sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Synttärijuhlissa

Rakas ystävämme täytti vuosia!
Siinä ajaessamme "pohjoiseen", (Nokia ON pohjoiseen kun meiltä katsoo....) pohdin onko meidän sukupolven juttu nykyään vähän niin kuin jättää tuollaiset tasavuosijuhlat pitämättä.


Oma isäni juhli aikanaan viisikymppisiään ja se oli itsestäänselvyys. Puhumattakaan isovanhemmistani.
Toisaalta kaveriporukassa alkaa olla nyt sitä ikää lähellä, mutta muistan juhlineeni omia kolmikymppisiä ja toisaalta toisen ihanan ystävän nelikymppisiä, mutta vastaavasti ei sitten enää 10 vuoden päästä uudestaan.

Onko viisikymppinen nykyään vielä niin nuori, että merkkipäivän juhlistaminen tuollaisella perinteisellä isolla porukalla on vähän vanhanaikaista? Onko nykyinen eli 2000-luvun kuusikymppinen 1980-luvun viisikymppinen?



Puhuimme asiasta ja Hannukin sanoi, ettei olisi välttämättä tällaisia kekkereitä edes järjestänyt, mutta toisaalta tässä iässä kun omat vanhemmat on vielä hengissä ja sillä lailla hyväkuntoisia, että voivat osallistua, on jotenkin kivaa järjestää tuollainen isompi tapahtuma.


Ystävällä oli todella hauskat pirskeet. Paitsi, että juhlat oli kaikinpuolin onnistuneet, niiden ajankohta näin tammikuun lopulla katkaisi jotenkin talven.
Täytyy vakavasti pohtia onko se oma vuoro parin vuoden päästä......   =D

*****
Me ajelimme sinnepäin Huittinen-Sastamala -reittiä. (Puhuin kyllä sujuvasti Vammalasta edelleen......) Se on sitten hauska ajettava. On katseltavaa maisemaa eikä se ajassa ole varmasti kuin max 20-30 minuuttia hitaampi. (Jos perjantai tai lauantairuuhkaa on yhtään, voi olla, että Pirkkalan kautta matkanteko tökkiikin....)

Kotimatkalla päräytin kuitenkin moottoritietä Tre-Turku.
Olisi kannattanut ottaa hiljaisempi reitti pelkän säästön nimissä.

Ei, en otattanut itsestäni valokuvaa tolpalla tai muulla kameralla, mutta pysähdyin Humppilassa Iittalan lasitehtaan outlet-myymälässä ja en kertakaikkiaan voinut olla ostamatta muutamia juttuja, joten matka kävi vähän kalliiksi....


Olen tosi pitkään haaveillut kivoista pienistä jälkiruokamaljoista.
Katsoin noita Kastehelmen kippoja muutamalla kirpputorilla ja olinkin äimistynyt miten ihmiset pyytävät niistä jopa korkeampia hintoja kuin kaupassa.

Nämä olivat jotain väliväriä eli värien vaihdon kohdalla tulevia. Minusta tuo hailakka turkoosi on kaunis ja lisäksi sopii meille hyvin, joten nappasin kymmenen kippoa matkaan. Ja hinnat. No, kirpputorikauppias pitäköön omansa, nämä oli neljä kertaa halvempia kuin kaupassa.

Olen kerännyt aikanaan Taika-sarjasta kaikkia kolmea väriä kahvimukit kolme kpl kutakin. Mutta meiltä on pitkään puuttunut maitokannu, jonka vetoisuus olisi isompi kuin yhden kupillisen vaatima määrä. (Mihin sellaisia hassuja pieniä kermanekkoja oikeastaan voi käyttää? Siitä riittää yhteen kuppiiin ja taas pitää täydentää.....)
Tuo punainen oli Last Chance -tarjouksessa, koska on sesonkiväri. Erittäin halpa sekin, 65% alennuksella. Valkoinen ja sininen oli jo huomattavasti kalliimmat. Onneksi kannuja ei tarvitse kerätä kaikkia värejä. Vielä....

Joten olen tyytyväinen, vaikka kalliiksi tulikin.
Nappasin mukaan myös muutamia Muumi-mukeja ja yhden puurokulhon. Ne lähtevät tuliaisiksi Jenkkilään kesällä. Siskontyttöni sai pari vuotta sitten mukin ja vaikka eivät todellakaan ymmärrä lihavia alastomia hippoja mukin kuvituksena, heistä se on vitsinä hyvä. Joten valikoin kaikille perheenjäsenille omannäköisen mukin ja siskonlikalle puurokulhon Nipsu-kuosilla, jotta sopii mukiin.

2 kommenttia:

  1. Hihi ihanaa, että tuli juhlien tiimoilta tehtyä kivoja lahjalöytöjä itsellekin <3

    Ihanaa uutta viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihan tarpeellisia. Ja itse asiassa kohtuullisen pitkään mietittyjäkin. =)

      Tästä on jo tullut hyvä viikko, sehän paranee vanhetessaan....
      Samoin, ihanaa viikkoa!

      Poista

Tyhyä ja käsitöitä

Otsikko on tarkoituksella hämäävä. Minähän siis EN. ASKARTELE. Saati tee käsitöitä. Mutta koska sairaala järjestää vuosittain tyhy-retken ...