lauantai 28. huhtikuuta 2018

Kehäkettuilua

Vaikka metsälajit onkin niitä meille ensimmäiseksi tärkeitä, minusta on kohtuullisen hauskaa kuitenkin viedä koira myös näyttelyyn. Tosin olen sitä mieltä, että ne on naurettavan ja järkyttävän hintaisia, ottaen huomioon, että noissa tekemisissä (kuten metsälajit yleensä), hintataso on lähes sama kuin se, että patsastelet sen viisi minuuttia jonkun arvosteltavana.

Mutta tulipa taas ilmoittauduttua, ja vielä on tälle kesälle pari edessä.


Tein ehkä tyhmästi, mene ja tiedä.
Ilmoitin kuitenkin myös Pappakoira-Edun veteraaniluokkaan, koska sen sai halvalla.

Harmi vaan, että Edun vanha vamma olkapää/lapa-akselilla on nyt näemmä pysyvä harmi, ja se vaikuttaa sen askellukseen. Se siis ontuu.
Pohdin asiaa jo menneellä viikolla pitkään. Mutta päätin sitten ottaa riskin, koska ajattelin, että veteraani voisi myös jotain saada anteeksi. Ikähän se meillä kaikilla tulee vastaan.


Edu muisti heti, että tätä me on tehty, tää oli kivaa.

Meillä oli kehässä tosi kivaa. Edu on moninkertainen valio ja tykännyt esiintyä myös näytelmissä, joten se kyllä syttyi päästessään vähän mamman kanssa kaksin. Mutta tuomari, niin kiva kuin olikin, ei voinut kuin antaa lausunnon "ei voida arvostella" tuon ontumisen vuoksi.


Pappakoirasta löytyy todella vielä vetävää potkua liikkeessä. ♥

Muuten arvostelu oli yhtä hehkutusta, ja hän sanoikin tykkäävänsä Edusta todella, kehui erinomaiseksi rotunsa edustajaksi, ja "kaikilla meillähän ikä tuo erilaista kremppaa". Joten kaikesta huolimatta ei niin paha mieli tästä. En toki olisi rakkaalle vetskulle tuollaista EVAa halunnut, edellisestä kehästä kun on 7 vuotta ja silloin se on ollut rotunsa paras.....

Mutta nyt Edun eläke näytelmistä sitten alkoi lopullisesti ja virallisesti! Se ansaitsee jo päästä eläkkeelle.




Näiden kuvien (c) Seija

Bonon kanssa sitten jälleen junnu-kehään.
Tällä kertaa olin itse melko rento. (Pieni varovainen Jipii!)
Bono seisoi nätisti, juoksi minusta todella kauniisti ja olin tyytyväinen, koska sen liikkeet on saaneet paljon kehuja. Sehän kantaa itsensä erinomaisesti.

Tuomari on ilmeisesti cockeri-maailmassa uusi rotutuomari ja tietenkin me päädyimme käsittelyyn ekana. Koirathan menee esittelyyn aakkosjärjestyksessä....
En siis pystynyt yhtään näkemään mitä hän haluaa.
Kovin tarkasti kävi koiran läpi, juoksutti ja olin iloinen, että Bono malttoi kivasti seistä esiintymässä, vaikka ihan siinä esittelypaikan edessä oli isoakin isompi tyttöpissa.....


Arvostelua tuli koko sivun verran. Tästä pitää olla tyytyväinen. 35 eurolla on saatava muutakin kuin lausunto "ihan kiva ja nätti" tai vastaavat pari riviä.
Olin silti vähän hämmästynyt, että hän ei tykännyt Bonon päästä yhtään ja moitti myös turkkia, mikä on trimmattu tiistaina ja olin sitä kehän ulkopuolella juuri kampaillut siistiksi.

Kiinnitin toki huomiota, että yleisesti oli tosi niukkaturkkisia koiria liikkeellä. Noilla kun kuitenkin rotumääritelmän mukaan tulee olla noita riivatun koristekarvoja.
Kyllähän minäkin ne mieluusti saksisin pois kaikista jaloista roskia keräämästä.....

Mutta tällaista tänään ja reilun kuukauden päästä uusi yritys eri tuomarilla.

Junnuluokan Erittäin Hyvä ja kilpailuluokan kolmas sija. Meidät on ehkä tuomittu tähän ikuisiksi ajoiksi.....  =)   *vitsi vitsi*

2 kommenttia:

  1. Ihana Edu pappanen ja hän on kuule niin kaunis ja komea, että sillä jo minun silmissä on voittaja. <3

    Mukavaa sunnuntaita ja vappua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edu on niin mun elämäni koira ♥
      Ei koskaan tule toista vastaavaa, vaikka myönnän kyllä, että vähän Edun kasvattajan kanssa kehän laidalla jo pohdittiin, josko heille tulisi tulevana talvena pentuja joista yksi muuttaisi meille..... =)

      Kiitos Tiia!! Samoin aivan suloista vappua!

      Poista

Syksy alkaa, puheenaiheet ei muutu

Kun koulut taas alkavat, lehdet rummuttaa paitsi niitä uusia koululaisten vaatteita ja autoilijoiden käytöstä tien päällä, myös näitä ikuisu...