perjantai 24. kesäkuuta 2016

Juhannus; erinäisiä mielipiteitä päivän uutisista, työstä ja muusta

Niin koetti se keskikesän juhla jälleen. Otamme kasvoille (teennäisen) yllättyneen ilmeen: sateessa.
Minut tuntevat tietävät miten paljon sitä(kin) juhlapäivää arvostan - nimittäin juhlimismielessä.

Päivän uutiset Brexitistä saivat varovasti jopa toivomaan Fixitiä - eihän sitä koskaan tiedä.
Mikä nyt sitten tämän jälkeen muuttui? Ainakaan omassa elämässäni ei yhtään mikään.
Olen asunut UK:ssa silloin kun se ei todellakaan kuulunut kuin EEC:n ja kaikki oli niin jumalattoman vaikeaa. Kylmä ja kuuma vesi tuli eri hanoista (tulee takuulla edelleen), suihkua ei tunnettu vaan koko perhe kylpi samassa vedessä isästä alkaen (ei tosin meillä) ja vessanpöntön kannessa sekä ammeen laidalla oli kokolattiamattoa. Ylä- ja alakerran välisessä katossa/lattiassa ei ollut eristeitä, koska "olette kai kuulleet Suomessakin, että lämpö nousee ylöspäin". Ja kun itse lopetin kouluni keväällä, tuli melko sähäkkään ilmoitus, että maassaololupa lakkaa olemasta. Pelkäsivät nähtävästi, että menen ja nain jonkun Britin ja vaadin siitä hyvästä pysyvää oleskelulupaa.

Seuraavat sammakot eivät sinänsä liity aiheeseen, vaan ovat meidän tämänkesäinen "mammakonna", jonka nostimme pois altaasta. Pliis, älkää huomioiko  tuota järkyttävää vihreää puuroa, jota myös vedeksi kutsutaan....





Töissä aamuvuorossa. Väsytti aivan armottomasti. Uni, johon heräsin, oli englanninkielinen ja hassu. Muistan, että nauratti. Unessa oli Tomi-niminen koira, joka oli meidän VPK:n päällikön.... (Joku Freudilainen tutkija voisi nyt tulkita mitä tämäkin taas tarkoittaa.)

Tällä hetkellä työpaikasta tulee lähinnä mieleen muutama Maija Vilkkumaan sanoitus:

"... ja jos saisin mitä vaan, mä menisin nyt nukkumaan,
ja huomenna kaikki toisin ois, tai jos ees ois vähän parempi olla..."

"... ne ei tahdo mua, ne tahtoo Ingalsin Lauran,
essussaan kiltisti tottelemaan,
mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran,
vielä kerran teen niinkuin huvittaa, ja niitä kaduttaa...."

Sota ei kuulemma kaipaa yhtä miestä. Luultavasti Salon sisätautiosastokaan ei kaipaa yhtä keski-ikäistä akkaa kun tarjolla on sitä nuorta ja nättiä, hiljaista ja kilttiä.

Käytäväjuorut ovat kulkeneet. Kuulen aivan uskomattomia asioita itsestäni. Jengi vielä tuntuu pitävän huolen, että ne kuuluvat perille asti.
Paras tähänastinen oli, että pyysin juhannusaattoillan vapaaksi ja päivänä menen vasta iltavuoroon (klo 12!!!), koska tarkoitus oli vetää perseet. Että tua....  (Onpa harmi, etten aloittanut heti kolmelta kun pääsin. Enää en taida ehtiä.)

****
Ostin Edulle oman yksiön. Joskus koepaikoilla (ja ehkä muutenkin) voi tulla tilanteita, joissa olisi kiva, että koira olisi turvassa ja saavuttamattomissa. Meillä on kevythäkki, johon en välttämättä luota. Tuohan tulisi siitä läpi halutessaan.
Tämä löytyi nettikirpparilta lähes ilmaiseksi, ja on hyvänkokoinen. Sinne menee pakon edessä myös Mummokoira. Ja kun pohjalle saatiin patja ja vähän omaa karvaa, johan kelpaa.
Onhan se ruma kuin synti tuossa olkkarissa, mutta onpa totuteltavana.



Pasi oli napannut Edusta hurjan kivan juhannuskuvan, jonka haluan  teidän kanssa jakaa.


Myös Lotta oli kuvannut Lottaa, ja kuva sai röhönaurut, joten tässä teillekin juhannushupia hevosennaaman kanssa:


Koska huomenna menen siis vasta iltavuoroon, askartelin tuossa juustokakun jähmettymään.
En yleensä koskaan lue mitään ohjeita vaan sävellän päästäni. Tämä kuitenkin kiinnosti niin kovin, että tein ohjeen mukaan.
Alkuperäinen ja toteutus ovat vain planeettojen verran kaukana toisistaan. Jännityksellä odotan kuitenkin, että maku olisi hyvä: aineet nimittäin maistui valtavan hyvältä.

Tässä kuva lehtijutusta


Ja oma versioni, jolle saa ihan rehellisesti pyrskähtää kunnolla



En ole koskaan ennen tehnyt tällaista "kaadetaan vuorotellen" -mallia. Saatan tehdä toiste, mutta sen edellytyksenä on, että molemmat aineet olisi samalla tavalla kaatuvassa astiassa. Nyt salmiakkikastike oli kattilassa ja kaatui sillä lailla kapeasti ja nätisti, ja appelsiinimassa leveäsuisessa taikinakulhossa. Ei siis aivan tasapainossa.
Vaan eipä se vatsassa kauniilta näytä edes tuossa alkuperäisessä versiossa.

Iloista ja rapsakkaa Juhannusjuhlaa teille kaikille!!!

6 kommenttia:

  1. Joo-o, enpä ole paljonkaan jaksanut seurata tota brittien äänestystouhua.
    Olen kyllä joskus miettinyt, että miten tuollainen valloittajakansa ei ole keksinyt vedensekoittajaa. Tai edes ottaneet sitä muiden keksimänä käyttöön.

    Kurja juttu, noi sun työhommat! Mutta mahtavat kuvat elukoista. Toinen on niin ylväänä ja toinen vähemmän! Ha Ha! =D

    Hyvältähän toi sun kakkus näyttää, ainakin vuuassa! Ja varmasti hyvää!

    Mukavaa Juhannuksen jatkoa sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku tosiaan oli varsin hyvää. Taidan jatkojalostaa idean salmiakista ihan tavalliseen juustokakkuun.... =P

      Poista
  2. Vivi vetämässä perseet... Tirsk! ����
    Juhannuksen jatkoa! ✌

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiits!! Arvasin, että on ihmisiä, jotka saa tästä kunnon röhönaurut!! =D
      Samoin, rauhaa ja rakkautta ja silleen... =)

      Poista
  3. Seurattu on Brexit keissiä ja noh, sanattomaksi vetää. Mutta hei ampiaskakku on tosi hieno, olen joskus nuorena yrittänyt vastaavaa, taisi olla suklaaversio ja loppupeleissä olikin helpompaa kuin kuvissa näyttää, mutta ei ne raidat suoraan menneet, ehei.

    Kivaa uutta viikkoa Vivi <3

    VastaaPoista
  4. Viltsu, Sä niin kuin mäkin tiedetään näillä kilsoilla, ettei voida kattoa itteämme peiliin, jos yritetään olla jotain muuta kuin ollaan... Jotkut tykkää vaan hymyillä ja miellyttää ja jotkut on vaan toisten mielestä inhorealisteja, jotka puhuvat asiosta niiden oikeilla nimillä...
    Sinä ja lärvit, salli mun nauraa ��
    Tsemppiä ❤
    Terkkuja Porvoosta

    VastaaPoista