Riemukasta vappua 2016

Jos ei muuta, niin aika todellakin huikea keli saatiin sittenkin vapuksi!! Wau!
Poikkeuksellisesti myös itse tänä työn juhlana vapaalla eikä töissä.

Vanhemmat oli kutsuttu syömään. Tarjolla sitä viimevuotista onnellista possua, tarkemmin kylkiluita. Enpä ole moista(kaan) ennen tehnyt, joten ankaraa googlaamista ja sen jälkeen pohtimista. Näkökulmat niiden valmistamiseen nimittäin erosivat kuin yö ja päivä. (Toiset kehottavat keittämään, toisaalta jenkkisivustolla sanottiin "if you boil the ribs, the terrorists will win". Slogan kiinnosti sen verran, että luin mikä siinä on takana ja totesin keittämisen olevan ehkä kuitenkin huono idea. Lihan makuhan todellakin jää siihen keittoliemeen = menee hukkaan.)

Itse tein näin: hieroin pintaan vähän perunamaustetta ja pippuria ja heitin uuniin 75°C ja n. kuudeksi tunniksi. Ensimmäistä satsia varten noustiin siis vappuaattona viideltä ottamaan pois uunista (ja ihan vähän vaan maistamaan....) Tämän jälkeen toinen satsi uuniin.
Valmistin tomaattipohjaisen kastikkeen (ketsuppia, salsaa, nestemäistä savua, paljon sipulia, valkosipulia ja pippuria), jota sitten sivelin pullasudilla kahta puolta kylkiä. Ennen tarjoilua ne heitettiin uuniin grillivastuksen alle 175°C n. 20 minuutiksi.

Teen tätä varmasti toistekin. Oli hyvää.

Lisukkeena itsetehtyjä salaatteja: coleslaw joka oli kovin porkkanainen (pieni kaali) ja perunasalaatti. Tietenkin myös perus-vihreä kaiken rasvaisuuden rinnalla. 

Teen muuten kaikki "majoneesipohjaiset" yleensä aina kermaviiliin eli eivät ole niin rasvaisia, mutta eipä se kevyttäkään ole.

Ja valkosipuliperunat.

Yllätys: kaikkea ruokaa jäi yllinkyllin vielä yli.

Kattausta

Tänään meidät on sitten vastavuoroisesti kutsuttu syömään tuonne "ylämäkeen", isän luokse.

Jälkkäriksi tein churroja Iltalehden ohjeen mukaan. Onneksi minä, joka en koskaan luota, että jokin ohje on tarpeeksi iso, jätin tuplaamatta ja tein vain yksinkertaisen taikinan.

Aika jees, lämpimänä tosi namia.

Miksi tyytyä munkkeihin, jos voi saada churroja?

Työn juhlan henkeen kuuluu meidän perheessä, että töitä tehdään. Koska sää sallii, pihalla.

Uusi kukkalaatikko on valmistunut ja sen täyttämiseen meni hetki jos toinenkin. Kuution verran katosi multaakin.

Sivistystä muurahaisille, eli lehtikate pitämään vähän rikat loitolla pohjalle.

Lehtien päälle haketta, jota on runsaasti.

Yhdestä kompostista löytyi muutama kotsullinen kohtuullisen asiallista multaa. 

Sekin täytteeksi, koska tuo laatikko on toisesta päästään syvä....

Tässä päässä koreanpihta, sitten kolme valkoista kiinanpionia purkeissaan, maasta siirretään vielä pari lisää, ovat huonolla paikalla, ja ihan toisessa päädyssä puistoatsalea, jota olen himoinnut jo vuosia. Nimi "Onnimanni" oli niin viehättävä, että valitsin sen nimen perusteella, väri on oranssinkeltainen.

Illan kova valo on vähän huono kuvaamiseen, mutta alkaa olla valmista.

Päälle tulee reilu kerros haketta katteeksi. 

Syksyllä sitten satoja sipuleita.....

****

Ihanaa alkavaa viikkoa!!!