Viikonlopun tohinoita ja sadonkorjuuta

Olipa jotenkin kiireinen viikko, joka jatkui vielä viikonloppuun. Silti näin maanantaina on olo, etten ole tehnyt mitään.

Tein viime viikolla parina päivänä ylimääräisen iltavuoron toisessa työpaikassa ja perjantaina oli ihana tulla kotiin suoraan saunaan. Lauteilla istuimme ja puhuimme, että pitänee aloittaa takan paikan valmistelut ja lauantaina lenkin jälkeen vähän kokeilin rappauksen reunaa, joka repsotti. Siitähän irtosi jonkin verran vanhaa maalattua pintaa ja kas, alta löytyi mm. vanhaa sanomalehteä. Ei ollut siis takka tehty vasta 90-luvulla, vaan oli alkuperäinen. Hyvä, että tuli purettua.

Saman lehden ilmoituksista saisi hyvän hevosen ja 

sille apilaheinää. 

Hirveän paljon rappaus ei irronnut. Hioimme vaan reunat suoraan. Sitten piti rapsutella tiilten päältä kaikki irtonainen pois. Se pölyn määrä jälleen.....  pahimmillaan myös palovaroitin kiljaisi, kun pöly tietysti kävi sen nenään siinä alapuolella hiotessa.

Lopulta lattia oli kohtuullisen siisti. Vedettiin ruman keltainen vedeneristys/praimeri pintaan ja jätettiin kuivumaan. Tähän on välillä myös rakennettu "seinät", joiden taakse betoni voidaan lattiaankin valaa. Jospa tällä viikolla saisi betonin levitettyä ja seinän hierrettyä myös siistiksi. Sitten muuri pitää maalata ja nuohooja tulee poraamaan piippuun uuden liitäntäreiän. Lopulta takka voidaan asentaa.

On tämä ollut aika jumppa, mutta toki talvella liekkien ääressä istuessa kiittelen itseäni, että tuli tehtyä.

Vanha työpaikka kyseli josko tulisin tekemään yhden vuoron. Sovittiin sunnuntain iltavuorosta. Matkan varrella se sitten vaihtui niin, että päädyin tekemään yövuoron la-su. Hullu!! Minähän en ole kuuluisa valvomaan ja varsinkaan tekemään yövuoroja. Sehän oli yksi syy, miksi työpaikkaa vaihdoin viimeksi. Ahneudella on siis se kuuluisa loppu ja päätyy hommiin, joista ei niin välitä.

yökkö

Menihän se. Meitä oli kolme vanhaa sijaista ja yksi kesätyöntekijä. Vanha työkaveri nappasi kyytiin la iltana ja ajettiin yhdessä töihin. Samoin sain kyydin kotiin, mikä oli toki kivaa, koska en kokenut itseäni kovin vakuuttavaksi kuskiksi siinä 25 tunnin valvomisen jälkeen....

Onneksi yö oli mukavan rauhallinen, vaikka tekemistä oli koko ajalle. Ei ehtinyt pysähtyä nuokkumaan, mikä on pahinta yövuorossa.

Torkuin muutaman tunnin sunnuntaina aamulla ja sitten lähdin liikkeelle. Parasta pysyä liikkeessä niin ei uuvahda.

Tyrnejä on saatu kerättyä hyvin vähän. Suurin osa ei suinkaan ole vielä edes kypsiä ja kerääminen on todella hidasta. Mutta kuivuri on pöhissyt nyt yötäpäivää ja ensimmäinen satsi oli valmista. Rouhin sen ja kuivatin rouhetta vielä pari tuntia homehtumisen estämiseksi. Osa marjoista kun jää aina vähän kosteiksi.

Tyrnirouhe on niin hyvää!!

Nam!!

Sain vaihtokaupalla ison puskan Mojito-merkkistä minttua, ja keräsin siitäkin lehtiä. Pari satsia teetäkin olen keittänyt, ja koska olen niitä hassuja ihmisiä, jotka tykkää hammastahnan makuisesta teestä, tuo on ihan herkkua. Tein ison kannullisen jääteetäkin kaappiin. 

Loput keräämistäni lehdistä jätin kuivumaan hellan päälle (ei ole lämmitetty). 

Varsinainen sadonkorjuutaso: tarjottimilla kuivuu -30% laputettua leipää koirille, sitten muutama hassu kanttarelli ja minttua.

Kotiesittely

Vähän naistenlehtimäistä esittelyä uudesta kodistamme.
Edelleen pohdin, missä vaiheessa tästä tulee vain koti.... 

Miten asut?

Muutimme maalta kaupunkiin. Kuten kuvasta näkyy, tämä pieni kaupunki on kuitenkin ihanan maaseutumainen ja meillä on uskomattomat näkymät pelkille pelloille ja tien toisella puolen metsää.

Vanhassa, 40-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa, joka on aikanaan myyty purkukuntoisena ihmiselle, joka osasi remontoida sen nykyaikaiseksi kunnioittaen kuitenkin vanhaa. Meillä on siis kaikki 2000-luvun mukavuudet vanhan kuoren sisällä. 

Kerroksia on kolme, joista yksi siis maan alla oleva kellari. Siellä on vain oikeastaan säilytystilaa ja pyykkitupa. Asuinkerroksessa on keittiö, olohuone ja ruokailutila sekä WC ja eteinen. Vintissä taas on meidän nimittämä pikkuolohuone eli TV-aula sekä yksi makuuhuone, jonka me remontoimme itse valmiiksi.

Pikkuolkkarin sohva levitettynä.
Valmiina löhöilyyn ja oleskeluun.

Tuon näkyvän oven takana on vaatehuone, jota tullaan remontoimaan.

Onko kotisi uusi vai vanha?

Vanha, kuten edellä kerrottua.

Mitä värit merkitsevät sinulle?

Pidän väreistä tehosteina. Olen sillä lailla hyvin konservatiivinen, että haluan vaaleita ja rauhallisia pintoja, joissa sitten tekstiili tms tekee väripilkullaan ilmeen. Ihailen valtavasti ihmisiä, jotka laittavat isokuvioisia ja villejäkin tapetteja, minusta sellaiset kodit ovat ihania. Itse en osaa vaan mieltää sellaista meille. (Tuossa pikkuolkkarin kuvassa oleva tapetti on minusta melko kammottava....  Se vaihdetaan jossain vaiheessa johonkin hillitympään.)

Olohuoneen ihana käsintuftattu villamatto tuo meille väriä.

Miten vietät aikaa kotonasi?

Istun todella paljon ruokapöydän ääressä. Luen tai olen koneella.

Aivan liian harvoin tulee hyödynnettyä tuota TV-olkkaria, vaikka tässä 9 kuukauden aikana, kun TV ei ollut kytkettynä kiinni, pohdin muutamaakin sarjaa, jotka haluaisin katsoa. 

Mitä paikkoja suosittelet lähikulmiltasi?

Noh, koska olen itse ulkoiluihmisiä, suosittelen ehdottomasti näitä päivittäin kävelemiäni reittejä. Lisäksi tuo vanha Alvar Aallon suunnittelema keuhkoparantola on hieno ja sinne tehdään kiertokävelyitä, joilla en ole vielä ehtinyt itsekään käydä. Tiettävästi sairaalaan on sisustettu jokin huone pelkästään Aallon kalusteilla ja se on muutenkin alkuperäisessä asussaan.

Koska vanha pääkaupunki Turku on vain kivenheiton päässä, suosittelen ehdottomasti myös piipahtamaan siellä. Jokirantoja kävellen ja välillä jossain kahvilassa piipahtaen pystyy viettämään hurmaavan päivän. Museot, näyttelyt, Linna yms ovat siinä ihan kävelymatkan varrella.

Mitä design-kalusteita teiltä löytyy?

Eipä taida löytyä.

No jaa, onhan meillä parikin Aalto-vaasia ja jotain muutakin astiaa, jotka kenties lasketaan designiin. En ole kovin innostunut varsinaisista design-kalusteista. Mielestäni meille ei sovi Lokki-valaisimet tai muut enkä niitä mitenkään havittele.

Mikä soi kotonasi?

Radio Nova, jos joku sattuu radion avaamaan. Harvoin avaa. Pidän siitä, että saan keskittyä ihan vaan hiljaisuudessa. Tosin ruokaa laittessani saatan sitten luukuttaa kunnolla.

Keittiöön on tarkoitus kiinnittää vanhasta kodista tuttu auton soitin. (Kyllä, kuulostaa hullulta, mutta toimii!) Siinä annan sitten mennä CD-levyjä vähän riippuen fiiliksestä. Nightwishistä joululevyihin ja Katri Helenaan, kaikki käy. 

Miten sisustat?

Fiiliksellä "näyttäisikö tämä hyvälle"? 
On joitain esineitä ja juttuja, joita haluan pitää esillä, koska ne ovat muistoja tai muuten rakkaita. Esim yksi valokuvakehys on ruma kuin mikä, mutta siihen on kerätty kollaasi lapsistamme yhdellä reissulla ja se on vaan niin kiva. 

Tähän taloon teimme keittiöremontin ja siinä yhteydessä heittäydyin hyvinkin uskaliaaksi ja hankin mm. tuon meille räikeän taustan lieden taakse. Vanhaan taloon en olisi koskaan pystynyt tuota tekemään. En osaa sanoa miksi, mutta sen talon henkeen se ei vaan olisi sopinut.

Mitä ystäväsi eivät tiedä kodistanne?

Koska meillä ei ole täällä juuri kukaan vielä käynyt, todennäköisesti eivät tiedä paljon mitään. 😀

Asia, joka itseä ällötti keväällä, oli infernaalinen määrä kärpäsiä. Ilmeisesti vintissä on ollut hyvä talvehtia vanhan pärekaton alla ja sisällä. Toivon todella, että ensi kevät on tämän suhteen helpompi. 

Onko teillä viherkasveja?

On. Minulla on aina ollut viherkasveja ja tässä talossa niille on lähinnä etsitty oikeaa paikkaa. Yläkerrassa on minusta hurjan kiva tasanne, mutta se on sillä lailla ikkunasta nähden huonossa paikassa, että siihen oli pakko hankkia kasvivalo. Kuistin olemme päättäneet tarkoituksella pitää viileänä, vaikka aika ajoin on tympeää pukea vilpoisat vaatteet yllensä, mutta toivon mukaan talven viileydessä kasvilampun alla pari kasvia viihtyy tavanomaista paremmin.

Kasvivalo lyö valokuvat hankalan väriseksi...

Mistä otat vaikutteita sisustamiseen?

Aika ajoin selailen sisustus- tai naistenlehtiä. Niistä jää varmasti kaikenlaista mieleen ja jossain kohtaa saatan haluta toteuttaa jotain näkemääni. Varmasti alitajuista.

En sisusta sillä lailla aktiivisesti, että vaihtaisin edes verhoja jouluksi, joten siinä mielessä nämä lehdet menevät osaltani hukkaan.

Mikä on parasta kodissanne?

Toimiva keittiö ihanine puuliesineen sekä pihasauna. ♥

Vanhassa kodissa ei ollut puuliettä enkä ole sellaista koskaan käyttänyt. Remontissa purimme pois keittiön ainokaisen patterin, joten puuhellan uunin lämmittäminen on keittiön ainoa lämmönlähde. Olin alkuun ja olen edelleen aivan myyty liedellä keitetystä kahvista. Nyt fiilistelen tuota puulämpöä. 

Vaikka olisimme molemmat aamuvuorossa ja lämmitys jäisi iltapäivään, siinä on jokin sydäntä lämmittävä tunnelma, kun pistää palikat palamaan ja kuuntelee tulen rapinaa.

Pihasauna taas, miehen salainen unelma, joka täällä toteutui. 

Vaihdoimme siihen kiukaan, jossa pata on kiukaassa ja tilaa säästyi siis padan verran. Eikä tarvitse lämmittää kuin yhtä tulipesää. 

Alkuun ei ollut helppoa. Saimme sen niukasti lämpimäksi ja veden noppiminen padasta oli jotenkin hankalaa. Toisella kerralla se ei tahtonut pysyä lämpimänä.
Sitten mies keksi miten sitä kuuluu lämmittää ja nyt se on sellainen tapa rentoutua, jota parempaa en pysty kuvittelemaan. Lämmitys kestää 1,5 tuntia ja puita pitää lisäillä 20-30 minuutin välein, mutta että se on sen arvoista.

Oletko tip-top vai boheemi?

Enemmän varmasti boheemi kuin tip-top. 
Pyrin siihen, että keittiön pöytä olisi puhdas, ja iltaisin keittiö raivataan niin, että aamulla pääsee puhtaaseen. Mutta koirankarvoja ja villakoiria vilahtelee kyllä nurkissa enkä kanna niistä stressiä.

Mistä et luopuisi?

Mahdollisuudesta puulämmitykseen. Riittävän isoista kylmälaitteista.

Minkälaisesta asumismuodosta haaveilet?

Olemme asuneet kerrostaloissa ja paritalossa ennen kuin ostimme edellisen kotimme. 
Omakotiasuminen on meille passeli asumismuoto. Pidämme ajatuksesta "oma tupa, oma lupa", vaikka esim. vuosi sitten kun etsimme asuntoa, harkitsimme myös rivitaloasuntoja. Isäni eritoten suositteli vaihtamaan helpompaan, koska emme tästä nuorene. 

Mutta enpä tiedä jaksaisinko esim. jatkuvaa keskustelua taloyhtiössä siitä, kenen vuoro milloinkin on tehdä mikäkin pihatyö yhteisten alueiden osalta. Kauhutarinoita näistä kuulee ihan riittämiin.

Lisäksi meillä koirien olemassaolo tekisi asumisesta hankalaa, jos seinän takana saati ylä- tai alakerrassa kuuluisi ääntä. Koirat ovat kuitenkin tottuneet hiljaisuuteen tältä osin ja minua harmittaisi, jos niiden haukkuminen haittaisi naapureita.

Olemme siis omakotiasujia ja nautimme mahdollisuudesta puuhastella pihalla ja sisällä oman mielen mukaan.

Minkälainen remontoija olet?

Innokas ja kärsimätön.
Olemme rempanneet aika paljon 20+ vuosien aikana ja tiedämme suunnilleen mitä pystymme tekemään itse ja mihin on järkevää ottaa ammattilainen. 

Meillä toimii vähän periaate minulla on ideoita ja mies osaa ne toteuttaa. Mies kyllä kertoo oman mielipiteensä ja monesti yhdistelemällä saadaan erinomaisia juttuja aikaan. Esimerkkinä vaikkapa edellisen kodin sauna ja terassi.

Yläkerta on nyt tosiaan valmis. Tällä viikolla tulee liukuovet, joilla tehdään tuohon alemman kuvan alkoviin komero. Siinä on jo tanko vaatteille sekä yksi korihylly-systeemi lakanoille ja pyyhkeille.

Pikkuolkkarin seinää on tarkoitus purkaa ja tehda siihen samanlainen, mutta korihyllyille. Siinä on nyt pieni vaatehuone, johon menee ovi. Hankala käyttää ja jopa minun mittaiselle hukkapätkälle kovin matala.

Pientä pintaremonttia eli joulusiivous Perniöläisittäin

Tässä on tullut muutamaan otteeseen hihiteltyä faktaa, että joissain huusholleissa siivotaan jouluksi kaappeja, meillä siivottiin kaappien taustatkin.

Kuten olen ennenkin maininnut, meillä on 1999 remontoitu, 1937 rakennettu vanha rintamamiestalo. Muuton yhteydessä remontti tehtiin perusteellisesti, ja tässä 20 vuoden aikana on pinnat sen verran kulahtaneet, että vaihtoehto oli joko aloittaa uusi valtava remppa, tai koettaa vähän fixata vanhaa.
Koska periaatteessa mikään ei ollut rikki tai muuten täysin vanhanaikainen (emme puhu tässä yhteydessä laminaattilattiasta.....), totesimme, että huoltamalla ja korjaamalla voisi saada uutta ostamatta uutta.

Rautakauppias osasi antaa vinkkejä, ja koska netti, luimme erinäisiä blogeja ja Tikkurilan maalilinjaa vinkkejä varten. Materiaalit hankittiin kerralla ja sitten vaan alettiin hommiin.

(Ps. Maaleja on sen verran, että vessan välitilan kaakelitkin saa samalla hinnalla....)

Muutaman päivän keittiö oli hävityksen kauhistuksen vallassa. Jälleen kerran tavarat pinottuna mikä minnekin, ja aika ajoin joutui tosissaan etsimään jotain tiettyä kippoa saadakseen laitettua eväitä tai koirille purtavaa.

Mies pesi ensin välitilan kaakelit hyvin vahvalla maalipesulla, ja huuhteli niitä sitten pelkällä vedellä niin, että pinnat olivat varmasti puhtaat. Ne annettiin kuivua useampi tunti, ja illalla vielä vedettiin kevyesti telalla tuo pohjamaali Otex.

Jo siinä vaiheessa olin ihan myyty. Valkoinen on vaan raikas, meilläkin keittiö on pohjoisen puolella ja siis pimein mahdollinen huone.

Sillä aikaa kun tein itse itsenäisyyspäivänä pitkää päivää töissä, mies telasi hitaasti ja hartaudella (koska maalin kanssa ei voinut yhtään hosua, se kun ei imeydy, vaan lähtee valumaan jos on liian vikkelä) kaakelit kahteen kertaan, ja kun tulin illalla kotiin, keittiö oli jo niin kiva! ♥

Tänään aamulla aamupalan jälkeen poukkoiltiin koirien kanssa reilu tunti metsässä, juotiin kahvit ja sen jälkeen alettiin sitä joulusiivousta. Eli kaikki taustat imuroitiin huolella, sitten pesin jokaisen kaapin erikseen joka puolelta ja siirsin ne paikalleen. 

Koska talo on vanha ja vänkyrä, joidenkin kaappien alle piti viritellä yhtä sun toista pientä listanpätkää tukemaan kaappia suoraan, mutta lopputulos hiveli silmää.

Tässä vaiheessa pöytätasot on nostettu paikalleen. Laitamme vielä pöytälevyt kiinni toisiinsa kontaktiliimalla ja ruuveilla, sitten silikonit seinän ja pöytälevyn väliin, hana paikalleen ja siinä.

Totesin jo parillekin eri taholle, että joissain perheissä mies tekee mitä osaa, meillä näköjään mitä haluaa!!! Olen äärettömän ylpeä ja iloinen! Keittiöstä tuli loppujen lopuksi pienellä vaivalla aivan kuin uusi.

Voi olla, että monen mielestä valkoinen on tylsä ja kliininen. Minusta se on raikas ja puhdas ja valoisa.