lauantai 7. huhtikuuta 2018

Mä taimi olen sun tarhassas...

Ostin Teneriffalta pari pikkupakkausta siemeniä, koska ihastuin vaan niin kovin niihin jättimäisiin kaktuksiin ja olen aina fanittanut aloe veraa. (Omistan muutamia pikkukaktuksia ja ne viihtyvät kohtuudella. Aloeta en ole saanut pidettyä hengissä, taidan kastella liikaa...)

Aika näyttää, oliko kannattava ostos, mutta eivät olleen hinnalla pilattuja, kun pakkauksen sai eurolla.


Jos kaktukset itävät (ja pysyvät elossa), voi olla, että lapsenlapsenlapset sitten saavat nähdä sen siinä koossa, missä minä moista havittelen.  =)
Olen kuitenkin kuullut, että moni on saanut nämä itämään, mikä on jo itsessään mielenkiintoista.


Kaktuksen siemenet eivät ole koolla pilattuja.
Mutta niitä oli varmasti sata...



Aloen siemenet taas olivat hauskan suojalehden peitossa.


Siinä ne sitten ovat.
En löytänyt kätköistäni yhtään pientä sievää taimiastiaa, joten askartelin ihan itse. Vessapaperirulla toimii aina, ja pääsiäisestä johtuen tuollainen Kinder-munien pahvikin löytyi, ja oli juuri oikeaa kokoluokkaa noille tötterön pätkille.

Nyt kun vielä tietäisin miten niitä hoivataan idätysvaiheessa.
Ainakin ne ovat nyt kostutetussa mullassa ja valossa, mutta pitäisikö ne pitää kuivana/kosteana/märkänä, pimeässä/valossa/lämpimässä/viileässä.... 

Jännää tämä ainakin on. =)

****
Ettei taimien kanssa puuhailu siihen sitten jäänyt, olin tilannut jo ennen lomareissua puutarhalta muutamia taimia kesäksi. Nehän saapuivat iloisesti postiin juuri kun tulimme kotiin.

Joitain vuosia sitten kasvatin kasvihuoneessa ananaskirsikkaa ja ne onnistuivat tosi hyvin. En vaan ole löytänyt taimia miltään myymälältä sen jälkeen, mutta tilasin sitten pikkutaimia itselle esikasvatettavaksi. Samaan syssyyn muutakin villiä: päärynämelonia.
Kasvihuoneeseen ei sitten paljon muuta mahdukaan, koska haluan sinne perinteiset kasvihuonekurkut ja -tomaatit kuitenkin.

Sen verran lähdin myös kesäkukkainnostukseen mukaan, että annoin houkutella itseni tilaamaan Heliotrooppia (en ole koskaan kokeillut, mutta kuulosti ihanalta tuoksuvana) sekä erikoisen väristä pinkkiä Mustasilmä-Susannaa


Tilauksen mukana sain lahjaksi litran verran kookosmultaa. Se oli sentin paksuinen litteä paketti, johon lisättiin 3,5 dl vettä ja se laajeni muutamissa minuuteissa litraksi kuohkeaa, vettä pidättävää multaa.

Tästä innostuneena minä sitten tein omia sekoituksia kuin mikäkin hullu kemisti.
(Olisittepa nähneet keittiön lattian tuon sohlaamisen jälkeen.....)

Toin joitain vuosia sitten Thaimaasta kookoskokkareita orkideoja varten, ja nyt sekoittelin niitä sitten mullan joukkoon, koska ne tosiaan pidättävät kosteutta ihan eri tavoin kuin taimimulta.
Kyllä, istutin toki kaikki suoraan tosi isoihin purkkeihin (lopulliselle kasvupaikalleen?) mutta sitä suuremmalla syyllä haluan, että pohja on sellainen, ettei hoitaminen käy ihan mahdottomaksi.

Seuraava googlattava asia on sitten lannoitus. 
Käytin hyvin perinteistä taimimultaa (kookoksen lisäksi), joten aika pian nuo ilmeisimmin tarvitsevat jo jotain lannoitusta. Koska en ole mikään omavaraispuutarhuri, täytyy selvitellä mitä niille sopii antaa.
Huonekasvit saavat meillä perinteistä Substralia, mutta nämä ehkä kaipaavat jotain muuta. Kanankakkarakeita??

2 kommenttia:

  1. No ohhoh. Oletkin melkoinen hortonomi :).

    Tsemppiä kasvatteluihin! Mulla ei hermot, eikä taidot riitä moiseen. Täysi työ saada valmiit taimet pidettyä hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, että oma helmasyntini on innostua tolkuttomasti jostain. Vaikka nyt näistä taimista.
      Hoivaan niitä tästä tuonne kesäkuulle, ja sitten kun ovat kasvihuoneessa, muistan sentään käydä kastelemassa mutta muuten jäävät ihan oman onnensa nojaan....
      Sama juttu kuin muun puutarhan kanssa. Minusta on ihana suunnitella ja haluaisin kaikkea. (Ja varsinkin sen puutarhurin, joka sitten kitkisi, lannottaisi, kastelisi ja hoitaisi.... minun patsastellessa ympäriinsä ihailemassa miten kaunista MINÄ olen saanut aikaan...) =D

      Poista

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Virallisesti kevät

Eikös pääsiäinen ole se kevään taittumisen merkki? Ja ainakin, edelleen typerääkin typerämpi tapa, kellojen siirto.  Omalta osaltani jälkimm...