lauantai 5. syyskuuta 2015

Viikonloppu

Työntäyteinen viikonloppu jälleen. Tällä kertaa ihan vaan neljän aamun putkella.

Jäin kalaleskeksi Pasin lähtiessä naapurin Juhan kanssa viikonlopuksi kalareissulle. Toivottavasti tuovat perheelle ruokaa (muualta kuin kaupan kalatiskiltä).
Tytöt hoitivat koirat tänään hienosti, pari kunnon lenkkiä päivän aikana. Kun itse pääsin töistä, poika olikin auton vieressä ja tuli kotiin kyydillä. Meidän Thai-muuttolinnut lentävät huomenna taas talveksi pois ja tarjosivat porukalle sapuskat eli Suomen Parasta Kebsua. Syötiin hyvin, likat oli kattaneet pöydän kauniiksi ja oli rattoisaa. Päälle tietenkin hyvät kahvit.

Huomenna Ronja heittää heidät bussille päivällä ja seuraavaa yötä vasten lentävät. Jälleen edessä pitkä talvi ilman puolimatkan krouvia.

****
Eilen töissä potilas, jolle oli tehty kohtuullisen iso leikkaus toiseen jalkaan. Haavaa tuli hoitamaan kirurgian eval (=erikoistuva lääkäri), joka sanoi tekevänsä kunnon bedside revision eli kaapivansa kaiken katteen haavasta. Jouduin olosuhteiden pakosta jäämään paikalle assariksi, ja jossain vaiheessa tiedostin, että on syytä siirtyä ikkunan ääreen haistelemaan raitista ilmaa ja miettimään kesää ja perhosia. Vatsassa nimittäin käänsi kun potilasta sattui kunnolla vaikka douppasinkin....
Mielenkiintoista. Olen sentään päätynyt itsekin joskus haavoja kaivelemaan, en tosin takuulla koskaan ihan noin perusteellisesti skalpellilla.... mutta enpä edes leikkaussalissa kokenut tarvetta pyörtyä tai yökätä ja siellä sentään oli mies, jolta leikattiin jalka poikki polven kohdalta. Höh.

Hmmm. Onpa hyvä, että olen päätynyt sisuksille. Ei tästä muijasta näytä kirran hoitsuksi olevankaan, vaikka siitä(kin) osastosta kovasti tykkäsin.

****
Poikanen aloitti asentamaan isomman tyttären uuteen koneeseen ohjelmia. Hauskaa miten ne nyt alkaa tulla toimeen keskenään ja pystyvät sopimaan kaikenlaisia asioita keskenään. Ei siitä niin kauaa ole, kun puhuminen oli yhtä naljailua ja viisastelua. Nythän ne puhuu toisilleen kuin ihmisille. Hupaisaa.

Pojan luonahan poikkesin viikolla kun olin koulutuksen takia kaupungissa. Ihanasti se höpötti juttuja koulusta ja oli tosi täpinöissään siitä. Järjettömän hieno motivaatio!!! Jes, olen niin tyytyväinen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti