perjantai 11. toukokuuta 2018

Kotiseutukierros ja vähän koirajuttuja

Tässä ammatissa ilo on otettava silloin kun sitä on tarjolla. Toisin sanoen itsellä osui viikonloppu tällä viikolla kohtaan torstai-perjantai.
(Alunperin listassa oli peräti neljä vapaata, ti-pe, mutta ahneuksissani buukkasin niitä pari työnteolle.)



Torstaina herätyskello soi, vaikkei ollut töitäkään. Suunta vei Janakkalaan Hämeenlinnan viereen, kouluttautumaan.

Päivä oli hieno ja iloisin yllätys oli Bonon toiminta. Mehän on luonnollisesti tehty kaikki mahdolliset virheet lähtien siitä, että se lenkkeilee harvoin jos koskaan yksin, ja yleensä aina poluilla. (Meillä ihmisillä on outo tapa kulkea valmiiksi merkittyä reittiä pitkin.....)

No, eipä tehnyt tiukkaakaan. Vesiosio, jota olin toisaalta pitänyt ihan varmana, olikin vähän jännä ja sitä on vielä hiottava.
Meillä on siis tavoitteena läpäistyt taipparit vielä tälle kesälle.

****
Tänään aamulla, koska eilinen oli koko päivän rutistus matkoineen, otettiin rauhallisemmin. Aamupalaa syödessä idea kuitenkin lähti: jos menisi Teijolle aamukahville?


Lenkkihän siitä sitten tuli.



Vähän toisenlainen lenkki kuin aiemmin.
Tänään jälleen pohdittiin miksei käydä useammin näissä maisemissa.


Kalasuntin saareen pitää mennä ihmisvetoisella lossilla.
Losseja on molemmin puolin saarta.
Lautturiksi siis harjoiteltu tänään!




Nämä tassut on tehty kulkemaan.....

Kotiin palattiin lähes kolme tuntia jälkeenpäin. Onnellisena, väsyneenä, tyytyväisenä.
Hetki lepoa terassilla, saatoin jopa torkahtaa aurinkoon.

Sitten laiskotti niin paljon, että ajatus: en kyllä tänään kokkaa. Lähdetään jonnekin syömään.
Joten ajoimme Teijolle takaisin, tällä kertaa Mathildedahliin ja siellä Ruukin Krouviin. Voin suositella!!



Ruukkialue on tosi kaunis käveltävä.


Aurinko häikäisee...


Alpakat ♥
Voi mitä söpöliinejä


Jos joku on tonttuoviin jo ihastunut, tässä kesäinen vaihtoehto:
kaapelikelapöydässä asuivat Herra Hiiri ja Rouva Orava





Kotiin vielä Kyläpuodin kautta ja vähän leipää iltapalaksi.
Chiabatta oli vielä kuumaa, kun sen pussitin.
Speltti-suklaa-cookiet sulivat suuussa....
Siemennäkkileipä, juureen tehty, on aivan taivaasta.....

Nyt olo on sellainen, kuin olisi ollut lomalla. Jännä, mitä ihmiselle tekee se, ettei vaan jää kotiin viettämään vapaata vaan tekee jotain vähän poikkeavaa. Patikointi ei meillekään ole mitenkään erikoista, mutta jotenkin siitä tulee aina niin paljon parempi mieli kuin tavallisesta lenkistä. 
Kaikki syömiset ja muu viihdyke on toki sitten extraa.

Kalenterin viikonlopuksi siis loistavalla mielellä töihin. Mulla oli äitienpäivä jo tänään! ♥

2 kommenttia:

  1. Ihanat vapaat sinulla ollut! 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli. Äitienpäivääkin voi näemmä viettää silloin kun sattuu kohdalle osumaan, Ipana nimittäin leipoi vielä päivän päätteeksi. =)

      Poista

Kaipaan valoa!!

Vaikka kesä olikin kuuma ja ihana, harmi kyllä sen ajattelu ei yhtään auta näihin sateisiin ja synkkiin marraskuun päiviin! Kaipaan niin jo...