Vähän alkoi jo stressata koko homma. Lisäksi se on fyysisesti sen verran raskas urakka, että niska veti jumiin. Niin kivaa kuin tekeminen olikin, onneksi se on tältä vuodelta ohi. (Kun ensi vuonna asiasta intoilen, muistuttakaa näistä fiiliksistä.)
Pyykkinaru piti vaihtaa vanhan kuluttua parista kohtaa poikki.
Hetken se oli kuin Kiasmaan sopiva tilataideteos, kun naruun takertui jotain risua ja kasaantui melkoiseksi mytyksi telineen alle.
Kuka selittää miten naru oikeaoppisesti kuuluu vetää, ettei tarvitsisi kävellä aina 50m yhteen suuntaan, ja sitten takaisin, pujottaa naru, ja jatkaa 50m toiseen suuntaan? Ei sillä, hyvää hyötyliikuntaahan se.... illalla 21:30 aikaan.
Halusin, kuten viime vuonnakin, maljaköynnöksen.
Tyhmää haluta se tähän aikaan vuodesta kun vielä voi olla yöllä hallaa.
Joten kukka purkitettiin ja se asuu nokkakärryn päällä, koska purkkia ei nosta mikään maailman mahti käsin eteiseen ja terassille vuorotellen. Tilataidetta tämäkin kai.
Kaktukset pääsi myös jo pihalle. Toivon, etteivät tänäkään vuonna välitä mahdollisista halloista. Kastelin ne ensitöikseni hyvin, eli lojuivat vedessä läpi yön, nyt ovatkin sitten suuren osan kesää kuivana.
****
Pari työjuttua vähän kaihertaa mielessä.
Katsotaan tuleeko kuukauden paskin-haasteeseen vai ehkä päivän positiivisiin. En pidätä henkeä odotellessani kumpaakaan.
Oon kans miettinyt noiden muutaman kaktukseni ulos viemistä kesäksi. Millasessa paikassa sinä kaktuksiasi pidät? Ovatko ihan paahteessa, vai?
VastaaPoistaNiihin paistaa suoraan aurinko aamusta n. puoleenpäivään. Ovat katoksen alla ja muistaessani kastelen ehkä kerran kesän aikana laittamalla lautaselle ja siihen paljon vettä. Imevät mitä imevät.
PoistaJoitain kertoja yksi vanhapoika kukki, mutta viimeisestä kerrasta on jo vuosia. Enpä muista mitä silloin tein eri tavalla tai oikein. =)