lauantai 20. tammikuuta 2018

Lääkevuoro

Joskus kerroin yövuorosta.
Tänään taas tein lääkevuoron, koska ihana työkaverini paikkasi minua enkä joutunut valvomaan viime yönä. Hip hei!  Tein siis hänelle eilisen aamuvuoron ja sitten ylimääräisenä vielä tämän päivän, koska yövuoron tunnit ei muuten menisi tasan.... (ylitöitä saa tehdä näin sovitusti ja koska teen sitä 80% listaa, siinä on varaa.)

Meillä on iltavuorossa miehitys sellainen, että jokaisessa solussa (3 kpl) on kaksi hoitajaa. Lisäksi iltavuoron kanssa päällekkäin on lääkevuorolainen, jonka vastuulla on jakaa koko osaston (tänään oli 47 potilasta) kaikki seuraavan vuorokauden (klo 14 - klo 12 seur. pv) tablettilääkkeet sekä hoitaa kaikki suonensisäiset sekä mahdolliset pistoksena annettavat lääkkeet. Työaika on 12-20.


Yksityisyydensuojana ja muutenkin, meillähän ei osastolla voi juurikaan mitään kuvata. En todellakaan haluaisi, että joku lätkäisisi oman naamani jonnekin someen. Otin kuitenkin yhden naamakuvan lääkehuoneessa, kun siellä ei ollut muita. Lisäksi mistään ei voi päätellä mitään. Edes lääkepurkkien etikettejä ei pysty lukemaan.

Meillä on nuo takana olevat 7 kaappia, joissa tabletit. Niistä purkitetaan siis jokaiselle yksitellen.
Meillä on kolmena päivänä viikossa farmaseutti, joka sen tekee, mutta kahtena päivänä ja viikonloppuisin joku sairaanhoitaja hoitaa tontin.

Minä henkilökohtaisesti tykkään lääkevuorosta. En tekisi sitä joka viikko, mutta se on miellyttävää vaihtelua ja pitää oman osaamisen muistissa. Työaika on myös mainio: ehtii aamulla lenkille, mutta silti on järkevään aikaan kotona.

Päivä alkoi sillä, että desinfioin kaikki pinnat. Sitten keräsin tarpeellisia tavaroita (pinsetit, purkkeja, tablettileikkurin, kynät, tyypillisimmät lääkkeet tuohon pöydälle lähelle) ja aloitin. Noin klo 12-15 jaan pillereitä. Jokaisen potilaan jälkeen tarkistan laskemalla, että ne on oikein.
Tänään oli yksi potilas, jonka pillerit ei meinanneet millään käyttäytyä. Jouduin käymään ne yksittäin läpi kahteen kertaan.... (Olin jakanut yhden kapselin klo 12 purkkiin klo 8 sijaan.... samanväriset purkit aiheuttaa päänsärkyä näin.)

Huoneessa juoksee jengiä hakemassa milloin mitäkin, joku kyselee jotain, radio pauhaa (haluan sen taustaäänen), joten keskityttävä on.

Klo 15 kävin kahvilla/tauolla/jaloittelemassa ja nollasin hetken.
Sitten tulostin lääkelisäystarrat ja aloin nostella pöydälle klo 16 meneviä lääkkeitä. Ne on kaikki suonensisäisiä tai pistoksia. Laimensin ne valmiiksi, letkutin ja lähdin viemään. (Kello on siinä vaiheessa ehkä 15:30-15:45 kun lähden...)
Käytännössä käyn lähes jokaisessa huoneessa. Kello juoksee kilpaa, koska klo 16 tulee myös päivällinen ja on ärsyttävää olla jaloissa.....

Solujen hoitajat kerää tippuneet pullot pois. Minä tulostin seuraavan kierroksen laput ja menin syömään.
Höpöteltiin niitä näitä siinä pöydässä, keitettiin kahvit. Tarpeellinen tauko.

Sitten järjestelin paikkoja: toin lääkehuoneeseen laatikoittain uusia letkuja varastosta, availin laatikoista nestepulloja, pyyhin pintoja ja tarkistin, että yötä varten on kaikkea. Tänään muistin pari asiaa, joista oli esimiehen kanssa puhetta ja heitin hänelle sähköpostiviestin, koska olen nyt muutamalla vapaalla.

Kuuden jälkeen lähdin ensimmäiselle iltakierrokselle. Lähes kaikki sairaalan potilaat saa ns. napapiikin, eli "verta ohentavan" lääkkeen pistoksena vatsaan, veritulppien ehkäisyyn. Juoksutan piikit ajoissa, koska niiden antoaika ei ole minuutin päälle.
Sitten laimensin loppuja lääkkeitä (klo 20 kierrokselle, käytännössä jouduin lähtemään 19:30 jälkeen kiireellä), vein ne, siivosin jälkeni, luovutin avaimet ja lähdin kotiin.

Yllätys kotiinlähtiessä oli hauska: tytär kavereineen istui osaston käytävän päässä kun kävelin sinne. Olivat tulleet kaupunkiin ja saivat kyydin kotiin.

Ja seuraavaksi:  Huomenna Bonon näyttely Turussa ja NELJÄ VAPAATA!! Niin ansaittua!

3 kommenttia:

  1. Kiitos tästä kirjoituksesta! Minusta sairaanhoitajan työ on aina ollut erittäin mielenkiintoista. Sisareni työskentelee myös sairaanhoitajana. Heillä viimeaikoina on tehty paljon uudistuksia, ja esimerkiksi lääkehuone suunniteltiin uudelleen, sillä aikaisempi oli tietyllä tapaa sekava. Paljon turhaa aikaa kului, sillä huone ei ollut kunnolla järjestelty. Nykyään hän nauttii lääkevuoroista aivan eri tavalla.

    VastaaPoista

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Mietteitä maaliskuusta

Tämä ilmeisesti on laskennallisesti yleensä ensimmäinen keväkuukausi. Taivaan kiitos kaupunki sai aikaiseksi edes kertaalleen ajaa tästä mei...