lauantai 25. heinäkuuta 2020

Jotain muuta

Ettei nyt pelkästään lähdetä valittamisen alhoon ja vaivuta syvyyksiin, on tässä sentään kaikenlaista hauskaakin sattunut.

Erittäin hyvin suunniteltu (sellaiset 5 vuotta....) ja lopulta myös hyvin tehty, eli roskis ja komposti saivat vihdoin (osittain valmiin) katoksen. Koiralenkeillä olen kyttäillyt pihoihin ja koettanut miettiä minkälainen katos olisi meille toimiva. Roskiskatos sinänsä olisi pieni ja soma, mutta koska meillä on tuo kompostori ruokajätteelle, haluan senkin kivasti saman katon alle. Se taas tiesi sitä, että koko rakennelma pitää olla kokoluokkaa suurempi....


Alku on aina hankalaa.
Rinnepihassa mikään ei ole suoraan mihinkään toiseen nähden.
Että nuo perustukset näytti hassuilta.


Mökki siitä kuitenkin näyttäisi syntyvän.


Bono olisi halunnut Vinhan punaisia merkkejä
ja olin pikkusieluinen enkä suostunut.


Oma tehtäväni tässä projektissa oli olla maalari
- ja katsoa kun se maali kuivuu.....


Mies oli fiksusti jo pohtinut käytettävyyttä, eli kun roskis tulee tuohon laatoille, se käännetään niin päin, että kahva eli takapuoli on tänne tielle päin. Niin roskakuskin on se helppo vetää siitä pois ja tyhjentää ja samoin laittaa takaisin.
Me taas voimme tuolta kompostin puolen "ovesta" kävellä sisälle ja käyttää roskispurkkia siltä puolen loogisesti ilman, että tarvitsee avata porttia ja tulla pois pihasta.  Nokkelaa!!!

Välipuuhun kiinnitetään pätkä verkkoaitaa, ettei koirat pysty karkaamaan pihasta tuon rakennelman läpi.

Edelleen suunnittelemme vielä loppuja ristikoita ja kulmalaudoituksia yms. (Lisää kuvasaastetta tulossa siis.....)
Katto tuntuu olevan kovin hankala juttu: peltifirmasta, mistä haluaisimme sen tilata, ei puhelimeen olla vastattu heinäkuun aikana. Mutta jospa se tästä helpottuisi, kun kesälomat alkaa olla kohta lomittu.

Muuten pihaan kuuluu myös kivoja asioita: tänä vuonna kasvillisuus on siitä parin viikon hellejaksosta toipunut kiitettävästi ja yllätyksiäkin on tullut vastaan.


Postilaatikon takaa löytyi valtava puska keltaista vadelmaa.
Kukaan ei tunnu tietävän mistä se sinne on tullut,
mutta marjat ovat puhtaita ja suuria.

Naapurin huviksi olen seisoskellut postilaatikoilla minuuttitolkulla syöden....
Luulevat takuulla, että kyttään.  =)


Kasvihuonekurkku on mukava kasvatettava, 
mutta voisiko se tehdä nuo syötävät vähän rauhallisempaan tahtiin?
Kurkkua tulee niin, ettei meinaa ehtiä syödä.


Viime vuotiset chilistä otetut siemenet itivät hyvin
ja lopputulos odottaa vielä punastumistaan.

Otan siemenet talteen tänäkin vuonna.


Kesäkurpitsaa, aaaahhh!!

Voisin elää keitetyllä kukkakaalilla ja
paistetuilla kesäkurpitsaviipaleilla.


Iltapalaksi voileipäkeksejä,
Oltermanni-viipaleita ja yksi kokonainen kurkku viipaleina.


Myös tavallinen vadelma tekee kiitettävästi satoa.


Herukatkin alkavat kypsyä.

Kasvihuoneessa on tosiaan saanut käydä päivittäin kantamassa vettä. Chilit ovat yllättävän juoppoja.
Ja vieläkään en osaa kasvattaa tomaattia. Sen taidon vielä haluaisin oppia.
Ehkä ostan suosiolla jatkossa vaan pensastomaatin. Jostain syystä tuo kirsikkatomaatti tekee hirveän pitkät roikot varsia, vaikka typistelen niitä, ja ihan satunnaisia kukkia ja tomaatteja.

Kesäkurpitsa ja avomaankurkku istutettiin lavakauluksiin, joihin siivilöitiin kompostimultaa. Siis vanhasta kompostista, jonne on sekoitettu ruokakompostin vuoden kompostorissa maatunut jäte ja puutarhajätettä. Koska meillä on sitä karhunkiertoa vai mikä sen rikkaruohon nimi lie, kuristajakasvi... kaikki multa, mikä otetaan käyttöön, pitää siivilöidä.
Mutta vaikka olikin työlästä, siinä mullassa tuntuu olevan ytyä. Ainakin kurpitsa tuntuu tykkäävän kovin. Nyt joudunkin miettimään miten usein se tarvitsee vaihtaa uuteen, että pysyy kasvatusvoima kohdillaan.

4 kommenttia:

  1. Tosi paljon kaikenlaista kasvaa teillä! Jänniä noi keltaiset vadelmat. Maistuuko ne samanlaiselle kuin punaisetkin? Ja toi katos on tosi hieno ja myös hyvin käytännöllinen.

    Voi, miten mä vielä joskus sen kasvihuoneen tahtoisin kanssa... just ihan vaan kurkkuja olisi kiva kasvatella siellä. Yhdellä tutulla oli joskus sellaisella lasi-ikkunaisella tosi isolla parvekkeella (melkein kuin terassi) kurkkuja kasvamassa suuret määrät, se oli kiva minusta. Oon ite miettinyt tuota meidän ulkoeteistä, että voisikohan sitä jotenkin hyödyntää "kasvihuoneena"... en oikein tiedä. Pitää mietiskellä! Oon mä siellä joskus tomaattia kasvattanut, ja niille kävi juuri noin kuin sullakin, että aivan hirveät varret mutta vain muutama pikkutomaatti. Hämmästelin tätä, koska olen kuitenkin nähnyt myös sellasia ihan pienikokoisia mutta hyvin satoisia tomaattipuskia. Että oliko mulla joku väärä lajike vai teinkö jotain väärin?? Mä en saanut tänä vuonna laitettua tomaattia lainkaan, en kyllä oikein edes tajua tätä saamattomuuttani. Ostin siis kasvatussäkinkin ihan sitä varten, mutta taimia en saanut koskaan haettua. Toivottavasti sama säkki toimii vielä ensi vuonna... Luulen, että ens vuonna saatan muutenkin olla aktiivisempi jo keväämmällä, nyt kun olen hiukkasen saanut intoa noihin kasvatushommiin plus tietenkin niitä lavoja.

    Kaikkea hyvää sinne suuntaan! Mukavaa, että sulla on muutakin ajateltavaa kuin vallitseva tilanne! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltaiset vadelmat on vähemmän makeita ja minusta jotenkin kuivempia. Mutta samalla ne on myös täysin ötökkävapaita!! Lieneekö paikka vai marjan väri. Siirretään syksymmällä muutama taimi pihan puolelle ja ensi vuonna näkee siirtyykö vadelmakääriäinen sitten niihinkin. Punaisissa on matoja paljon. =/

      Kasvihuone on kiva, mutta työllistävä. Samoin meidän paha tapa viettää viikko jossain skutsissa aiheuttaa sen, että on hankittava joku kastelemaan ja hoitamaan.... tänäkin vuonna se hellejakso osui juuri siihen viikkoon, joten Ipana kantoi täällä vettä ämpäritolkulla. Hih!

      Kiitos, valoa kohti!! ☼

      Poista
  2. Minä ostin Tokmannilta muutaman kurkun taimen, kun pakkanen vei ite kasvattamani. Kukkivat kovasti, mutta kolmesta taimesta on tullut vasta 2 kurkkua. Kaiholla muistelen edelliskesien kurkkuihin hukkumista.
    Ihan vaan lohdutuksen sanaksi; ei niitä tomaatteja muutkaan osaa kasvattaa! Kaikki hiemankin erikoiset ja maatiaislajikkeet eivät tälläisellä perushoidolla ole niin satoisia. Kirsikkatomaateistakin olen saanut parhaimman sadon, kun olivat kaverin ammattikasvarissa kasvamassa. Tomaatti tarvitsee niin tasaisen lämmön ja kosteuden, että sitä on vaikea kotioloissa toteuttaa. Amppelitomaatteja ostin 2 taimea keväällä ja ne on satoisia. Yhtään runkotomaatin hedelmää ei olla vielä syöty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OK, eli tomaatit ovatkin vaan nirsoja.
      Kasvihuonekurkku taas on niin satoisa, että ensi vuonna laitan varmasti vain yhden.... kun en keksi mihin niitä käyttäisi.

      Ananaskirsikka meillä oli joku vuosi sitten ja se oli ihana. Sellaisen kun jostain löytäisi keväällä.

      Poista

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Sitä sun tätä, ja mitä jos...

Joulukuu on ollut vauhdikas ja siinäkin on pikkasen vähättelyn tuntua. On ollut viikkoja, jolloin olen havahtunut perjantaina töissä, että ...