keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Varsin sekalaista soppaa

Tässä postauksessa ei ole päätä eikä häntää. Ei luultavasti niitä silli-mainoksen kuuluja filepalojakaan...


"Hauuukotus! Kiinnostaa todellakin..." tuumaa Edu.


Alusvaatteet on mun aatteet ja pari sanaa pukeutumisesta

Tilasin Sportamorelta parit erittäin räyhäkkään väriset (Todella Hot Pink) urheilurintsikat. En juuri muuta käytä työn ulkopuolella, joten syytä uusia aika ajoin, koska kulutus on kovaa. Sattuneesta syystä niistä ei ole kuvaa.... sori. (Kiittäkää vaan onneanne!! Hehe!) Samalla tein pari erinomaista löytöä, sain nimittäin useamman teknisen T-paidan hintaan 6 eur/kpl ja ne on äärettömän mukavat päällä. Onpahan hetkeksi taas vaatteita vapaa-aikaan. Ja ennen kaikkea saan vihdoin heittää pois joitain täysin kulahtaneita, joiden kanssa itsekin pohdin "voiko tällä vielä mennä julkisesti metsään lenkille"....

Nyt kun en enää tarvitse työpaikkaa varten mitään ns. siistejä kuteita, huomaan kulkevani aina ja ikuisesti niissä samoissa:
a) kesäaikaan shortseissa ja T-paidoissa
b) syksyllä tuulihousuissa ja fleece-takissa ja
c) talvella kelistä riippuen tuulihousuissa ja tuulitakissa tai toppapuvussa.
Edellisiin kuuluu syksyyn ja talveen kelistä riippuen alle tekninen alusasu, ns. kalsariasu, jossa sitten hengaan kotonakin. Tosin viime syksynä perimäni jumpsuitti eli potkupuku on kyllä kotioloissa ihan mun lempivaate.  (Käytin tässä kohtaa vartin etsimällä sitä ottamaani kuvaa itsestäni tuossa potkarissa enkä onnistunut. Höh!!)


Työunivormu.
Onneksi valkoiset vaihtui noihin sinisiin.


Ihaillen katson ihmisiä, joilla tuntuu olevan aina jotain kivaa ja nättiä päällä. Kun minun pitää pukeutua lähteäkseni vaikka työpaikan yhteiseen juttuun, jossa ollaan siviileissä, koen aina hirveää tuskaa löytää jotain suht asiallista päällepantavaa.

Yövuoron jälkeinen krapula: älkää antako mun ostaa koskaan mitään näinä päivinä

Olisiko ollut 2014 tammikuussa, itse asiassa loppiaisena eli 6.1., kun poika lähti palvelemaan maataan. Samaisena päivänä lähdimme koirien kanssa aamulenkille ja tulimme kotiin tarkoituksena kiikuttaa lapsi bussille, joka veisi sen Säkylään. Tytöt informoivat asiasta, että "se lähti jo" kun pääsimme kotiin. Naapurin pojan äiti oli ilmoittanut ajavansa pojat perille asti, joten sai kyydin. Mutta olisi voinut olla kiva edes moikata ennen lähtöä....

Joka tapauksessa tuona päivänä istuin sitten kahvikupin kanssa koneelle ja surffasin jälleen joillekin kirpparipalstoille, ja hups, olin ostanut sohvan.

Edellispäivänä, ensimmäisen yön jälkeen, 25 tuntia hereillä ja 5 tuntia unta siihen päälle, löysin jälleen sohvan ja sama "oops, I did it again" kävi jälleen.
Pisteet miehelle, se lähtee aina mukaan näihin hullutuksiin, ja niin vaan nouti sohvan kotiin.
Onnellista tässä on, että vanha sohva löysi myös uuden kodin ja siirtyy pois olkkarista tulevana viikonloppuna.


Voisin myydä tuon Ikean taulun pois.
Siellä oli viimeksi joku toinen vastaava vielä kivemmalla kuvalla....

Kesäkuun paskimmat-haaste

Tälle kuukaudelle ei taida löytyä paljoakaan lueteltavaa tähän haasteeseen liittyen. Alkukuu oli aivan järjettömän ihana siskontytön vierailun vuoksi, ja vaikka Ruotsin reissussa vähän takkusikin, lopputulos siltä oli kuitenkin enemmänkin hauska ja huvittava kuin surullinen. Edelleenkin kikatan ääneen kun muistelen sitä likkojen ilmettä kun kerroin, että ei päästä laivaan. Hetken hämmennys ja sitten se "Ok, olisko jossain joku yökerho, missä voidaan bailata koko yö!" 

Toki isän syöpä ja siihen liittyvät hoidot on tapetilla koko ajan. Toisaalta hän itse suhtautuu asiaan positiivisesti, ja uskon kuitenkin tässä kohtaa lääketieteen ihmeitä tekevään ominaisuuteen. Tauti leikattiin ajoissa ja jatko on vaan sitten epämiellyttävää.

Yhden sortin harmi on jälleen oikeassa kankussani vaaniva vale-iskias. Todistetusti minulla ei ole mitään ongelmaa rangassa eikä siis hermopinnettä, mutta jokin pieni lihas kankussa aika ajoin vetää herneet nenäänsä jostain (askeleet, kengät, väärä työasento, ihan vaan väärä päivä....) ja aiheuttaa iskiaksen tyyppistä oiretta. Tällä kertaa syynä oli takuulla meillä töissä olevat, maailman epä-ergonomisimmat työpisteet. 
Oikea takareisi ihan nilkkaan asti vetää aika ajoin, ja jalka saattaa lähteä lenkillä alta eli pettää. Pirullinen riesa eikä hoitoa oikein ole. Olen kokeillut kylmägeelit, lämmingeelit, sähköshokit ja venyttelyn. Kaikissa on sama vaste: paranee kun siltä tuntuu, ei millään tempulla yhtään aikaisemmin.

Työkuviot nyt on mitä on. Viihdyn tuolla tosi hyvin ja mielestäni meillä on kiva työyhteisö. Muutama mätä muna korissa ei saa pilata koko munakasta.
Toisaalta, saatanpa tässä käydä kuitenkin yhdessä haastattelussa ja aika näyttää mitä syksyn tuulet puhaltavat tullessaan......  =) 


Mummokoira-Karoakin alkaa kyllästyttää....

Öttiäiset ja kasvihuone

Tunnistaako joku sellaisen vähän ampiaisen näköisen pienen siivekkään, joka ei kuitenkaan ole pistiäinen vaan ilmeisesti jotain kärpästen sukua? Meillä lentää niitä terassin alueella ihan järjettömästi ja ne on ärsyttäviä. Täytyy ehkä hankkia muutama appelsiini ja halkaista ja heittää jonnekin portaiden alle. Jos se tuoksu houkuttelisi ne luokseen ja jättäisivät minut rauhaan. Raivostuttavia ötököitä. En muista aiempina kesinä tuollaisia olleen.

Kasvihuoneessa on ollut tuottoisa kesä. Olemme jo useamman viikon syöneet pelkästään omia kurkkuja ja kirsikkatomaatitkin on jo hyvän kokoisia, joskin vielä vihreitä. Ämpäriperunat sen sijaan eivät taida enää viihtyä tuolla liian kuumassa.... harmi. Koska ämpärissä ei ole hurjan isoja reikiä pohjassa, en oikein halua viedä niitä pihalle, koska sateen tullen sitten hukkuisivat. Sanonta "peruna ei vettä kaipaa kuin keitettäessä" on iskostunut mieleeni papalta.

Kohta alkaa satokauden keräys ensimmäisten osalta. Mansikkaa saa jo nyt, tosin mielestäni aika naurettavaan kilohintaan. Maistettu jo on, mutta odottelen vielä muutaman viikon ennen kuin pistän pakastimen asentoon "Todella kylmä". 
Onneksi arkkupakastin saatiin tyhjennettyä viimeisten possunpalojen osalta ylös kaappiin ja sulamaan. Kelpaa taas aloitella sadonkorjuuta ja säilöntää.


Ihanaa viikkoa ja kesäkuun loppua!!!

2 kommenttia:

  1. Hauska postaus! Naurattaa tois sun, kun ei ole edes sellasia vaateita, millä kehtais mennä mettään! Tosi huonosti on sun vaateasiat! ='D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, olen tosi tyytyväinen, että ainakin kaksi rikkinäistä T-paitaa päätyi suoraan Suloon.
      Täällä tulee päivittäin vastaan jos minkälaista lenkkeilijää, ja osalla on päällään tällaisia, onko sen nimi twin-set, missä on samantyylinen aluspaita + neuletakki. Arvaa vaan nää henkiset kärsimykset omien rönttöjen kanssa! =D

      Poista