perjantai 20. maaliskuuta 2015

Työnhaku on ****stä

Juuri tästä päivästä on juuri nyt kovin vaikea keksiä mitään positiivista....

Tiistaina: haastattelu meni tosi hyvin, itselle jäi hyvä fiilis.  Koin, että olin aidoimmillani ja pätevä ja osasin antaa sen vaikutelman, minkä halusinkin. Loppukaneetti oli, että päätös tehdään tällä viikolla, vain "voittajalle" soitetaan ja muut saavat tiedon sähköpostilla.
Sen päätteeksi Turkuun, josta löytyi pojalle kiva yksiö helppojen kulkuyhteyksien päästä ja saatiin yhdessä nauraa parille melko kammottavalle esitykselle, joita myös vuokrataan tarkoituksena asua. (Kertoo ehkä eniten, että välittäjä sanoi niiden kaipaavaan lähinnä pommia alleen ja uuden rakentamista.... home kukki kylppärin seinissä ja toisessa veti niin, että sukat pyöri jaloissa.)

Nyt olen nukkunut erittäin huonosti kaikki yöt tiistaista lähtien, pyörinyt ja vatvonut tätä päässäni. Edelleenkään puhelin ei ole soinut. (Ei ole tullut kyllä sähköpostiakaan....)
Päätä särkee väsymyksestä ja liiasta kahvista, stressi korventaa mahaa ja mikään ei varsinaisesti huvita.

Yritän ajatella, että jos ei, niin se ei vaan ollut mun paikka. (Mutta kun.....)
Toisaalta, mulla on melkoisia ajatuksia ja suunnitelmia tuon nykyisen työpaikkani suhteen. (Mutta kun....)

Eikä yhtään vähempää stressiä aiheuta se, että lapsilla ei ole vielä tietoa kesä- tai muista töistä. Hirvittää ajatella miten ensi talvi menee, jos eivät saa mitään säästöön....

Tänään perjantaina taitaa olla aika paistaa lohtulättyjä ja hakea lohtukarkkia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti