Hihkuin nuorimman keittiöön ja siinä sitten katsoimme tulevan leffan traileria isona koko ruudun täydeltä - kahteen kertaan.
Onko tyystin kamalaa, että äiti-ihminen intoilee jostain 80-luvun alun kulttileffasarjasta siinä missä perheen 15-vuotiaskin?
Itse sekosin jo silloin kasarilla niihin alkuperäisiin leffoihin. Se trilogia on se ainoa oikea.
Katsoin toisen trilogian itse asiassa vasta levyiltä eikä edes niin kauan sitten. (Nuori Anakin Skywalker/Darth Vader on totta puhuen ihan söötti... )
Mutta joulukuussa 2015 olin ihan yhtä innoissani molempien likkojen kanssa leffateatterissa klo 16 kun uusin tuli ensi-iltaan:
Nuorinhan tähän suhtautuu niin vakavasti, että hän olisi vaikka lintsannut koulusta päästäkseen nimenomaan siihen ensimmäiseen näytökseen, ns. ensi-iltaan. Onneksi oli lyhyt koulupäivä ja äidillä aamuvuoro.
****
Muuta hassua aiheeseen liittyvää:
- minusta joka perheessä pitäisi olla yksi Wookie, pelkästään Chewbaccan sympaattisuuden vuoksi. Nauran ääneen, kun Edu pitää Chewie-tyyppistä ääntä ollessaan mielissään.
- yritin epätoivoisesti saada tähän kirjoitukseen kopioitua alkuperäisen Star Wars -logon siinä onnistumatta. (Hitsin png-muodot....)
- olen muinoin tullut huonovointiseksi yhdestä 3D-leffasta ja jännitin noita laseja. Kuvaus oli kuitenkin onnistunut, koska huono olo ei päässyt tulemaan enkä toisaalta muistanut syödä yhtään popcornia leffan aikana...
- tämä lienee niitä harvoja sarjoja, joissa (vaikka pakolla onkin tehty rahan takia lisäosia) ei välttämättä seuraava osa heikennä edellisen tenhoa
No niin. Kävikö ilmi, että perheessä asuu parikin Star Wars -fania?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!