Keväämpää

Tässä jo kertaalleen oli fiilis, että keväthän tuli ihanan ajoissa.... mutta toki tälle sateelle oli paikkansa myös. Olisin ehkä suonut sitä joskus toiste kuin pääsiäisviikonloppuun, mutta onhan meillä sentään katto pään päällä.

Yksi perunaerä piti istuttaa niin sanotusti ämpäriin.

Koska kypsää on saatava heinäkuun lopulla...

Onneksi koirille on hankittu kaksi ammetta. Toinen jouti hyvin.

Taloon tuli myös vene...

Tosiaan, viime kesänä mainitsin jossain sivulauseessa, että voisi olla hauskaa, jos pihassa olisi vene. Istutuksia varten, vanha ravistunut puuvene.

Minulta salaa mies ja sen työkaveri ovat talven aikana kytänneet Toria ja etsineet venettä huonolla menestyksellä. Sitten edellisviikolla mies istuu kahvilla ja älähtää jotain, säntää pihalle soittamaan ja tulee kohta myhäillen takaisin. Minä elävänä kysymysmerkkinä.

Lauantaina olin lähdössä koulutusristeilylle ja mies pakkasi itsensä ja työkaverinsa peräkärryineen autoon ja lähtivät ajamaan kohti Akaata, koska siellä oli myynnissä "salaattipaatti". 

Vitsi tässä on se, että olivat kumpikin etsineet Torista venettä osastolta "veneet" (mikä on jotenkin loogistakin....) mutta tämä löytyi osastolta "puutarha" ja oli tosiaan nimikkeellä Salaattipaatti. Ei ihme, ettei osunut hakuhaarukkaan aikaisemmin. Oli kuitenkin ollut myynnissä jo syksystä lähtien.

Kun minä sitten pääsin illalla kotiin, pihassa oli todentotta venho. Ja mikä paatti: siinä on salaojitus tehtynä pohjalle, oikein vartavasten tällaista tarkoitusta varten tehty. Ai että!!

Siirrettiin se vähän toiseen kohtaan, lapettiin pohjalle haketta salaojaa helpottamaan, lisättiin kuorma multaa, ja kuoppasin jo ensimmäiset perunat siihenkin. 

Oletan, ettei perennat kestä, multatila on kuitenkin niin matala. Mutta kasveille, kesäkukille jne. 

Samalla reissulla poikkesivat Bauhausissa, josta hakivat laudelankkua. Meillä siis nyt sauna vol 3. Ja tämä jää viimeiseksi kerraksi, kun tätä saunaa tarvitsee rempata. 

Nuo lankut ei hötky eikä heilu, nyt on jalkatila sen 10 cm korkeammalla kuin alunperin, jotta varpailla ei ole kylmä talvellakaan, ja toisaalta kolmen lankun levyinen ylälaude on mahtavan kokoinen. Tällainen hukkapätkä, kuin allekirjoittanut, pystyy pitämään jalat suorana jopa tuossa keskellä. Päädyissä on kuitenkin molemmille vielä erilliset jatkeet ja koiratkin mahtuvat vaikka poikittain.

Miehen talviloma osui viikkoa ennen pääsiäistä, joten ehti viikon aikana purkaa ja rakentaa saunan uusiksi. 

Minun loma alkoi vasta pääsiäisen jälkeen. Emme saaneet yhteistä lomaa, koska työnantajat tekevät päätöksensä eri tahdissa, mutta ei tässä todennäköisesti olisi mihinkään mentykään vaikka loma olisi ollutkin samaan aikaan. Perjantaina kävi tyttären perhe syömässä ja viihtymässä. Se oli onneksi kaunis ja lämmin päivä, pystyttiin olemaan pihalla ja nauttimaan tenavien toheloinnista pitkin nurmikkoa. 

Pääsiäisjuustokakkua

Sovitusti olin oman TK:n vuodeosastolla keikalla lauantaina, sunnuntaina tuli sitten ystävät kylään. Ihanaa seurustelua, naurua, saunomista, syömistä, pelejä ja yhdessä viihtymistä. Edellisistä treffeistä oli jo taas hulahtanut kauan, mutta niin juttu jatkui, kuin välissä olisi ollut viikko.
Maanantaina tuli hälytyskutsu vielä vuodeosastolle, mutta lykkäsin aloitusta sen verran myöhään, etten lähtenyt kesken vieraiden olemisen. 

Hauska ilta töissä tuolloinkin: niitä alkuperäisiä hommia lääkkeineen kaikkineen, ja myönnettäköön, että kun eräs kanyyli oli pielessä, oli hetkellisesti sellainen olo, että huh huh.... tästä on kyllä aikaa.

Eilinen ja tänään sitten ihan vaan vapaalla. Eilen kävi vanha työkaveri puolisoineen kahvilla, koska heidän piti perata omasta pihastaan perennoja, ja meillä on aina vaan tilaa kasveille pihassa.

Lettukestit, koska olin hamstrannut hulluja määriä maitoa jonkun aivopierun seurauksena.

Huomenna ja perjantaina menen keikkahommiin aamuiksi, nämä sovittu jo monta viikkoa sitten. Ehdin kuitenkin koirat lenkittää normisti aamulla, samoin illalla... eipä täällä kukaan ihmisiä päivän aikana sinänsä kaipaa.

Merlin-Murmeli löysi viime viikolla jonkun kalmanhajuisen jutun kompostikasasta. Tyhjennettiin siis toista kompostoria saadaksemme levitettyä multaa sen pohjalta. No, osa päällimmäisistä ei ollut ihan niin kompostoitunut vielä, että ne jätettiin kottikärryyn. Ryökälehän kävi penkomassa ja kiisi sisälle, suoraan sohvalle (minne sitten?) ja sieltä sitten kannettiin se jokin takaisin ulos.... 

Koiralle olisin mieluusti syöttänyt vaikka Terva-Leijonaa, sen verran karmealle sen henki haisi episodin jälkeen... 😖

Apteekkireissukin tehty. Kontrollit otettiin ja tulokset miellyttivät: kokonaisrasvan taso on laskenut yli numeron, ne "huonot" ja "hyvät" vaihtaneet paikkaansa numeroissa, joten saan jatkaa pikkupikku pillerin kanssa. Elämäntavat tässä rinnalla niin mahdollisesti ei tarvitse siirtyä tuhdimpaan moneen aikaan.

Ystävämme on alkuperäiseltä koulutukseltaan ravintolakokki. (Sivulauseena: tiedän pari muutakin kokkia, jotka eivät ole sitä työtä tehneet koulutuksen jälkeen... mikähän senkin ammatin työajoissa ja -oloissa on sellaista, ettei napostele...)

Hän tekee aivan valtavan taivaallisen hyvää marinoitua sipulia. Pyysin tekemään meille pari purkkia, vien toisen isän jääkaappiin, kun palaavat Suomeen ensi viikolla ja toisen popsimme itse. Menee lähes minkä tahansa lisukkeena ja on pehmeää ja hyvää.

Ostin sipulit ja annoin purkit. Sen verran paljon sipulia oli, että saivat itselleenkin pari purkkia. 

Ensi viikonloppuna starttaa koirakokeet. Toukokuun viikonloput on yhtä vaille varattuja, kesäkuun eka viikko ollaan ihanasti lomalla.

Superkivaa, että kesä tulee!! 

Virallisesti kevät

Eikös pääsiäinen ole se kevään taittumisen merkki? Ja ainakin, edelleen typerääkin typerämpi tapa, kellojen siirto. 
Omalta osaltani jälkimmäinen menee yleensä helposti, aamuvirkku kun olen. Ja nyt tuo sattui sopivaan kohtaan, kun oli näitä extra vapaita, jolloin sai aamulla nukkua muutenkin.

Vähän jo kulahtanut hajusintti

Löysin suureksi ilokseni keltaisen hyasintin. Tykkään niistä jouluna erityisesti tuoksun vuoksi, mutta minusta tämä oli värinä mahdottoman kiva. Ja jälleen kerran ajattelin kokeilla säilyisikö se hengissä, jos istutan pihalle. Olisi superkivaa saada joskus kukkapenkistä keltainen nousemaan.

Kuisti sai uudet asukkaat tomaatintaimista.

Talvetin kuistilla kahta bougainvilleaa ja ne saivat tulla nyt olkkariin. Tomaatit siirsin jälleen suurempaan ruukkuihin, nyt yksittäin, ja toivon, että jaksavat kasvaa kunnes on aika päästä jättiruukuissa kasvihuoneeseen. Harkinnassa tosin vielä on kasvusäkkien hankinta, koska niissä olisi lannoitteet valmiina ja tomaatti on ilmeisesti hyvinkin vaativa ja ahne lannoitteille. Pelkkää vihreää kun en haluaisi kasvattaa.

En yleensä hirveästi harrasta sesongin mukaisia koristeluja. Ulkovarastosta, niitä ruukkuja penkoessa, löytyi jostain kulkeutunut vanha pussi ohransiemeniä ja nakkasin ne pieneen multamäärään. Ilahduin aivan naurettavan paljon, kun itivät. (Täytynee jatkossa laittaa vuosittain kun niin paljon ilahdutti.)

Ja suunnittelin vappupirskeitä, joihin luonnollisesti liittyisi serpentiinit ja ilmapallot!!

Nyt ohraa on jo päädytty leikkaamaankin ja koirat saivat kuppeihinsa "salaatin" pääsiäisen iloksi.

Pitkäperjantaina tytöt tulivat perheineen syömään. Pikkuiset olivat niin tohkeissaan, meillä kun on heille uusia leluja.

Samassa yhteydessä vaihdettiin kuulumisia Vietnamin suuntaan. Poika on löytänyt itselleen isomman asunnon ja teki muuttoa kuun vaihteen. Kun tekee töitä kotoa käsin, on kiva, että löytyy työhuone erikseen. Lisäksi Hanoissa ei ole mitenkään lämmin talvisin ja edellisen asunnon kanssa joutui pukemaan ulkovaatteet sisällä ollessaan, kun sisälämpö tammikuussa oli +16 asteen luokkaa....

Nyt on tilaa ja toimivuutta. Lisänä oma pyykinpesukone. Tuolla kun asunnot vuokrataan kalustettuna eikä hän mitään erikoista aio hankkia, kun ei tiedä milloin siirtyy seuraavaan kohteeseen.

Syötiin rauhassa koko porukalla, juotiin kahvit ja syötiin juustokakkua, jonka väkersin kasaan torstaina fiiliksissä "mikään ei onnistu". Munat eivät nimittäin suostuneet vatkautumaan ja päädyin kaatamaan marenkitaikinan viemäriin.... 

Loppu hyvin kuitenkin.

Pääsiäisen pari pyhää teen ylitöitä vuodeosastolla. Vähän extravapaata niille kollegoille, jotka voivat viettää aikaa esim mökillä tai ihan vaan perheen kanssa, ja toisaalta vähän extraa meille, koska löysimme itsellemme uuden sängyn, kun piipahdimme reissuun lähtiessä Ikeassa syömässä. (Hyvä, etten sammunut lihapullien jälkeen sinne testipunkkaan, niin hyvä oli....)

Win-win tilanne siis.

Pirteää huhtikuuta!! Älkää aprillatko!

Haipakkaa, mutta fillarikausi korkattu

Onnistuin toimittamaan pyörän huoltoon juuri ajoissa ennen pahimpia kevätkiireitä. Fiksuna ihmisenä sen olisi voinut huollattaa jo keskellä talvea, mutta milloinkas sitä ajoissa olisi?

Parempi myöhään kuin ei ollenkaan. 
Ajoin pyörän huoltoon juuri päivää ennen sitä lumikaaosta, mikä yllätti pari viikkoa ennen pääsiäistä. Olin liki tippa linssissä, kun ajattelin, että mun pyörä vie huoltomiehen tallissa turhaan tilaa, mutta en uskaltanut sitä poiskaan ajaa. 
Ja fiilis, kun pääsi taas hyppäämään kyytiin oli kyllä mieletön! ♥

Auton mittarinlukema oli hauska siinä kohtaa, kun siirryin taas

työmatkapyöräilijäksi. Nauratti jättää se "seisomaan".

Mulla oli viime syksynä hyvin epämiellyttävä ja epäsopiva pyöräilykypärä, ja sitäKÄÄN en saanut aikaiseksi uusia talven aikana. Nyt oli kuitenkin pakko, koska periaatteesta haluan pitää pottaa päässä ajaessani.

Ja senhän siis oli oltava keltainen. Koska mun kumisaappaat. (Joita toivottavasti en joudu käyttämään....)

Tokmannin sivusto kertoi, että meidän lähimyymälässä olisi YKSI keltainen kypärä. Sinne siis. 
No eihän ollut. Seitsemän muuta oli laatikoineen pinoissa, ja keltaista ei löytynyt kuin rakennuskypärä-mallistosta. Onneksi paikalle sattui kiva ja reipas miesmyyjä, joka kävi vähän varastoa penkomassa ja toi sen ainokaisen. 

Laitoin Tokmannin sivuston kautta palautetta, miten hienosti homma hoidettiin, koska keski-ikäiset täti-ihmiset voi joskus olla hankalia, kun ne saa päähänsä, että sen on oltava jotain tiettyä. 

Potta on oltava!

Pääsiäisen pyhät meni kivasti. Otin lauantaiksi keikkatöitä vanhassa paikassa ja tosi kivalla fiiliksellä tein illan vanhojen kamujen kanssa.

Muut pääsiäisen päivät meni rattoisasti pihahommissa. Kovin paljon ei vielä pysty tekemään, koska maa on roudassa, mutta lettuja saatiin sentään ulkotulella jo paistettua ja tulevan kesän koirahoitaja istui pitkään kahvilla ja letuilla meidän kanssa. Meillä on niin uskomaton mäihä käynyt ihmisten suhteen täällä, olen edelleen siitä hyvin otettu. On siis ihmisiä, joiden kanssa synkkasi samantien ja tosiaan on puolin ja toisin apua ja seuraa. 

Hississä matkalla töihin.

Pihalla on suuresti ilahduttanut se, että vihdoin näyttäisi istutukset alkavan tuottaa tulosta. Viime syksynä istutetut sipulit, ainakin hyvin iso osa niistä, näyttäisi nousevan pintaan, ja tosiaan kasvihuoneen kyljessä olevassa laatikossa krookukset peräti kukkii jo. ♥

Tähän viikonloppuun on sitten osunut vanhemman tyttären muutto. Nyt ollaan siis tämän kevään aikana muutettu jokainen lapsi kertaalleen. Toivottavasti saadaan pitää jonkin verran taukoa ennen seuraavaa settiä. 

Tyttären perhe muutti muutaman kilometrin vähän isompaan asuntoon ja päivän verran kannettiin tavaraa ja pyrittiin ainakin jotain laittamaan paikalleen. Tytär oli hakenut vauhtia päivystyksestä aamutuimaan (viimeisillään raskaana) ja jouduin emoilemaan ja patistamaan häntä olemaan reuhomatta muuttokuormien kanssa. 

Asunto on tosi kiva, ja kun haettiin pikku-Hilla iltapäivällä uuteen kotiin, oli kiva, että sängyt oli paikallaan ja pedattuna ja sohva kasattuna. Saivat jäädä kaksistaan sinne viettämään iltaa, kun tyttären mies oli iltavuorossa. Oli kuulemma löytänyt kotiin illalla. 😃

Ihana kevät!! Päivälämpötilat on jo tosi kivat, joskin aamuisin on aika viileää kun lähtee koirien kanssa lenkille.

Fillaroidessa onneksi tarkenee. Lapaset tosin on pakko olla.

Koronapääsiäinen

Tämän kevään juhlat lienee sitten juhlittu.
Meidän osalta vappua en pidä juhlana ja lakkiaisia ei voi järjestää.

Huoh!! Tuo lakkiaisten järjestäminen "joskus" on asia, joka stressaa. Aika paljonkin.

Kun ei tiedä voiko ne pitää kesällä, siirtyykö syksyyn vai peräti joulun alle. Lakitettavalla on myös ostettuna lentoliput pitkälle reissulle heinä-syyskuulle niin eipä ole juhlakalukaan toivon mukaan paikalla, jos koulu järjestää juhlat elokuulla.

Stressinaiheeksi voidaankin lisätä tuo reissu. Minä kun en osta lentolippuihin mitään peruutusturvaa, jää nähtäväksi miten rajat aukeavat ja pääseekö niitä käyttämään....

Pääsiäinen tuli. Pupu sukelsi muniin ja hukkui.....
Sain yhdeltä ystävältä näitä huovutettuja pupuja viime vuonna 
ja minusta tämä pelkkä peppu on kerrassaan viehättävä!

Herkkuruokapäivä: keitettyjä broileripyöryköitä! Pakastimessa oli broilerin jauhelihaa. Minä tykkään siitä muuten, mutta sellaista murukastiketta on työläs tehdä, kun se on takertuvaa ja tahtoo paakkuuntua minusta liikaa.
Joten pyörykät tai pihvit siitä tulee helposti. Eikä tarvita kananmunaa tai korppujauhoja.

Minä maustoin taikinan aika vahvasti ja jätin maustumaan ehkä n. tunniksi.
Sillä aikaa sekoitin tiukan chilillä maustetun liemen, siis ihan perus kanaliemi mutta vähän lisämausteita. Liemi imee jonkin verran makua noista pullista.
Pyörittelin taikinasta lusikan avulla palloja ja pudottelin niitä 5-6 kerrallaan kiehuvaan liemeen. Ne nousee pintaan, kun alkavat olla kypsiä. Asia, joka huvitti suuresti. Keittelin ehkä 5 minuuttia aina yhtä satsia ja nostin kulhoon. NAMIA!!!

Liemen siivilöin, lisäsin puoli purkkia ruokakermaa ja suurustetta ja lopulta uitin pullat takaisin siihen liemeen. Suositus kokeiluun!

Alun perin oli tarkoitus viettää perhepääsiäinen. Ensin jänisti poika, joka ilmoitti, ettei ehkä sittenkään uskalla lähteä reissaamaan edes saman maakunnan alueella kaiken varalta. 

Koska Ipana oli kulkemassa Turkuun, pakkasin mukaan sitten herkkuja ja poika sai pääsiäisherkkuja kuitenkin. 

Seuraavaksi isäni soitti ja sanoi, etteivät he uskalla tulla syömään kuitenkaan. Mutta jaoimme eväät siten, että he paistoivat lammasta ja toivat meille palan, ja kun olimme hakeneet paikalliselta kalkkunatilalta palan savustettua kalkkunaa, leikkasin siitä kunnon kimpaleen heille.

Kahvit joimme sentään terassilla ulkoilmassa kaikki yhdessä.

Tuin paikallista yrittäjää ja tilasin juustokakun (kuvassa) heiltä. Asiasta tuli jo itsessään hyvä mieli eikä kakkukaan ollut pöllömpää!

Vanhempi tytär kävi sentään. Ipanakin kääntyi kotona.

Meillä alkaa kuulkaas tupa tyhjentyä!!! 😲

Jotain kevätkukkia uskalsin laittaa!

Ihanan pirteää ja aurinkoista - säästä huolimatta!!

Koronaa ei ole meidän sairaalassa vieläkään, kuvasta huolimatta!!
Sen sijaan saimme jotain suojaimia kaiken varalta.
Olen hyvin toiveikas, että huolimatta Uudenmaan rajojen avaamisesta se ei leviäisi enää aivan holtittomasti ja villisti.

Pääsiäinen

No ni (sanoi Ismo Leikola), se olis sitten pässiäinen juhlittu omalta osaltani jo tänään. Huomisesta töihin ja arki lähtee rullaamaan!

Eilen paikallisen koirakerhon leikkimielisessä näyttelyssä kanttiinintäteilyä. Ihania muffareita tuli myyntiin: mitä muutakaan koiratapahtumassa kuin kakkakakkuja??

Oli aivan mielettömän hieno pitkäperjantai sään osalta. Sai D-vitamiinit muualta kuin purkista!!
Sitten kun näyttely loppui, meidän nuoriso saapui paikalle ja tultiin kotiin.

Tänään isolla porukalla eli yhteensä 9 henkeä saman pöydän äärellä lounaalla ja jälkkärillä. Ai että! Jäi oikein levännyt fiilis, vaikka olen muuten ollut järjettömän väsynyt.

Tytär poikaystävineen vaan ei saanut nukkua pitkään tänään. He olivat meillä koiravahteina kun Bono oli ollut vasta muutaman viikon ja niinhän nuoriherra tänäänkin meni aamulla heti seiskan jälkeen ja loikki vierassänkyyn, että sakki ylös heti!! Ryökäle!

Tää iltapäivälehdistä tuttu jäätelökakkuohje, olisko sitä Kinder-kakkuna myyty?? oli kyllä ehdottomasti suurin success ikinä! Suosittelen.
Me tehtiin jo alkuviikolla kakku, eli muotoiltiin pakettijäätelöstä keskelle jonkunmoinen ympyrä, sitten säteittäin noita Puffet-puolikkaita, ja kahdesta eri jäätelöstä sekä isoja että pieniä palloja, jäätelökauhalla ja sellaisella hedelmäkauhalla (melonille ehkä tarkoitettu).
Niitä pinoon ja jonooon..... se pakkaseen ja alkuvalmistelut on siinä.

Tänään kahvin tippuessa päälle rikottuja marenkeja, kinuskikastiketta, pieniä suklaamunia ja Kindermunan puolikkaita..... saa olla tuollainen sotkuinen. Oli hyvää!
Kesällä kokeilen niin, että on tuoreita marjoja.

Pääsiäisen puuhat

Pääsiäisen aikaan sattui monta hyvääkin päivää ilmojen puolesta, ja otin kyllä ilon irti jokaisesta mahdollisuudesta käyttää koiria lenkillä.

Minne polku vie?

Jotain hyvää tarjolla, nenänkäyttöä kesken lenkin.

Jotenkin kaunis vanha kelottunut puu

Olin käytännössä koko pääsiäisen ajan töissä, ja niinpä meidän "virallinen" pääsiäisateria nautittiin lauantaina ennen kuin säntäsin iltavuoroon: paistoin peuran filettä ja punasipulirinkuloita, ja tein uunissa kermajuustoperunat. Olipa hyvää.

Sitä samaa sitten popsittiin muut pyhät kun annoskoot meillä on edelleen sitä suurperhe-luokkaa. En ole vielä päässyt sinuiksi sen faktan kanssa, että kaksi lapsista (se suuriruokaisin toinen niistä) eivät ole enää viikonloppuisin pöydässä.

Jälkkärinä on ollut pääasiassa Kinder-munia. Rehellistä laiskuutta.

Olin menossa sunnuntaina vielä yöksi töihin ja käytiin päivällä tyttären kanssa leffassa. Boss Baby oli listalla ja olikin ihan hauska pätkä. Hurjasti järjettömän kokoisia silmiä (lähikuvassa) ja jättimäisiä päitä. Tarina siitä miten ihmisten pitäisi rakastaa lapsiaan eikä aina vaan uusia koiranpentuja. Osui sillä lailla kivasti huumorilla hermoon, että moni asia nauratti kunnolla.

Leffan jälkeen poikettiin pikaisesti Lidlissä hakemassa muutama peruselintarvike, ja nappasin siitä mukaan muutaman purkin vispikermaa, koska halusin kokeilla ideaa nimeltä sitruunasemifredo.

Jossain naistenlehdessä ohje oli. Hetken lehtikin oli auki työpöydällä, kunnes siivousvimma siirsi sen sivuun, mutta ajatus jäi...

Olen patalaiska googlaamaan mitään ohjeita, heittelen mielummin päästäni reseptin kasaan. Joskus onnistuu (yleensä, rehellisyyden nimissä), joskus menee niin reippaasti metsähallituksen puolelle, että sitä voi nauraa (vuosien päästä) toisenkin kerran.
Joten koska oli idea, töihin.

Vispasin kermat (yht. 6 dl) ja desin verran tomusokeria tiukaksi vaahdoksi.
Vatkaimen käydessä kaadoin joukkoon tölkillisen kondensoitua maitoa, kahden sitruunan raastetun kuoren ja mehut. Se maistui tosi hyvältä. (Myös koirien mielestä, kun saivat nuolla vatkauskulhon ja silikonisen kaapimen....)
Kippasin koko hoidon silikoniseen vuokaan (joka ilmestyi jostain kätköstä siivouksen yhteydessä) ja pistin pakkaseen.

Kevät keikkuen tulevi....

Kyllä taas kelit vaihtelee niin, ettei todella aamulla pukeutuessa tiedä mitä iltapäivällä pitäisi olla päällä....
Minä käytän vielä fleecekalsareita (pitkiä) ja pipoa. Joka päivä.
Tosin joitain lenkkejä on ollut, että kotimatkalla on jo lähes huono olo kun on niin kuuma....

Aika ajoin pihalla "paistaa aurinko" - jos ei muuten, krookusten muodossa.

Ja aika monesti on totta puhuen paistanut niin kirkkaasti, että oikein mieli lepää.

Alempi kuva on otettu aamuna, jolloin oli muutama pakkasaste ja kukat ihan pienellä supulla vielä lenkillä lähtiessä. Päivä siitä kirkastui, ja päästiin malliin ylempi kuva.

Olen kovin tyytyväinen itseeni, kun olen tänä vuonna ensi kertaa useaan vuoteen taas haravoinut paljon tuota nurmikenttää. 

Onhan se heti paremman näköinen kun ne kuivat saa pois ja ruoho pörhistyy vähän.

Pieni työnjohtaja on joka päivä tarkistamassa miten kasvu lähtee käyntiin.

On myös testannut omakohtaisesti, että mm. päivänliljan alut on pienelle (ja isommallekin) koiralle sen verran myrkyllisiä, että niiden popsimisesta seuraa yrjö.

Mummokoira-Karo aikanaan veti narsissit juuresta poikki ja okseni läpi yön. 

Vähän laitoin jotain pääsiäistä kotiin.

Eräänä aamuna lenkillä taivas oli huikean värinen. Kuvaa ei ole käsitelty.

Ihan Suomen värit.

Koivujen rungot on upeita tuota kirkasta sinistä vasten.

Ostan vuosittain jotain sipulikukkia ja kuoppaan niitä.

Sitten keväisin hämmästelen, kun itselleni "uusista" kohdista nousee jotain ylös.

Näemmä jonain vuonna tähän on kaivettu helmihyasinttia....

Onnenpensaan oksat lähti kukkimaan tosi nopeasti sisällä. 

Tänä vuonna valmistauduin virpojiin.

(Toisin sanoen lähdin ostamaan muutamaa narsissia pihalle ja muistin kaupan ohi ajaessani, että "tänään on se päivä"... ja poikkesin kauppaan...)

Harmikseni kukaan ei meidän ovella käynyt.

Punavuokkokin alkaa puskea kukkaa esiin.

Kovin pohjoispuolella taloa se on, rhodon juurella. Ja kuten näkyy, tosi pahasti kuivuneet lehdet ja muutenkin jotenkin huonovointinen.

Mutta sitkeästi tekee kukkaa. ♥ 

Täytynee selvittää mitä se tarvitsisi voidakseen paremmin. Lannoitetta, multaa vai vettä.... vai vaan rehellisesti aikaa. Istutin taimen tuohon kaksi kevättä sitten.

Sitten oli päivä, huhtikuussa, kun lähdin koirien kanssa metsään iltapäivällä.

Aika lähellä paluuta metsästä tielle olin kuulevinani jyrinää, mutta kuittasin sen lentokoneena.

Kunnes jyrisi uudestaan. Ja kovaa, kunnolla.

HUHTIKUUSSA!!!?

Kun päästiin tielle, heitti päälle kunnon ukkoskuuromaisen raeryöpyn. 

Jukravit kun tultiin kovaa metsänreunasta kotiin, 600 metriä juosten.

Koirat oli kuin uitetut rämemajavat enkä hennonut tuota pentuakaan viedä suihkuun sen jälkeen.

Tämä kuva oli pakko ottaa ja laittaa jakoon. 

Koska.

Joku aika sitten facebookissa kiersi jonkun koirantrimmi-salongin mainos. (Minusta se oli mainos.)

Siinä ruskea cockeri makasi samalla tavalla trimmipöydällä, videokamera kuvasi miten pentu oli trimmistä niin uupunut, että oli nukahtanut pöydälle. Itse asiassa varsin suloinen video kaiken kaikkiaan...

Mutta sen pennun turkki oli leikattu niin kammottavasti, että (jälleen) spanielimaailma kohahti....

No, me tehtiin kiva metsälenkki (huomattavasti kuivempi kuin tuo ukkoskuuro), olin jälleen päästänyt suustani sammakon tyyliin "mahtaako tuo jaksaa sen ja sen lenkin", ja päätettiin, että kannetaan sitten jos väsyy.

Sitten 7,5 km myöhemmin se veteli vielä pitkin pihaa juoksuhepuleita niin hyväntuulisena, ettei mitään määrää. Eli jaksoi se.

Joten kun sen lenkin jälkeen tuli tuohon viereen makaamaan, levitin nuo korvat.