Oletko koskaan?

Kristiinalla oli taas kiva kysely. Jotkut asiat pistivät oikein miettimään. Jotkut myös siltä kantilta, että "mitä jos" ja toisaalta myös niin, että ihan kaikkea ei julkisesti voi eikä kannata kirjoittaa.

Halunnut palata ajassa taaksenpäin?

Hmmm. Joitain asioita olisin voinut varmasti tehdä toisin. 
Toisaalta, minkälainen tämä hetki olisi, jos olisin voinut palata ja muuttaa tuolloin? 
Ehdottoman mielenkiintoista olisi voida palata ajassa taaksepäin niin paljon, että näkisi todella kaukaisia asioita. Tämä tietenkin edellyttäen, että olisi nykyisen kaltaiset mahdollisuudet esim. matkailuun (mikä ei tietenkään ole mahdollista, koska lentokoneita yms ei välttämättä tuolloin ollut....)

Miettinyt ulkomaille muuttamista?

Useinkin. Tämäkin on asia, jota jossain määrin harmittelen, etten ole ollut aktiivisempi asian suhteen.
Olen nuoruudessa saanut asua ulkomailla vanhempien työstä johtuen ja koin sen ehdottomasti erinomaisena tapana oppia vieraasta kulttuurista, kielitaidosta puhumattakaan.....

Tällä hetkellä olen lasteni puolesta ikionnellinen, että heillä on mahdollisuus vielä tehdä päätöksiä loppuelämäänsä varten. Vaikka poika onkin järisyttävän kaukana Vietnamissa, on se kuitenkin mahdollisuus, jota jokainen ei saa.

Eksynyt kauppakeskukseen?

En ehkä kauppakeskukseen, mutta sellaisen parkkihalliin. Olen siis kadottanut autoni useammankin kerran....   Samoin lentokentän parkkihalliin lomalta palattuani. Talvella sandaaleissa lumessa ei niin miellyttävä kokemus.

Halunnut palata matkalta kotiin aiemmin?

Kyllä. Talvella 2018 olimme varanneet matkan Thaimaahan appivanhempien ja oman nuorimman tyttären ja hänen kaverinsa kanssa. Olimme juuri tammikuussa hakeneet kotiin Bonon, joka oli lähtöhetkellä asunut kotona nelisen viikkoa. Vanhempi tytär ja poikaystävineen silloin koiran- ja talonvahdiksi.

Paitsi että olimme olleet tuossa kohteessa liian monta kertaa aiemmin, reissun aikana kaikki ei mennyt meistä riippumattomista syistä ihan putkeen. Oli muutama päivä, jolloin suorastaan tympi tietää, että vielä on viikko jäljellä. Kymmenentänä päivänä (kahden viikon reissu) sanoin ääneen, että toivoisin olevani matkalla kotiin jo tänään.

Aloittanut terveellisen elämäntavan, laihdutuksen tms?

En pysty laskemaan miten monesti. En ihan joka maanantai, mutta ei paljon puutu.
Olen (tässä kohtaa onneksi) niin patalaiska, etten ole pystynyt kehittämään syömishäiriötä, mutta olen ollut tyytymätön vartalooni suunnilleen siitä lähtien kun täytin 12 vuotta.... 

Tuossa kolmenkympin kieppeillä oli jakso, jolloin treenasin kolmesti viikossa isoilla painoilla ja olin ehkä joitain kuukausia jollain tavoin tyytyväinen olemukseeni. Mutta olen ehdottomasti aina ollut liian lyhyt ja paksu.

Nykyään olen siinä määrin antanut periksi, että haistatan pitkät ehdotuksille pudottaa painoa (putoaa vääristä paikoista) mutta toki lähes viikottain edelleen mietin ja toivon olevani ahkerampi ja että ottaisin itseäni niskasta kiinni ja lähtisin jälleen salille.

Miettinyt miten elämäsi voisi olla erilaista, jos olisit ollut ahkerampi koulussa?

Enpä oikeastaan. Takuulla olisin voinut olla ahkerampi. 

Toisaalta olen opiskellut kaksi erilaista ammattia, joissa molemmissa menestyin töissä. 
En edelleenkään haaveile lääkärin ammatista enkä toisaalta missään vaiheessa halunnut toimitusjohtajaksi, joten eipä omalla laiskuudellani ollut siinä mielessä väliä.

Laulanut karaokea?

En ikinä.
Laulan mukana keikoilla korkealta ja kovaa, mutta en ole ikinä laulanut julkisesti yksin.

Ajanut autolla kolarin?

Tulee heti mieleen eräs kesäloma. Olin todennäköisesti täyttänyt 18 tai 19 edellisenä talvena, asuimme Englannissa, missä olen siis ajanut korttini (kyllä, vaihdekepillä ja ns. väärällä puolen tietä....)

Olin serkkulikan kanssa lähdössä kaupunkiin ja valoristeyksessä olin kääntymässä vasemmalle. En yksinkertaisesti tajunnut, että suoraan tulevat saavat tulla yhtä aikaa kuin minulla on vihreä ja kolautin jonkun auton perääkulmaan.... 

Auh miten noloa!!

Tehnyt huonon ostoksen?

Voiko tähän joku muka vastata rehellisesti, että ei. 
Erinäisiäkin ostoksia on tehty, jotka kaduttaa jo siinä vaiheessa kun niistä leikkaa laput irti. Olen vaan liian laiska palauttamaan tai lähtemään kinastelemaan jostain palautuksesta.

Jäänyt luokallesi koulussa?

En. 
En ollut koulussa loistava, mutta pärjäsin lukematta 8,5 arvoisesti ja olin/olen laiskimus. 

Katunut syvästi jotain tekemääsi?

Syvästi ja syvästi.... 

Joitain asioita varmasti on, joita kadun, mutta ei mitään sellaista, millä olisi mitään merkitystä enää näin runsaasti jälkeenpäin. 

Toki olen päästellyt sammakoita suustani jne, mutta epäilen, että niistäkään ei ole jäänyt kellekään juuri mitään hampaankoloon. Olisin varmasti voinut kasvattaa lapseni ja koirani paremmin, olisin voinut pyrkiä parempaan, tehdä enemmän jne. 

Näitä vakiintuneita "olisin voinut"....