Tein 60 % työaikaa osittaisella sairaspäivärahalla elokuusta lähtien. (Mainittakoon, että sitä osittaista ei ole kyllä näkynyt, jotta huhuu vaan Kela.... alkaa tulla nälkä!!!)
Lokakuun puolivälistä, eli itse asiassa tämän syysloman jälkeen, prosentti nousee 80 %.
Tämähän olikin jo viime viikolla. Jestas miten aika menee.....
Onhan tämä toki ollut vähän sellaista työnteon harrastamista tietyssä mielessä. Silti missään vaiheessa ei ole tullut oloa, että olisi tylsää olla kotona näin paljon. JA huomasin varsinkin alkuun useamman työpäivän putkien jälkeen olevani tavanomaista väsyneempi. Eli kyllä se tarpeeseen tuli.
Tosin tässä kävi sellainen källi, että olin varannut pari kesälomapätkää syys- ja lokakuille, mitkä tavallaan menevät nyt hukkaan. Tämän pienen työajan kanssa kun oli muutenkin vapaata. Vähän jännittää alkaako loppuvuodesta väsyttää kunnolla, kun ei ole lomaa ja toisaalta enemmän töitä.
Väsymystä koetan paikata syömällä järkevästi, lisäämällä D-vitaa ja sinkkiä päivittäin listaan ja pyrkimällä niihin aikaisiin iltoihin (koska aamutkin ovat aikaisia).
Mainittakoon, että kun lauantaina valvoin sattumalta yhden ystävän vuoksi 22:30 saakka, menin vastaavasti sunnuntaina (eilen) sänkyyn jo 20:45, luin hetken ja sammutin valot jo heti ysin jälkeen.
Iltatorkku mikä iltatorkku!
Tunnen kuitenkin oloni kohtuullisen normaaliksi. Se järjetön kesän väsymys ei ole tullut takaisin.
Ja koen aika paljon iloa ja intoa erinäisistä asioista, jaksan treenata, kävellä sateessa ja ajaa toistasataa kilsaa ihan vaan treenatakseni koiraa. Lisäksi keskityn asioihin, luen taas kirjakaupalla.
Hivenen pistää pohtimaan miten töissä jaksaa, kun epidemia tässä leviää ja levittää ilosanomaansa.... Maskipakko yms jutut ihmetyttävät. Mutta kaipa niistä selvitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!