sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Teijolla ja merellä

Jotenkin naurattaa, kun ihmiset puhuu ruuhkavuosista kun lapset on pieniä.
Minulla on ruuhkavuodet nyt pahimmillaan, kun lapset hoitavat itse itsensä, mutta haluan elää omaa elämääni.
Työ haittaa vakavasti harrastustoimintaa! Totta puhuen mitä tahansa vapaa-ajan viettoa.

Viikolla oli taas tiukka työputki niin, että teimme miehen kanssa neljä viidestä eri vuoroissa. Siinä seurustellaan sitten Post It -lappujen kanssa....

Oli kuitenkin yksi yhteinen vapaa iltapäivä, ja koska olen edelleen niin suivaantunut siitä reilun viikon takaisesta koirakohtaamisesta, enkä uskalla tuolla omalla pitkällä lenkillä nyt käydä, päätimme kokeilla pystyykö luonnonpuistossa kävelemään vai onko pitkospuut kurjassa kunnossa talvella.



Edukin oli mukana,
ei vaan tunkenut kuvaan.

Hyvähän siellä oli patikoida. Mentiin Matildanjärven ympäri ilman eväitä. (Asia, josta koirat oli hyvin ihmeissään. Ainahan meillä on kahvit ja voikkarit tällä laavulla, nyt ei ollut edes purutikkuja!)
Toki pitkospuut oli jäiset ja kokkareilla, mutta kun suo niiden vieressä oli kivassa jäässä, siihen oli tallautunut polku, mitä pitkin pääsi hyvin etenemään.

Oi, miten koirat nauttivat! Ja itsekin. Niin sielu lepää.
Aivan mielettömän ihanaa, että vielä 18:30 on täysin valoisaa. (Minähän otin otsalampun taskuun varmuuden varoiksi,)

****
Perjantaina mies heitti minut ja yhden työkaverin junalle. Treffasimme vielä pari muuta ja otimme aamushamppanjat junassa (täysin kiellettyä....) matkalla Turkuun.

Olimme tyttöjen kesken lähdössä jälleen piknik-risteilylle.


Upea päivä saaristossa.


Hyi olkoon, nuo heikot jäät.....



Auringonlasku jossain saaristomerellä


Ihanat ihmiset!! ♥
Pakollinen hissikuva

Koko homman idea oli: syödä hyvin, seurustella, nauraa käkättää, juoruta ja viihtyä. Tehtiin hyvin vähän pieniä ostoksia ja haahuiltiin vähän ympäri laivaa.

Täytyy sanoa, että niin hauskaa kuin olikin, kyllä tuollainen laivareissu, erityisesti perjantaina, on nyt niin nähty.
Suomalainen mies, kännissä kuin mikä, luulee olevansa taivaan lahja naiskunnalle, ja laiva. Hoh hoijaa....  ja hyvin iso YÖK!!

Laivalla soitti kiva bändi, mutta myös tanssilattia oli valitettavan täynnä noita känniääliöitä, joten pääasiassa istuttiin ja nautittiin vapaasta.

Minähän menin lauantaina sitten aamuvuoroon töihin, joten kun juna palasi kotiin illalla klo 21, olin jo ihan valmista kauraa nukkumaan.
Työpäivän kyllä väsytti aivan sietämättömästi. Olin tehnyt ilta-aamu -yhdistelmää (mitä en yleensä tee), ja viikon yöunet oli olleet vaatimattomat kautta linjan.

Pikku päiväunet sohvalla ja sitten terassikahvit, kevään ensimmäiset! 



Nämä kaksi pyöriskelemässä terassilla (missä ei siis vielä voi istua), ja hyvät kahvit.
Kyllä kelpasi.

Siihen perään tuhti iltalenkki ja sauna, ja elämä olikin hyvin reippaasti voiton puolella.

Isompi tytär oli tehnyt omassa työssään jonkun tavoitteen ja voittanut käyttöönsä ihka uuden Minin (auton siis), ja tulivat lauantaina sitten saunomaan ja jäivät yöksi.
Sunnuntaina tein majatalossa vähän tavanomaista paremman aamupalan tarjolle, ennen kuin jatkoivat matkaa Helsingin suuntaan:



Vähän bageleita ja munakokkelia tavanomaisten leikkeleiden rinnalla. Ai että!!


Ipana teki vähän paremman bagelin itselleen....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Mietteitä maaliskuusta

Tämä ilmeisesti on laskennallisesti yleensä ensimmäinen keväkuukausi. Taivaan kiitos kaupunki sai aikaiseksi edes kertaalleen ajaa tästä mei...