keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

***kele *** tana ***ttu

Voisin vaikka itkeä raivosta.

Kuinka monta kertaa vielä sallin tuon ****tin pikkurakin purra jotakuta ennen kuin kiikutan sen sille viimeiselle piikille??
Vai ripustanko suoraan kyltin porttiin: tervetuloa lapset, meillä saat hampaasta.

Onhan se omiakin näykkäissyt, Ronjaa melko hyvinkin. Mutta että meillä on pihassa vieraita lapsia, jotka ensin heittävät palloa sen kanssa, ja sitten leikkivät omiaan. Ja vasta kun ovat lähdössä, eräs idiootti käy kiinni.
Haluan uskoa, että se ei raatelisi jos väliin ei mentäisi.... haluaisin....
Mikä saakelin reviirinsuojeluvaisto sille lyö päälle?

****
Nyt on koiraa kirjaimellisesti potkittu niin, että oli maassa kyljellään. Soittakaa saakeli Leyserille (taas!)

****

Yön yli valvottuani....
Kun puoli yötä henkisesti vei tuota rakasta luppakorvaa piikille ja pohti miten asian esittäisi edes lääkärille saati perheelle.... päätin, että piikin sijaan hankin kuonokopan.
Näen jo mielessäni miten me kuljetaan jossain ja joku meidän iki-ihanista tappelukavereista ( _o/ vaan Pekko ja Luka) tulee vastaan ja sitten tuo saa turpiin... mahtaa tehdä hyvää sen psyykkeelle.  (ja tähän toistoa otsikosta....)
Ei vaan.
Tottahan se tappelee jokaisen vastaan/perässätulevan koirankin kanssa jos sallitaan, mutta toistaiseksi olen saanut sen pidettyä kurissa ja alfanaaraan nuhteessa. Tarkoittaa, että se on peruskoulutettu siten, että tottelee kun käskytän pysähtymään tai luokse. (Poikkeus on jos peura/pupu/kissa/orava säntää edestä....)
Mutta esim. kotona ollessa jos epäilenkin jotain lapsia kävelevän portista sisään, koppa päähän vaan. Edelleen se pystyy satuttamaan hyppäämällä ja kaatamalla, mutta eipä tule reikiä (hampaista).

Ja ettei kukaan jälleen vetäisi ruumiinonteloihin sopimattomia kappaleita minnekään, sanon, että se ON purrut mutta myös, että se eilinen oli ehkä enemmän suu auki kohti hyppimistä ja hammas vain tökkäsi ...
vaan vekki mikä vekki, sitä ei voi vähätellä pätkääkään.

Kyllä, olen todella rikki. Tuo koira on mulle rakkaampi kuin haluan myöntääkään. Se on elämäni koira.
Ja siksi särkee sydämen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti