keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Ruisleipää

Päähänpistoista ehkä paras.

Lauantaina laitoin tekeille ruisleivän juuren.

3 dl 40 asteista vettä
3 dl ruisjauhoja
2 rkl siirappia

Vatkasin nuo rivakasti velliksi ja jätin seisomaan. Jotta olisivat lämpimässä ja vedottomassa paikassa, peittelin liinalla ja heitin uuniin. Viereen asensin lämpömittarin.

Päivittäin sekoittelin juurta kerran pari. Se muuttui liejuisemmaksi ja kieltämättä kolmantena päivänä tuoksahti jopa epämiellyttävälle. Aika ajoin heitin kiertoilman päälle ja nostin uunin lämmön jonnekin 35 ja jätin taas olemaan. Ja ruokaa tehdessä nostin tietty kulhon pois uunista (toim.huom.)!

Eilen, tiistaina, kolmantena päivänä, lisäsin 5 dl lämmintä (40 astetta on hyvä luku) vettä ja saman verran ruisjauhoja, siirsin myös koko hoidon isompaan kulhoon. Tämä RASKI jäi samoin hautumaan puolilämpimään uuniin liinalla peitettynä.

Tänään raski kupli iloisesti kun puolenpäivän aikaan otin sen uunista. Sekoitin ja otin siitä pari kauhallista sivuun ja heitin tämän, tulevien leipien juuren, pakkaseen.

Sitten epäusko koetteli mieltäni. Joten sekoitin 2 tl kuivahiivaa 42 asteiseen veteen lasissa, jossa oli 1,5 dl vettä. Sanovat, että kuivahiiva tarvii sen lämmön herätäkseen.... tuo raskihan oli siis hyvinkin alta 30 asteista.

Vatkasin hiivaveden joukkoon ja aloin alustaa ruisjauhoja joukkoon. Koska epäusko edelleen vaivasi, sekoitin joukkoon kuitenkin 2 dl vehnäjauhoja. Ruisjauhoja meni yhteensä ainakin litran verran. Taikina oli tinttaraa ja takertuvaa, mutta ei kovaa.
Raaputin irti sormista veitsellä ja laitoin nousemaan, yllätys yllätys, uuniin, jonne väänsin 35 astetta lämpöä. Taikina nousi liinan alla yli 2 tuntia kunnes oli noin kaksinkertainen.
Kumosin sen pöydälle ja hieroin pötkyläksi, jonka leikkasin kahtia. Toisen puolen pötkylän leikkasin myös kahtia ja vasta siitä neljänneksestä leikkasin sitten pikku paloja, jotka muotoilin "lihapulliksi" ja litistin pellille.

Annoin noiden valmiiksileivottujen leipienkin istuskella lämpimässä uunissa paristen tuntia..... (Siinä oli hyvä väli lenkittää koirat.)
Sitten väänsin uunin 200 asteeseen ja jätin..... ja varttia myöhemmin muistin, että pirskatti, siellä on myös mun lämpömittari joukossa. Entinen siis. Se ei arvostanut muoveineen lämpöä. Onneksi muistin ennen kuin patteri räjähti tms.....

35-45 min myöhemmin meillä on leipää.
MINÄ, kaupunkilaiskakara, olen leiponut ruisleipää.... wau!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti