Loma osa II ja vieras

Joskus silloin kun dinosaurukset vielä kuljeskelivat maapallolla, olin vaihto-oppilaana vuoden Jenkeissä. Olen asiasta joskus kirjoittanut enemmänkin...

Me oltiin viime kesänä kaksi ihan mahtavaa viikkoa siellä vierailulla, ensimmäistä kertaa sitten mun kotiinpaluun... ja edelleen olen sanaton kaikesta siitä vieraanvaraisuudesta ja muusta, mitä saimme.

Yellowstonen karhu, jota sain koskea.

(Olin pelotellut työkaverit, että Grizzly tulee ja syö minut enkä palaa reissusta.)

Allekirjoittanut, Joni (sisko) ja Valerie (vaihtari Ranskasta, joka oli vuotta minun jälkeen)

Jotain juttuja, joita olisin halunnut.

Jackson Hole ja suurin osa sakkia, jotka reissasi yhdessä.

Minä ja dinot - kuulumme yhteen!

Näitä olisi voinut tuoda matkalaukullisen.

Viime kesänä aloimme sitten puhua, että ihan hyvin siskontyttö voisi tulla Suomeen ja meidän isot likat (samanikäisiä) voisivat tehdä sen, minkä me teimme silloin dinosaurusten aikaan, eli Interrailata pitkin Eurooppaa.
Suunnitelma lyötiin suurelta osaltaan lukkoon ja asia eteni niin pitkälle, että eilen maanantaina olin, ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden, lentokentällä ketään vastassa. Vuoden odottelun jälkeen Linzie siis lensi Suomeen ja suunnittelu Interrailia varten saisi alkaa....

****
Ihan aina kaikki ei tietenkään mene putkeen. Systeri ystävällisesti lähetti mulle viestinä tyttärensä lentoaikataulut ja tulkitsin, että meillä on ihanasti siskontyttö lainassa noin 8 viikkoa. Suunniteltiin vähän likkojen reissua ja päätin, että ostan reililiput kun ovat päättäneet kuinka monta päivää viettävät junassa.
Tänään tehtiin pikainen ajelu vähän tässä omassa ympäristössä, Teijolla. Hupaisaa sinänsä, että itse kävin ensimmäistä kertaa sellaisessa paikassa, joka kuuluu ilmeisesti yleissivistykseen, nimittäin Mathildedalin Ruukkikylässä.
Oli jokseenkin huvittavaa, että ensimmäinen näky sinne saavuttaessa oli.... alpakka. (Jep, olin juttua kuullut, mutta silti olivat aika sykähdyttäviä.Suloisia.)

Mathildan alueella oli kutomo ja kehräämö (tai toisessa järjestyksessä), ja aivan järjettömän ihania tuotteita myynnissä. 

Muutenkin alue oli tosi hieno. Suosittelen käymään!

****

Se osio, mikä ei mennyt putkeen, kävi ilmi kun iltapäivän aluksi aloimme veivata aikataulua reissua varten. Siinä kohtaa tajusimme, että Linzien paluulippu onkin 22.7. sijasta itse asiassa jo 22.6.

Että reissu ikäänkuin kutistui kuukaudella. Hupsista!! Eikä siinä muuta, mutta lippujen tilaamisen jälkeen kestää joka tapauksessa n. viikon ennen kuin ne tulevat, eli käytännössä koko Eurooppa viikossa? I doubt it.

(Linzie viestitti äidilleen, että "hei, miten olisi pieni jatkoaika tähän paluuseen" ja äitinsä ilmoitti, että "tottahan nyt esim. Pariisin ja Saksan katsoo kahdessa päivässä"...  Tässä kohtaa repesin, koska kysyin takaisin pystyisikö San Fransiscon ja San Diegon hoitelemaan samoin parissa päivässä, puhutaan kuitenkin lähes samanmoisesta alueesta. Niitten suhteellisuudentaju Euroopan kokoa kohtaan on vähän alimitoitettu. Heh! Plus että kukaan ei voi taata, että junat kulkevat juuri meidän suunnittelemien aikataulujen mukaan...

Omaa huoltani koko tilanteesta ei hirveästi vähennä myöskään toi futiksen pelaaminen ja jo tähän mennessä pysäytetyt pommimiehet pitkin Eurooppalaisia kaupunkeja....)

Vaan katsotaan mihin tämä tästä vielä kääntyy......