keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Irwinin sanoin: haistakaa paska koko valtiovalta

Sari Sairaanhoitaja ei ole tällä hetkellä oikein onnellinen.
Saria kosiskeltiin useita vuosia sitten lupaamalla 7 hyvää ja 8 kaunista. Sallittiinpa jopa ilmeisesti tavanomaista suurempi palkankorotuskin (joka sittemmin, huom! Työnantajien toimesta, levisi koko kunnalliselle alalle ja sitä myöten vähän muuallekin, näin olen käsittänyt, ja tämähän on luonnollisesti täysin Sarin vika).

Eilen sitten päätettiin, että Sarin liksa on liian hyvä, joten osallistukoon talkoisiin ja tehköön viikot ja viikonloput, arjet ja pyhät, vähän huonommalla palkalla, koska oikeastaan tarkemmin ajatellen, JONKUNHAN näihin talkoisiin pitää osallistua.
Joku hallitus tässä männä vuosina, taisi olla 2007, muuten vei lakko-oikeuden joten sitä emme voi tehdä mielenosoituksena nykytilanteeseen....

Huom. poisluetaan kuitenkin TALKOISTA ne KANSAN edustajat ja hallitus, koska, kuten saimme tänään lehdestä lukea, he eivät itse asiassa ole kenenkään palkkalistoilla vaan edustustehtävissä. Heidän palkkaansa nostetaan, lomaoikeuteen ei voida koskea, mistään muista oikeuksista puhumattakaan......

****
Meidän perhe takuulla selviää, jos oma palkkani tippuu sen 200-300 euroa vuodessa, selviäisi vaikka tippuisi 500-1000 euroakin. Kukaan ei näe nälkää ja lapset edelleen harrastavat ja laskutkin ajattelin maksaa. Kyse on periaatteesta.

Olen yksityisellä puolella nauttinut 30 päivän vuosilomasta ja koen, että se minulle riittää. Tuskin ehdin muutenkaan tienata tuota paljonparjattua 38 päivää.

Koen, että alalla jolla palvelen, ollaan muutenkin liian kilttejä ja tullaan sairaana tai puolikuntoisena töihin, koska jokainen tietää miten kivaa on vastata siihen puheluun kun pomo pyytää vapaalta tulemaan kun joku muu on sairas. Toisaalta jokainen meistä tietää mihin paineeseen kollega siellä joutuu kun itse on pois.

Kun otetaan huomioon se, että meidän asiakkaat on valmiiksi sairaita, ei takuulla auta pennin vertaa jos hoitaja raahaa luunsa väkisin paikalle ja parhaassa (pahimmassa!!) tapauksessa tartuttaa lisää ja vielä työkaveritkin kaupan päälle.
Toisaalta usealla on migreeniä, joskus saa lapsilta flunssan joka menee nopeasti ohi levolla, voi saada yrjötaudin tms. Ensimmäisen päivän palkaton päivä voi näissä kaikissa tapauksissa tarkoittaa sitä, että koska töihin ei kertakaikkiaan pysty tulemaan, otetaan sitten ne kolme sallittua "omin luvin" päivää samalla vaivalla.

Pyhälisien tai muiden "ikävien aikojen" korvaukset ovat mielestäni varsin perusteltuja. Me kun emme varsinaisesti pysty valitsemaan ajankohtaa, jolloin töissä ollaan, siellä kun on miehitys 24/7/365. Tähän asti joulun tekeminen on ollut kannattavaa ja samalla on voinut tässä mielessä auttaa pienten lasten äitiä, työkaveria, saamaan sen vapaaksi. Vaan jos korvaus pienenee, enpä tiedä maksaako vaivan. Ainakin omalla kohdallani vapaa-aika on kalliimpaa kuin mikään työstä saatava korvaus. Arvostan vapaata paljon enemmän mutta raha on sitä hieman kompensoinut. Kun korvaus pienenee, on helppo valita olla olematta vapaaehtoinen enää koskaan...
(Huom, kyllä se kohdalle kumminkin kolahtaa, mutta tuleepa joku kiertävä systeemi eikä siis edes joka toinen vuosi.)

Mielenkiinnolla odotan ammattiliittojen kannanottoa asiaan. Ihan näillä näppylöillä olo on, ettei kenelläkään ole mitään munaa asiaan puuttua.

Miksihän, oi miksi, se muutto minne tahansa ulkomaille kuulostaa hetki hetkeltä paremmalta ajatukselta?
Tyttäret hoi, pohtikaapa uudestaan sitä vaihtoehtoa, että muutetaan jonnekin kokonaan pois. Tämä maa ei meitä kaipaa pelkkänä pakollisena kulueränä joten mitäpä mekään täältä kaipaisimme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti