tiistai 21. marraskuuta 2017

Uudet kulmakarvat

Annoin tatuoida, tai kestopigmentoida, kulmakarvani joskus 4-5 vuotta sitten.
Itse asiassa tuli tarkistettua ja se oli 4.11.2013. Neljä vuotta siis.

Silloin sanottiin, että niitä todennäköisesti pitää vahvistaa jo parin vuoden jälkeen.
Ilmeisesti oma ihoni on sitä laatua, jossa väri kestää hyvin.


Kuvaa on sen verran käsitelty, että koetin vähän korjata älyttömän kirkasta valkoista valoa. Mielestäni tämä vastaa hyvin todellisuutta.
(En muuten ole itkenyt kuvassa, vaan silmänympärysvoide on vielä märkänä silmänalusilla...)

Eli tällä naamalla liikkeelle.
Minulla toki on kulmakarvoja, mutta ne on täysin värittömät luonnostaan (kuvassa hiven vielä värjättyä väriä) ja niitä on suunnilleen paikallaan joka toinen.  Evoluutiossa on täytynyt tapahtua jonkunmoinen virhe, kun tuollaiset tarpeelliset karvat harvenee ja niitä tarpeettomia (kuten sääret) kasvaa kyllä vuosisadankin jälkeen.

Löin niihin päälle kerroksen, ja siis aivan paksun valkoisen kerroksen, puuduterasvaa jo kotona. Vähän hirvitti kun ei tiennyt mihin auton saa parkkiin.....  eli päädynkö kävelemään läpi kaupungin naama rasvassa.
Mutta viime kerralla se sattui niin paljon, että päätin puuduttaa tällä kertaa huolella.


Mietin pitkään kehtaako näitä kaikkia edes julkistaa....

Onni oli myötä ja parkkipaikka aivan liikkeen edessä.
Hivenen kosmetologi nauroi (lue: repesi ääneen nauramaan!) kun kävelin sisään naama valkoisena.
Onneksi puuduterasva ei valunut lämmetessään. Minullahan olisi puutunut puoli naamaa ja silmät....

Reilu tunti siinä meni.
Neulat on muuttuneet vuosien aikana. Nykyinen mikroneula ei tuntunut enää yhtään ikävältä, tosin kun ensimmäiset viivat oli piirretty, puudutettiin vielä nesteellä suoraan ihon alle.

Turvottelee vielä vähän. Ainakaan muistaakseni en omista ihan näin pulleita luomia.....  =D
Mutta väri on kiva ja mikroneulan ansiosta siihen ei ole tullut ollenkaan sellaista rupimaista pintaa. Rasvailen toki niitä nyt kun olen ollut parilla vapaalla, mutta huomisesta pitäisi olla ilmeisen naturel....


Tykkään tosi kovin.

Tuollaista vähän harmaaseen taittuvaa pohjaväriä ja sitten
lämpimän ruskeaa joukkoon.

Neljä vuotta sitten ei laitettu mitään lämpimiä sävyjä, koska silloiset värit muuttuivat vanhetessaan pinkeiksi ja ihan niin moderni en ole.

(Kerran töissä oli n. 80-vuotias todella arvokas ja tyylikäs rouva, Pirkko Liinamaa-sinisillä hiuksilla ja viimeisen päälle kropalla. Ja kulmakarvat oli todella aniliininpunaiset.... arvailin vaan itsekseni miltä vuosikymmeneltä olivat...)

8 kommenttia:

  1. No on kyllä nätit kulmat! :) Mä en uskalla edes mennä kestovärjäyttämään omiani :P Mutta ripsipidennyksiä mä oon pitänyt nyt melkein vuoden ja tykännyt tosi paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei silmät kestäneet pidennysten liimaa vaan ripset kertakaikkiaan irtosi kokonaan... =( Tykkäsin kyllä myös. Yleensä otin aina lomaksi.

      Poista
  2. No hei tuli aivan upeat ja sävykin on sellainen luonnollinen. Sulla on muuten todella kauniit silmät <3 Omat kulmat tarvisi jotain ryhtiä myöskin.

    Kivaa iltaa <3

    VastaaPoista
  3. Täällä toinen, jolla omat kulmat piisaa suunnilleen puoleenväliin ja siitä eteenpäin onkin sitten enää muutama hassu karva, joten kestoväritkään ei hirveän kauaa pysy, kun osalla on alustana vaan iho.

    Vuosi sitten kesällä raskin sitten vihdoin ja viimein mennä kestopigmentointiin ja heti sen jälkeen mietin, että miksen tehnyt sitä aiemmin. (No siksen, koska en vaan raskinut ja vähän pelottikin, että millaiset tulee). Oli sama kosmetologi tekijänä, joka on jo vuosia kestovärjännyt mun kulmat, joten tuli heti sellaiset oman näköiset. Nyt pitäisi mennä vahvistamaan pigmentointia, mutta taas vaan lykkään sitä, kun ei ole tiedossa vapaapäiviä, joiden aikana ei tarttis mennä ihmisten ilmoille. Sen se mun mielestä vaatii.

    Olet kyllä hassu ja samalla kaunis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, evoluution virheitä, uskon minä. =)
      Mulla sama, että oli tuttu tyyppi niin osasi tehdä omannäköiset.
      Kiitos! ♥

      Poista
  4. Moi! Haastoi sinut sinivalko -haasteeseen. Käy kurkkaamassa blogissani. Ei mitään paineita sitten!

    VastaaPoista

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Mietteitä maaliskuusta

Tämä ilmeisesti on laskennallisesti yleensä ensimmäinen keväkuukausi. Taivaan kiitos kaupunki sai aikaiseksi edes kertaalleen ajaa tästä mei...