantai 9. elokuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kesää kohti, harrastuskausi alkaa
Tästä se lähtee, jokavuotinen harrastuskausi. Aika ajoin toivon, etten olisi niin riivatun tohkeissani näistä kokeista aina keskitalvella ja...
-
Meillä oli sairaalan kesäjuhlat, joissa oma osastoni oli vetovastuussa "kesäolympialaisista", ja ennen ruokailua ja muuta hauskaa ...
-
Se alkoi jo vuoden viimeisenä päivänä jatkuakseen heti aamusta.... nimittäin WC-remppa. Siellä oli vanhastaan kellertävät, kutsuin niitä nik...
-
Edellisessä kodissa toivoin vuosia portaita, joiden leveys riittäisi siihen, että portaille voisi laittaa kukkapurkit. Pieni asia, mutta toi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!