Sisustuksellisia juttuja, syksy tulee

Meillähän ei ole vielä keittiössä valoja. 👀
Muutto oli keväällä ja kesän valoisat ajat edessä. Sitten sähkömies kävi asentamassa kaikenlaista muuta ja ledilistojen laittaminen vaan jäi. (Totuuden nimissä sähkäri jäi pohtimaan jotain ja minua alkoi tympimään se, ettei homma etene vaan aika käytettiin kahvin juomiseen enkä pyytänyt häntä enää tulemaan....  joten ihan peiliin katsomisen paikka.)

No, tässä eräänä aamuna heräsinkin jälleen aamuun varhain (työaamu) ja kas: viideltä ei ole ihan niin valoisaa kuin koko kesän on ollut. Pirskatti. Valot olisi saatava.
Olisikin niin yksinkertaista. Mikä olisi ja milloin? 😁

Tiedostan hyvin, että meillä minulla on ärsyttävä tapa aloittaa jostain, jättää kesken ja aloittaa sitten uudesta paikasta. (Kun remonttia pitäisi tehdä kolmessa kerroksessa ja tekijöitä on yksi tai kaksi, tuntuu olevan tuhoon tuomittu juttu.) Olen itse lyhytjännitteinen ja idearikas, ja koska vain niin paljon ehtii tekemään, aika ajoin jotain on aloitettu ja sitten jää kesken. 
Niinkuin nyt vaikka keittiö.

Meillä siis jäi keväällä/alkukesästä loput sähköjutut (eli ne valot) tekemättä ja sähköjohdot roikkumaan rumasti katonrajaan ja tuonne kulmaan. Sitten tuli kaikenlaista muuta..... 
Mutta tilasin Espanjasta netin kautta mielestäni hirveän hauskaa Portugalilaista kaakelia imitoivaa tapettia ja se istui meidän mielestä tuohon hellan taakse kuin nenä päähän. Lisää vähän tätä musta-valkoista tunnelmaa ja tuo särmää muuten hyvin pelkistettyyn keittiöön. Tuohon hellan taakse tulee vielä lasilevy tapetin peitoksi, jotta se on helppo pyyhkiä esim. rasvaroiskeista. Se saadaan jo ensi viikolla.

Kun keittiötä alettiin laittamaan, "hoksattiin" (lue: otettiin silmä käteen ja tajuttiin, että ne on levällään) nuo tyhmät johdot. No, rautakaupasta listaa, jonka sisälle johdot piiloon, sitten vielä koristelista ja voila. En edes sano, että helppo nakki, koska en työtä tehnyt. Lopputulos kuitenkin kiittää. Erityisen innoissani olen tuosta mustasta kattolistasta. (En olisi nähnyt tämän tulevan saati itseni sanovan näin....)

Lattiasokkelit on sentään valkoiset (niistä ei kuvaa), mutta jossain vaiheessa tuonne kaapin taakse (näkyy kuvassa huonosti, ihan oikea reuna), tulee mustasta levystä hylly vaikka viinipulloille tai tyhjille mehupulloille, koska kolo on juuri sen levyinen.

Koska syksyn sateet tuntuivat alkavan, oli pakko pelastaa kaktukset sisälle hukkumasta. Jätin ne nyt alkuun tuohon kuistin ikkunalaudoille, koska todennäköisesti nauttivat vielä valosta ja viileistä öistä. 

Salon ja Suomusjärven välillä Kiikalassa on arboretum, jossa mies on istuttanut näitä tavallisia kaktuksia ihan maahan ja ovat selvinneet siis hyvin Suomen talvista ja kosteudesta. Pidin asiaa tosi ihmeellisenä. 

Toki hiekkamaa ja hyvin kallistettu paikka, ettei juuret mätäne, mutta en ollut edes ajatellut, että kestäisivät moista. 

(Ei tarvitse kokeilla meidän vanhassa merenpohjassa. Maa on sinistä savea kun pintamullan kaivaa pois....)

Koska valoja ei vielä ole. Tai on, tylsä kattolamppu.... 
Polttelen sitten kynttilöitä. Olen vähän levitellyt erilaisia tuikkukippoja pitkin ja nautiskelen tuosta lämpimästä valosta iltojen pimeydessä. 

Aika ihanaa loppujen lopuksi, että tulee syksy ja tunnelmalliset (sateiset) illat....

Piti laittaa tuikut itse asiassa puuhellalle.
Mutta.

Jos nostan sytykekorin ja nuo pikku-polttopuut lattialle puuhellan viereen,

meillä asuu sellainen tyyppi, joka nakertaa noita keppejä. 

En jaksa juuri nyt sitä puusilpettä koko kämpän täydeltä....

Saimme isältä tällaisen tarjoilukärryn.

Se on ollut heillä vuosia pihan sivupöytänä, ja meilläkin se vietti kesän kahden riipputuolin välissä apupöytänä. Siihen oli hyvä laittaa vaikka kahvikuppi. En vaan raaskinut jättää sitä pihalle talveksi, joten toin sisälle. (Isällä oli lämmin varastotila, meillä ei.)
Toistaiseksi istuu ihan kivasti tähän olkkariin, vaikka onkin vähän reilun kokoinen.

Päällä on nyt miehen vuosia vuosia sitten saama hieno shakkilauta, josta toinen kuningas on katkennut ja makaa kuolleena aina. 😁   Pysyvä shakki matti.

Alahyllyllä oli viini/pulloteline, johon tuuppasin nuo pari punaviiniä, jotka ovat olleet jossain kaapin nurkassa keväästä saakka. Ehkä syksyn tullen tulee avattua taas punkkupullokin.

Pientä remonttia ja sisustamista

Ostaessamme talon hoksasimme heti, että ulkoportaat eivät ole käytännöllisimmät mahdolliset. Ne on aika jyrkät ja lisäksi ylin tasanne on oikeastaan juuri sen kokoinen, että ovi auetessaan täyttää sen eli heilahtaa reunasta reunaan. Se on juttu, joka ärsyttää päivittäisissä jutuissa: kauppakassien kanssa, kun kädet on täynnä, koirat hihnassa jne.  Vielä en ole pudottanut kauppakasseja vierimään alas rappuja, mutta lähellä on ollut.

Koska minulla on ideoita....... 😂
Alkuun mietin, että puoliso parka. Mutta totesin, että jos ei ole viimeisen 28 vuoden aikana oppinut, on korkea aika.

Ihan ensimmäinen asia olisi tehdä pieni tasanne tuohon ylimmän portaan ja talon seinän väliin. Tavallaan koirille/kauppakasseille pysäkki, johon ne laskea, kun ovea avaa. Nuo rumat maalia hilseilevät metalliset kädensijat haluaisin pois, tilalle ehkä puiset kaiteet..... 
Pakko ottaa huomioon myös nuo talotikkaat, joille pääsy pitää olla esteetön.

Löysin itsestäni ihmisen, joka rakastaa rappusia. Ei kuntoilumielessä, vaan sillä ajatuksella, että jos portaat on riittävän suuret ja muhkeat, niille voi pysäköidä kesäisin yhdet kreikkalaiset ruukkupuutarhat eli kukkia, kasveja, yrttejä ja mitä nyt milloinkin....  (ja mielikuvitukseni niiden suhteen on hurjan paljon suurempi kuin taitoni sellaista laittaa....)

No, netin ihmeellinen maailma, ja löysin hetkessä blogin, jossa samaa asiaa on pohtinut ja toteuttanut joku muukin. Voihan nenä. Koska innostun nollasta sataan noin millisekunnissa, tämä oli menoa. Miesparka. Olin aamulla viideltä hereillä googlaamassa näitä töihin lähdössä, eikä lehteä tullut juhannuksen takia ja lähettelin hänelle linkkejä, ja intoilin.... 

Nooohhh! Hillitsen itseäni ja koetetaan tehdä sellainen hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -tyyppinen ratkaisu. Tänä kesänä ei siis askarrella rappuja, vaikka hillitön mieliteko onkin...

Juhannushan meni vähän vappufiiliksissä, eli puhtaasti työn juhlaa. Itsellä alkoi aattona kuuden työpäivän putki, joten kun olin kotiutunut aattona, naputeltiin uutta terassia sen verran paikalleen, että siinä voi kävellä. (Hakataan loput myöhemmin, ei nyt koko juhannusta voinut naapureiden takia möykätä...)

Mies yllätyksekseni innostui jonkin verran noista portaista. Osasyynä tähän se, että mm. Bauhaus myy valmiita porrasaskel-tukirakenteita, vai miksi niitä sanotaan. Mutta siis niitä paksuja puita, joiden päälle askelmat kasataan. Eli kun niitä ei tarvitse tehdä itse, homma on heti yli puolet helpompaa. Onhan meillä jo useammat portaat aikanaan tehty vanhaan kotiin, ja niistä ainakin kierteisten kanssa aikanaan tuli useampi harmaa hius....  Nythän puhutaan lopulta "vain" suorista rappusista.

Keittiö sen sijaan on nyt valmis. Miinus yksi onneton laatikon etusarja.
Olen toistuvasti mennyt Ikean sivuille ja koettanut saada sen click & collect tilaukseen, mutta nouto olisi vain Espoosta tai Vantaalta, mikä ei sinänsä nappaa..... Ja jostain syystä eivät sitä pysty tilaamaan meille Raisioon. 😕  Ikean aspa ei ole kovin palveluhenkinen ja muutamia sanomisia on tullut esim. heidän käyttämästään luottofirmasta ja siitä, että maksoin laskun pennilleen kerralla pois. Kuukautta myöhemmin sain kuitenkin miinus-merkkisen laskun, mistä syystä ihmettelin miksi laskuttavat lähtökohtaisesti yli 20 eur liikaa.... ja sen parinkympin palauttamisen kanssa on sitten tehty töitä hyvinkin usemman kympin edestä.

Olen kuitenkin muuten tosi tyytyväinen. Laatikot sulkeutuvat pehmeästi ja äänettömästi, kaikki on toiminut erinomaisesti. Tosi tylsää, että muuten hyvin toimivaan systeemiin on jäänyt tuollainen bugi, joka on puhtaasti asiakaspalvelun ongelma.

Kieltämättä matalat ikkunat ja niiden asettamat vaatimukset kaappien korkeudelle

on vähän keljut siinä kohtaa, kun laatikot eivät sivusuunnassa kohtaa.

Toisaalta, näillä mitoilla ei hirveästi vaihtoehtoja ole.

Jos särkee silmiin, älä katso.

Sisustamisen suhteen laitettiin jo omaa näköä eli vuosien varrella haalitut peltikyltit keittiöön. Odottelivat vähän paikkaansa ja jonain päivänä katselin ympärilleni sillä silmällä ja totesin, että se on siinä. Muutama ruuvi ja ovat paikallaan. Jos satun haalimaan niitä vielä lisää, tilaa on.

Muutenkin jotain "koristeita" on vihdoin saatu paikalleen. Olin jotenkin ajatellut, että myöhemmin. En tosin tiedä mitä odotin tapahtuvaksi myöhemmin.... mutta sitten tuli tilanne, että kesän kuumuus sai himoitsemaan taas kuplavettä ja Soda Streamin pullot olivat kadoksissa. Muistelin, että ne on pakattu ihan ensimmäisiin laatikoihin, mihin pakattiin kaikenlaista koriste-esinettä silloisia välittäjän myyntikuvia ajatellen pois tieltä. 

No, jos alan tyhjentämään laatikoita, onhan kamoille löydyttävä joku kolo. Ja niin olohuoneeseen tuli ruuvattua kiinni hyllyjä ja hyllyille yhtä sun toista. Sitten löytyi ihanat Intiasta ostetut lyhdyt, jotka piti saada roikkumaan... 

Tällainen on ihan loputon suo. Plus että olin käärinyt koriste-esineet kesävaatteisiin, eli shortseihin ja hihattomiin toppeihin. (En edes muistanut moisia kuteita, ihan kuin olisi käynyt isoilla vaateostoksilla. Hih!) Halusin vaatteet käyttöön, joten ettei mitään menisi rikki, paikka oli löydyttävä....  Siinä meni sitten se ilta.

Ei siinä muuten, mutta niitä pulloja ei sitten ilmestynyt mistään.

Lopulta muistin, että paiskasin ne roskiin, koska niissä oli tullut eräpäivä vastaan jo edellisenä keväänä ja pelkäsin, että räjähtävät käteen. 

Mutta tulihan laitettua romuja esille.... 

******

PS.  Menin taas muuttamaan ulkonäköä. Jotenkin tykkään tästä ulkonäöstä vaihteeksi enemmän, mutta.... jälleen kerran ongelma, että se "kirjaudu" ja "ulkonäkö" palkit katoavat tuolta yläoikealta.

Että tietokonevelho kun taas asialla. Keksin sentään miten tänne ehkä voi päästä....

Arki on parasta

Olipa mahtava viikonloppu. Olin vapaalla torstaina ja ajelin aamusta tekemään pari verijälkeä koirille. Meillä on tulossa koe samoihin maastoihin heinäkuun alkuun ja saatiin samalla hyvä mahdollisuus kävellä metsät läpi nähdäksemme, ettei esim. metsää ole harvennettu niin paljon talven aikana, että sinne ei voisi koetta järjestää. Ihana aurinkoinen päivä, hyvässä fiiliksessä käveltiin neljä jälkeä.

Seuraavana päivänä sitten miehen kanssa mentiin viemään koirat sinne ja tuo natiainenkin teki hyvää työtä! 👍  Ehkäpä sen uskaltaa ilmoittaa kokeeseen jo tänä vuonna.
Perjantaille oli sovittu myös kaikkien vanhempien kanssa yhteinen kahvi, joten tuon aamureippailun jälkeen pistettiin vähän kotia siivoukseen ja laitettiin pöytää koreaksi. 

Olipa ihan tosi kiva saada kaikki vanhemmat yhdellä kertaa. Eivät ole aiemmin käyneet meillä tuolla uudessa kodissa niin nuuskittiin sitten heidän kanssaan joka nurkka. Näin, miten appiukolla sormet syyhysi päästä tekemään yläkerran tulevaa makkaria. Toivottavasti sattuisi yhteisiä vapaita viikonloppuja, niin vaari saa tulla avuksi, jos haluaa. Hän on ollut meidän luottopakki kaikki nämä vuodet, mitä rakennushommiin tulee, ja tykkää tulla tekemään, kun omassa kodissa ei ole vastaavaa puuhaa. 

Lauantaina sitten pistettiin pöytä tuplaten kivaksi. Kaikki lapset puolisoineen (miinus yksi) tulivat brunssille ja istuttiinkin pitkään syömässä. 
Poika otti toisen auton lainaan ja kävivät heittämässä keikan Espoossa ja veivät auton sitten päivän päätteeksi Turkuun, mistä tytöt ottivat sen seuraavana päivänä käydäkseen mun isän luona. Ihanaa kun lapset vierailee itsenäisesti!

Brunssi on katettu

Pensasmustikkaa

Yksi lempiyhdistelmistäni: lakat ja narskujuusto

Oma porukka ♥

Tehtiin sitten vielä tyttöjen kanssa retki puutarhalle kun netti paljasti yhdellä läheisellä puutarhalla olevan vielä tyrnin taimia. Tyrni ja vadelma ovat ne kasvit, joita ehdottomasti haluan. 
Ajeltiin porukalla ja hyvä, että oli näitä hillitsijöitä mukana. Minähän olisin ostanut kaiken. Yhdestä kasvista/puusta Ipana joutui huomauttamaan, että "äiti, se ei mahdu edes autoon...." 😀

Tyrnit laatikoissaan.
Aidattuna, koska eräs valkoinen puutarhuri.... 

(ja vähän peurat ja puput)

Saattoi lähteä lapasesta myös kukkien osalta

Tupantuliais-orvokit ♥

Sattui kyllä ilmojen puolesta ihan paras mahdollinen viikonloppu. Saatiin tosiaan tehtyä pihajuttuja, kun piha on tällä hetkellä jota kuinkin tyhjä. Ehkä siitä tulee viihtyisä kesäkeidas. Ihmiselle, joka on mallia "äkkiä nyt heti valmista", tämä on vähän luonnetta kasvattavaa. 

Kelit ovat sallineet myös koirien uimaharjoitukset. Olen tosi mielissäni, että Merlin osoittaa suurta kiinnostusta vettä kohtaan ja on jo pulahtanut pariin kertaan. Kylmäähän se vielä on, mutta selkeästi sillä on halu veteen mennä. 

Sumuinen aamu pikkulammen kallioilla

Keittiö on lähes valmis. Herra Ikea on kiitettävästi toimittanut loppuja etusarjoja, ja vahingossa jopa ylimääräisen kaapin rungon... 
Pari laatikon etusarjaa puuttuu vielä, ja yhden apteekkikaapin mekanismin palautan ja teen kaapista vain hyllykaapin. Tuo apteekkimekanismi on niin hassun mallinen (kapenee alaspäin). ettei siihen lopulta mahtuisi mitään, kun kyse on vain 30 cm leveästä alakaapista. Onneksi ovat joustavia tuolla ja liiat/väärät/ylimääräiset saa palauttaa.

Yhdestä yläkaapista puuttuu vielä ovi ja kaikista vetimet

Sitten tuli maanantai. Hyvä aamu: herätys 4:37, koska miehen aamuvuoroviikko ja olin itsekin lähdössä aamuun. Käytin koirat lenkillä heti viideltä ja tulin kotiin lukemaan lehteä. Tänä maanantaina vaan ilman teetä, koska oli muutamia labroja, joista yksi paastokoe. 
On muuten kertakaikkiaan kamalaa jättää edes juomatta. Miksi juuri sellaisena aamuna oikein erikoisesti janottaakin, kun tietää, että pitää olla ilman?

No, menihän se. 

Naamasi, kun olet paastonnut....  

Kävi sillä lailla hauskasti/hassusti, että töissä pukuhuoneen ovi on tavallisesti tosi painava ja tiukka. Sitä siis tarvii kunnolla repiä. No, minä tempaisin sisään mennessäni ja se olikin jotenkin ihan löysä ja lähti kirjaimellisesti kädestä ja tömähti seinään. (Kuulin jälkeenpäin, että siitä oli valitettu ja ilmeisesti korjattu....)
Tietenkin pukkarissa seisoi pomo ihan silmät selällään. Purskahdin nauruun. "Ei, en ole yhtään huonotuulinen, vaikkakin nälkäinen kun on paastokokeita....  Niin, toi oli ihan vahinko, miten se nyt oli noin kevyt...."

Selitä siinä. Mahtoiko uskoa? 😂  Ainakin se vähän varovasti kysyi "onhan sulla aamupala mukana". 
Luuli kai, että puren joltain potilaalta pään irti ensi töikseni. 

Mutta voi veljet, harvoin maistuu kahvi yhtä hyvältä, kuin moisen jälkeen. Pääsin siis ensimmäisten joukossa piikin alle, ja kaikki kunnossa. Mahtavaa!

Västäräkistä vähäsen ja uusi keittiö

Pihassa poukkoilee västäräkkejä!!! Ai että.

Aamu varhaisella aurinko paistaa ihanasti toiselle puolen jokea.

Tuolla pelloilla on jo ehditty nähdä kettua, peuraa, pupuja, fasaania ja muita lintuja.

Remontit tapaavat lähteä laajenemaan, eikä tämä talo tehnyt poikkeusta. Me emme pelkää työtä ja toisaalta nautimme siitä, kun saa omin käsin tehdä mieleistä ja itsen näköistä.....

Aivan alkuperäinen ajatus oli vaan hankkia lisää vastaavia keittiön kaappeja/laatikostoja ja lisätä säilytystilaa sikäli, mutta harmiksemme ovimalli oli juuri sellaista sävyä, mitä ei tietenkään enää saa, ja olen jo edellisessä keittiössä elänyt kahden värin mallia joten sitä en halunnut.

Joten otin kuvan uuden kodin keittiöstä ja laitoin sen Toriin. Yllättäen yhteydenotto tuli samantien, nuori nainen kävi mittaamassa ja totesi ostavansa. Riemuitsin, ja sitten mies ystävällisesti pudotti maan pinnalle kertomalla, että olisi ehkä syytä hommata se uusi keittiö, jos meinaa jotain sapuskaa joskus saada suuhunsa.... (Ikävä tosiasia kyllä elämässä.)

Vanha keittiö oli pieni.

Tavallaan tehokas, mutta säilytystilaa ei ollut.

Otimme yhteyttä tosi moniin keittiöfirmoihin toiveena saada ammatti-ihmisen suunnitelma. Mutta sepäs ei ollutkaan helppoa. Ilmeisesti näin korona-aikaan sekä lisäksi keväällä moni suunnittelee muutosta ja kaikki ajat oli tosi varattuja. Nopein aika olisi ollut viikko vapun jälkeen ja myöhäisin meni kesäkuulle.... Se on vähän pitkä aika elää ilman mitään ruuanvalmistusmahdollisuutta (en laske mikrouunia valmistuspaikaksi) ja ilman mitään keittiön säilytystilaa.

Joten luottotoimittaja ruotsalaista mallia. Ikeasta sai ensinnäkin suunnittelun noin viiden minuutin jonottamisen jälkeen, ja lisäksi tuotteet kotiinkannettuna ihan järkevään hintaan. Plus että ne muidenkin toimittajien kaapit pitää toden totta kasata. Joku nimittäin jo ehti kuittailla, että toivottavasti löytyy hyvät hermot, mutta sama kai se kenen toimittajan kaappia askartelee, kun kokonaisena ne eivät tule yhdestäkään liikkeestä, jos palvelua ei osta erikseen. (Ja mainittakoon tähän kohtaan, että Ikea on kehittänyt tuotteitaan melkoisesti eteenpäin siitä 90-luvun muodista, mitä haimme kun liike tuli ensikertaa Suomeen.... Noissa kaapeissa on metallivahvikkeet pitämässä runkoa suorassa, todella tukevan tuntuiset ja tyylikkäät, ja nopeasti kasattavissa.)

Ihan kaikkea Ikea-tyyliä en henkilökohtaisesti pidä välttämättä parhaana mahdollisena. Esim. minä en välitä integroiduista kodinkoneista ja Ikeasta ei taas muita saa. Minusta jokainen tietää, että keittiössä lienee jääkaappi, joten sen piilottaminen (kalliin) kalusteoven taakse on turhaa haaskausta. Samoin tuttavapiiristä on kuulunut huonoa, kun integroitu laite on hajonnut niin samankokoista/samaan oveen sopivaa onkin hankala saada.

Vähän se suunnittelija nyrpisteli, kun kerroin, että meillä on jo kylmälaitteet, mikro, liesi ja uuni, eli tarvitaan vain astianpesukone sekä liesituuletin. Suunnitelma on sellainen, että tiskikone itse asiassa näkyy oviaukosta, ja sen integroiminen on ehkä sittenkin ihan hyvä idea..... jää nähtäväksi.

Mutta suunnittelijalla oli kivoja ideoita ja hän herätteli kivasti minua ajattelemaan vähän laatikon ulkopuolelta. Minähän olin henkisesti juuttunut ajatukseen vanhan talon maalaisromanttisesta keittiöstä, koska koin, ettei mikään oikein moderni sovi tänne. Mutta ihan tosi pienillä jutuilla voi saada hauskoja yksityiskohtia. Meille siis tulee musta kaksiotehana, jossa on vahvasti teollisuus-ulkonäköä, musta komposiittiallas ja mustat, valurautaisen näköiset, vetimet. Vähän särmää, sanoisin.
Voin sitten piristää kukkaverhoilla... 😂

Työ haittaa pahasti kaikenlaista harrastustoimintaa, niin myös tällainen työn ohessa "ohimennen" tehtävä pikku keittiöremontti venyy ja vanuu. Kun remontin lisäksi on ihan muutama muu muuttuja hoidettavana, kuten koirien lenkitykset, pyykinpesu, muutama muukin asumiseen liittyvä juttu (kuten pyykkitelineen hankinta), ei ihan koko vapaa-aikaa pysty uhraamaan pelkkään kalusteiden kokoamiseen. Hermoja se on koetellut, pakko myöntää. Ja valmisruoka on alkanut aika isosti jo kyllästyttää. Onneksi on hyvä kauppa, jossa runsaasti vaihtoehtoja. 

Toisaalta pidimme oikeastaan ihan suunnitellusti toisenkin viikonlopun vapaana ja teimme pihajuttuja. Aitasimme koko pihan, että koirilla on tilaa remuta. (Hyvä, että aitasimme. Mellis löysi tietenkin jostain heinikosta tutkiessamme jokirantaa, hiiren, ja pisteli sen poskeensa. Ja nyt mietin missä kohtaa hankin matokuurin.... yök!)
Lisäksi oli kauniita päiviä, jotka oli kiva viettää pihalla vähän suunnitellen minne istuttaisi ja mitä. Hankin pari kasvilavaa ja pohdin niille paikkaa, kuvittelin mielessäni vadelmat kasvamaan yhteen riviin ja pari tyrniä toiseen kohtaan. 

Tässä kuvassa näkyy vielä pöydän pinta.

Tätä nykyä se on täynnä tavaraa kun keittiö on purettu pois.

Pöydällä on mm. kahvinkeitin, paahdin ja kaikenlaisia purkkeja... *huoh*

Olin alunperin ajatellut hankkivani tännekin ruokahuoneeseen ns. yläkaapit lasiovilla asioita varten. Mieli kuitenkin muuttui, kun kuljeskelin Ikeassa huonekaluosastolla. Tykästyin kovin tuohon Havsta-nimiseen kokonaisuuteen ja esittelin sen miehelle nettikuvista. Hän hyväksyi idean ja niin kävimme hakemassa kaappi/vitriinin kotiin. Ne ovatkin täyspuuta (painoivat aivan törkeästi, onneksi en yrittänyt hakea yksin....) ja kiitollisen tukevat.
Ostin yhden ylimääräisen vitriiniosan ja laitoimme sen jalkojen päälle eteiseen. 

Kunhan keittiöön saadaan vähän ovia/etusarjoja paikalleen, otan kuvia. 
Nyt on vasta muutama runko tehtyinä ja koko puuhellan päällinen on pahuuden vallassa kun kaikki kaapeissa oleva on tyhjennetty joko siihen tai kestokasseihin ympäri taloa. 
(Mellis löysi jo kertaalleen yhden kestokassin ja pureskeli paketillisen English Breaksfast-teetä. Joku unohti kertoa sille, että siihen vaaditaan kuumaa vettä eikä kuolaa... 😂)

Pientä pintaremonttia eli joulusiivous Perniöläisittäin

Tässä on tullut muutamaan otteeseen hihiteltyä faktaa, että joissain huusholleissa siivotaan jouluksi kaappeja, meillä siivottiin kaappien taustatkin.

Kuten olen ennenkin maininnut, meillä on 1999 remontoitu, 1937 rakennettu vanha rintamamiestalo. Muuton yhteydessä remontti tehtiin perusteellisesti, ja tässä 20 vuoden aikana on pinnat sen verran kulahtaneet, että vaihtoehto oli joko aloittaa uusi valtava remppa, tai koettaa vähän fixata vanhaa.
Koska periaatteessa mikään ei ollut rikki tai muuten täysin vanhanaikainen (emme puhu tässä yhteydessä laminaattilattiasta.....), totesimme, että huoltamalla ja korjaamalla voisi saada uutta ostamatta uutta.

Rautakauppias osasi antaa vinkkejä, ja koska netti, luimme erinäisiä blogeja ja Tikkurilan maalilinjaa vinkkejä varten. Materiaalit hankittiin kerralla ja sitten vaan alettiin hommiin.

(Ps. Maaleja on sen verran, että vessan välitilan kaakelitkin saa samalla hinnalla....)

Muutaman päivän keittiö oli hävityksen kauhistuksen vallassa. Jälleen kerran tavarat pinottuna mikä minnekin, ja aika ajoin joutui tosissaan etsimään jotain tiettyä kippoa saadakseen laitettua eväitä tai koirille purtavaa.

Mies pesi ensin välitilan kaakelit hyvin vahvalla maalipesulla, ja huuhteli niitä sitten pelkällä vedellä niin, että pinnat olivat varmasti puhtaat. Ne annettiin kuivua useampi tunti, ja illalla vielä vedettiin kevyesti telalla tuo pohjamaali Otex.

Jo siinä vaiheessa olin ihan myyty. Valkoinen on vaan raikas, meilläkin keittiö on pohjoisen puolella ja siis pimein mahdollinen huone.

Sillä aikaa kun tein itse itsenäisyyspäivänä pitkää päivää töissä, mies telasi hitaasti ja hartaudella (koska maalin kanssa ei voinut yhtään hosua, se kun ei imeydy, vaan lähtee valumaan jos on liian vikkelä) kaakelit kahteen kertaan, ja kun tulin illalla kotiin, keittiö oli jo niin kiva! ♥

Tänään aamulla aamupalan jälkeen poukkoiltiin koirien kanssa reilu tunti metsässä, juotiin kahvit ja sen jälkeen alettiin sitä joulusiivousta. Eli kaikki taustat imuroitiin huolella, sitten pesin jokaisen kaapin erikseen joka puolelta ja siirsin ne paikalleen. 

Koska talo on vanha ja vänkyrä, joidenkin kaappien alle piti viritellä yhtä sun toista pientä listanpätkää tukemaan kaappia suoraan, mutta lopputulos hiveli silmää.

Tässä vaiheessa pöytätasot on nostettu paikalleen. Laitamme vielä pöytälevyt kiinni toisiinsa kontaktiliimalla ja ruuveilla, sitten silikonit seinän ja pöytälevyn väliin, hana paikalleen ja siinä.

Totesin jo parillekin eri taholle, että joissain perheissä mies tekee mitä osaa, meillä näköjään mitä haluaa!!! Olen äärettömän ylpeä ja iloinen! Keittiöstä tuli loppujen lopuksi pienellä vaivalla aivan kuin uusi.

Voi olla, että monen mielestä valkoinen on tylsä ja kliininen. Minusta se on raikas ja puhdas ja valoisa.