Jos tästä talvesta jotain jää visusti mieleen, niin erinomaisen huonosti hoidetut tiet. Kaupunki taisi kilpailuttaa kunnossapidon uudestaan ja sai halvalla. Sen sitten arvaa miten loistavaa työtä tuli tilattua.
Olen kahtena talvena laittanut kaupungin teknisen työn johtajalle henkilökohtaisesti sähköpostia ja kiitellyt urakoitsijaa. Koska omat aamulenkkiaikani ovat täysin epäkristilliseen aikaan, oli ylellistä kun kadut oli suurelta osin aurattu jo lähtiessä. Muutaman kerran myös edellisinä talvina traktorikuski on raottanut ovea ja huikannut odottamaan hetken niin hän auraisi jalkakäytävän meidän edeltä - se kun olisi muutenkin vuorossa seuraavaksi. Ihan huippua!!
No, tänä talvena on ollut toisin. Vasta etätyöpäivänä pääsin havainnoimaan, että aura kulki meidän ohi 7:50 eikä ole tarvinnut huolestua, että hiekkaa kylvettäisiin jalankulkijoiden turvaksi.....
Minä siis tilasin itselleni oikeat tappajat. On ollut sen verran heikossa hapessa tuo oma selkä, etten olisi pystynyt kovin kauan enää töihin ilman. Kenkien pyöreä nasta ei pidä jäällä mitään, siksi toisekseen omista kengistä on nastoja hävinnyt sen verran, että kahdessa kengässä lienee yhteensä enää 3 jäljellä.
Näillä pysyi liikkumassa ilman huolia, varsin rennosti uskalsi askeltaa, koska kolmion mallinen terä pureutui tuohon peilijäähän kuin veitsi. Hirvittävän kovaääniset ne on ja hävetti aamuviideltä rouskuttaa ihmisten talojen ohi.... mutta pystyssä ollaan ihan kummankin ehjän ranteen ja lonkan kera.
Onneksi mennään kevättä kohti.
Taimikasvatus sen sijaan. No, nakkasin huut hittoon ne turvepurkit, kuten lupasin. Siinäpä totisesti turhake!
Sen sijaan virittelin talouspaperia pariin kerrokseen, muutama siemen sinne väliin ja vähän vettä perään. Lasipurkit minigrip-pusseihin ja ikkunalaudalle. Kas, tomaatit itivät viikossa ja siemenet on siis rapsutettu suoraan paikallisen viljelijän kirsikkatomaatista yhtenä aamuna....
Tomaatit jouduin jo koulimaan ensimmäistä kertaa paperista multaan. Nyt on sitten meinaan tomaatintaimia.... 😗
Chilit ovat hitaanlaisia ja on toki mahdollista, ettei viime vuonna kasvatettujen chilien siemenet ole itämiskelpoisia.... Myskikurpitsa oli vuodelta 2021 ja olin varma, ettei siitä mitään tule. Yllätys olikin melkoinen kun sekin iti 3/4 siemenestä viikossa. No, aivan liian aikaisin, joten saan vielä kiukutella niiden kanssa.
Muita tämän talven juttuja on ollut uunipuuro. Jostain syystä en ole aiemmin leivinuunia käyttänyt mihinkään muuhun kuin lämmittämiseen. Olen jotenkin jänistänyt kun lämpötila ei ole vakio ja olen selitellyt itselleni, että siellä voi vaikka vahingossa pilata jotain ruokaa.... Tavallisen hölmöä selittelyä!
No, pistettiin ensin testiin joku edullinen liha, josta piti tekemän riivittyä lihaa. Yön yli se sai muhia aika pitkässä liemessä ja oli aamulla tosiaan neljän aikaan jo meidän kaikkien nenissä ilmoittelemassa olemassaolostaan.... ja oli hyvää. Revittiin ja pisteltiin ääntä kohti ilman ongelmia.
Sitten ostin ohraryynejä ja punaista maitoa ja laitoin ohrapuuron. Ja loppu on historiaa.
Ohrapuurosta tuli meidän herkku. Sitä on nyt tehty jo muutamaan kertaan. Kumpikin syö sitä välipalana töistä tultuaan ja voi että on hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!