tiistai 11. elokuuta 2020

Ihan vaan muina koirakuiskaajina

Bonon kasvattajalla on pentuja.
Meidän ollessa Lapissa näin kuvan, missä pentuja oli jo syntynyt. Emona on koira, joka oli nuori viikari silloin, kun olemme ensi kertaa heillä käyneet. Ihastuin silloin tähän nuoreen narttuun, ja se on toiminut tässä välissä useammankin pentueen leikkitätinä matkan varrella.
No, nyt Kaja sitten sai omat pennut.



Missään nimessä meille  ei pitänyt tulla uutta koiraa. Tai piti, tolleri. Edun kasvattaja kuitenkin joutui siirtämään suunnitelmiaan vuodella, koska koronan takia ei voi matkustaa uroksen luokse. Meillehän tästä ei sen isompaa ongelmaa tule, minä haluan koiran tietyltä kasvattajalta ja nimenomaan hänen tietyltä nartulta, niin sittenhän odotan. 


Noh. Kajan pennut sitten oli kuvattuna edestä ja takaa, ja jossain kohtaa jo pohjoisessa tein havainnon, että siellä oli blondi poika. Siis hyvin vaalea urospentu. Minähän ihastuin aivan järjettömästi Bonon pennuissa niihin kahteen kullanruskea-valkoiseen....

Kerroin Johannalle, että aion vähän pitää silmällä tätä blondia poikaa, koska jos se alkaa näyttää patikkakoiralta, sen täytyy ehkä muuttaa meille. Tämä rääpäle siis, jota viittä vaille elvytettiin syntymän jälkeen, koska oli hännänhuippu ja viileä syntyessään. Hieromalla saatiin virkeäksi, mutta kyllä sen kanssa oli töitä tehty ensimmäinen vuorokausi, että jäi eloon, vaikka näytti elintahtoa olevan ruokahalusta päätellen.


Loppu on sikäli historiaa.  Klassinen: ihan vaan vähän käyn silittämässä......

Piipahdin Kotkassa päiväreissun. Istuin ensin pihalla terassilla yleisenä kiipeilytelineenä ja sen jälkeen pentulassa. Meidän valitsema poika kiipesi pentulassa syliin, vaikka kaikki sisarukset kerääntyivät patjalle nukkumaan läjään, ja sammui siihen. Se siis valitsi minut. ♥




Tässä nimenomaisessa penskassa hassua on se, että sillä on tollerin nenä ja silmät. Siis värin puolesta. Joidenkin koirien ilmeisesti on vaan tarkoitus syntyä tiettyyn perheeseen tiettyyn aikaan.
Toivottavasti tästä tulee ponteva patikkakoira. Ainakin tässä vaiheessa sen tassut ovat kookkaat ja sen on porukan suurin....
Se myös veti pentutestissä pohjat ollen porukan reippain ja rohkein.

Crab Apple's Neville Longbottom, kotoisasti, kerran taikureiden ja velhojen sukua:  Merlin.


Kotiutuu lauantaina.

2 kommenttia:

  1. Awwwww!! ♥♥♥ Onnea uudesta pennusta! On kyllä kivan värinen. Ja ihanaa tuo, miten hän valitsi teidät. Kaikki muutenkin jotenkin jännästi mätsää tässä tapauksessa, joten selvästi oli teille tarkoitettu pentu!

    Mä kävin katsomassa kesän aikana mun kaverin pihiksen pentuja. Meillä kun on siis pihis ja itsekin olen kasvatellut. Mutta... yhtään ei tullut pentukuumetta. Ei ole tullut vuosikausiin. Rakas koirani lopetettiin reilut 3v sitten ja nykyinen (rakas toki, mutta ei niin rakas kuin se vanhempi oli..) koira on 13v ja selkeästi vanhennut, mutta jotenkaan en vaan uutta tilalle kaavaile enää (osittain siksi, koska sitä rakkainta ei vaan voi kukaan koskaan korvata... se vaikuttaa mulla tosi paljon).

    Kissan kohdalla en menisi ihan varmaksi sanomaan... Nykyinen on kohta 16v, ja toisaalta ajattelen, että kerta kaikkiaan ei enää sitten eläimiä meille, kun näistä aika jättää. Mutta juu nevö nou. Kuitenkin ehkä sitten mahdollisesti mieluummin kissa kuin koira. Tai mistä sitä tietää... kaverini kasvattaa siis pihiksiä, ja on sanonut, että mulle kyllä koira löytyy sitten, jos joskus aion uuden hankkia... (saan siis varmaankin jonon ohi häneltä, jos näin haluaisin) No, katsellaan, ei kai koskaan voi sanoa "ei koskaan". Vai miten se meni?

    Joka tapauksessa paljon ihania hetkiä teille uuden perheenjäsenen kanssa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, joskus karma tai miksi sitä kukakin haluaa kutsua, vaan tuntuu olevan ihan aito asia.
      Minusta on nyt kiva ottaa tähän väliin pentu, koska Edusta aika kyllä jättää tulevan talven aikana, ja toisaalta vuoden päästä Bono on taas vuoden vanhempi.... Nyt se jaksaa riekkua pennun kanssa ja toisaalta pentu ehtii kasvaa vähän järkeä ennen kuin tulee taas pentu.

      Me olemme niin koiraihmisiä, vaikka kissankin ottaisin, jos ei asuinpaikka sitä estäisi. Minä siis en pystyisi sisäkissaa pitämään, ja tässä menee talon ohi kaksi tietä, joten se on nou nou.

      Tästä voi tulla hauskaa. =D

      Poista

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Virallisesti kevät

Eikös pääsiäinen ole se kevään taittumisen merkki? Ja ainakin, edelleen typerääkin typerämpi tapa, kellojen siirto.  Omalta osaltani jälkimm...