torstai 5. maaliskuuta 2015

Ettei totuus unohtuisi....

Niin se loppui loma. Varsin mukavasti alkuviikkoon oli ujutettu pari vapaapäivää niin ehti pyörittää pahimmat pyykkirumbat alta pois. Jostain kumman syystä täällä koto-Suomessa ei tuo kuivausjärjestelmä toimi yhtään niin hyvin kuin Hua Hinin lämmössä, jossa lakanat kuivui sinä aikana talon isolla telineellä kun pyöritti seuraavan satsin (á 70 min).

Eilen lääkevuoro. Pillerinjakoon heti kättelyssä.... jossain kohtaa alkoi pikkasen hirvittää, että aika loppuu kesken, mutta päätin ottaa iisisti ja vaikka sitten pyytää apuja kollegoilta. Parempi tehdä oikein kuin hosua, ja aika monta lääkettä piti vaan tarkistaa Farmacasta kun ei omaan muistiin pystynyt luottamaan yhtään. Valehtelematta tarkistin jonkun jokapäiväisen Bisoproactin varmasti neljä kertaa, kun lääkelistalla luki Emconcor.... mutta nytpä taas muistan niiden olevan samaa tavaraa eri kauppanimellä. Farmaseutille en onneksi soittanut kun löi tyhjää "pratsolin" kohdalla.... vaan tajusin itse tarkistaa olisiko kyse Somacista. (oli!)

Ja ettei pääsisi tuudittautumaan tunteeseen, että mikään on muuttunut loman aikana, ensimmäinen potilas, jolle vein tippaa, makasi sekä lepoliivillä että ranteet erikseen sidottuna vuoteeseen, kirjaimellisesti räkä poskella, munat paljaana ja örisi.....

JEI!

****
Tänään sitten pitkäpäivä, 12,5 tuntia humppaa yhdellä seisomalla. Jalat oli jo eilisestä kipeät kun illalla heitin punkkaan, jää nähtäväksi mikä on fiilis tänään/ensi yönä.
Ja ei se Pasilla sen helpommin alkanut: tänään oli tullut viesti jossain vaiheessa, että "yöksi töihin".

****
Vaikka lomalla oli huikean kivaa, on se toisaalta ihan viihdyttävää pyörittää vaan tätä arkeakin! Sen jälkeen loma tuntuu ihan erilailla lomalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti