Juhannus sairaalanmäellä

Olen yleensä se, joka tarjoutuu olemaan juhlapyhät töissä. En sinänsä välitä vietänkö juhannusta keskiviikkona vai perjantaina ja tiedän, että on työkavereita, joille perjantaivapaa on suuri onni. Toisaalta, inhoan pääsääntöisesti näitä "pakko-kalenteri-juhlia" kuten olen ennenkin tuonut ilmi....
joten tänäkin vuonna tarjouduin tekemään pyhät töitä. Enkä ensimmäistä kertaa.

2013 taisin valvoa juhannuksen. Ainakin yhden juhannuksen olen valvonut Perniön TK:ssa. Muistan sen siksi, että istuimme kollegan kanssa parvekkeella aamulla, kuuntelimme linnunlaulua ja katsoimme mahtavasti paistavaa aurinkoa ja kello oli jotakuinkin neljä aamulla...  ♥ Suomen yötön yö ♥

Olin tosiaan eilen iltavuorossa, ja koska en tee ergonomista työvuorolistaa, tänään sitten aamuvuoro siihen perään. (Ergonomisesta muutama sana loppuun...)
Päivällisen aikaan kiersin huoneissa ja yhden potilaan omainen oli syöttämässä siinä. Jäin hetkeksi höpöttämään niitänäitä, kiire kun ei ollut (poikkeuksellisesti). Tämä omainen syötti ja heitti sitten ehkä vähän yllättäen "oletko tänään iltaan asti töissä?" johon looginen vastaus oli "olen".
Tästä alkoi yllättävä keskustelu, tämä omainen nimittäin jatkoi siihen ihmetellen, että teen vielä pari aamuakin (kysyi ja kerroin), ja että "sehän tarkoittaa sitä ettet voi sitten ottaa mitään koko juhannuksena". Edelleen, ei-niin-yllättäen, vastaus tähänkin oli "näin on" ja koska hänestä asia oli ilmeisesti kovin kummallinen, hän mietti sitä hetken ja totesi jotenkin tyhjentävästi "niin, potilaathan voisi huomata jos hoitaja olisi kännissä".

Aika hiljaiseksi veti. Niin. Rehellisesti, mitäpä potilaista, mutta työkaverit siinä enemmän kävisi ehkä mielessä... ja ylipäänsä: ongelma siis vaikutti olevan se, etten pysyisi juomaan mitään viinaa koko juhannuksena.  (Hirveää!!! Täytynee tehdä ilmoitus EU:n ihmissuojelutuomioistuimeen....)

Olen kuvitellut, ettei tällaista enää ole. Vaikka itse inhoankin näitä niin sanotusti pakollisia ryyppyjuhlia, joita kalenterin mukaan tässä surullisten hahmojen maassa pidetään, silti olen ajatellut, että 2000-luvulla se nyt  vaan on jokaisen oma asia miten niitä viettää.
Ja totuus on, että sekin potilas tarvitsee hoitoa 24/7 joten eikö se ole hyvä asia, että joku meistä on paikalla.

Tämä omainen EI kysellyt olenko sattumalta absolutisti (en) tai muuten poikkeava (takuulla!)... ja kysymys oli ihan vilpitön, vaikka se alkoikin siinä hengessä, että pidin sitä ensin joko vitsinä tai rehellisenä ihmettelynä harmittaako minua olla töissä.

Täytynee ottaa kännit kun työputki katkeaa. Hyvästi siis selvä tiistai.  *ivallista naurua*
(Miksihän tämä ihminen ei kyseenalaistanut sitä, että me ollaan muutenkin töissä läpi viikon/kuukauden/vuoden.....)

***
Ergonomiasta:
Osa työkavereista tekee ns. ergonomista työvuorolistaa. Tarkoittaa lyhyesti sitä, että lista kiertää myötäpäivään, sanotaan, että se on kropalle hellävaraisempi. Eli esim. aamu, aamu, ilta, ilta, yö yö, vapaat... eli ei niin kuin itselläni: aamu, ilta, aamu, ilta, yö, yö, vapaat....
Ergonomisessa on takuulla puolensa. En tykkää ilta-aamu komboista. Lepoaika on niukka (21:30 - 7:00) ja koska matkoihin menee aikaa, käytännössä pystyy nukkumaan ehkä 23-5. Toisaalta hoidon jatkuvuuden kannalta se on helppoa. Kun tekee illan ja tulee aamuun, ei tarvitse sen ihmeempää raporttia kun pystyy jo aloittamaan päivän, yleensä tuntee potilaansa jo hyvin.