Minä menin ilmoittamaan Bonon sinne, "kun oli lähellä". Juuuh....
Lisäksi luottohandleri-Ninni lupasi tulla Bonon viemään kehään. Ja sitten tollerit, tukkakoirat (Ninnin omat rodut) ja cockerit on kaikki samaan aikaan eri kehissä. Jaiks!!
Allekirjoittaneella ei todellakaan ollut mukana pikkukenkiä, ja kehään jouduin. Talvisaappaissa.
Kuva hyvin haalea, koska kännykällä kuvattu ja rajasin sitä vielä.
Lyhyesti; sähläsin heti alkuun kunnolla. En saanut näyttelyhihnaa "lukkoon" vaan siinä oli lasson kokoinen reikä, jossa Bonon pää oli. Sellaisen kanssa ei voi juosta. *huooooh*
Muut odottavat, että minä suunnilleen pureskelen sen kuntoon. Sitten juostiin. Ja lopulta Bono oli pöydällä arvioitavana ja tuomari kysyy siltä "mitähän se mamma sähläsi tuossa".... niinpä.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Me selvittiin molemmat.
Minä hengittämättä ja Bono tyytyväisenä.
Bono sai kivan arvostelun ja tuomari selitti minulle mitä tekee, miksi ja miten. Arvostan sitä, että kun on tällainen tumpelo, tuomari tulee vähän vastaan.
Junnujen Erittäin Hyvä ja junnuluokan kolmas (neljästä). Ei oltu huonoja eikä huonoimpia.
Koska olen varma, että tuossa koirassa on potentiaalia, ilmoitin sen jo seuraavaan. Kaheli mikä kaheli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!