perjantai 2. kesäkuuta 2017

Kotiseuturakkautta

Olen kehunut ennenkin, enkä heti herkeä kehumasta:
Meillä on tosi kivat ulkoilumaastot. (Ilmasto tosin on ollut jokseenkn erikoinen.... ja kuvat otettu jälleen jo toukokuun alussa. NYT sentään on jo vähän vihreää eikä enää valkoisia lumilämpäreitä!)



Oma koti vähän toisesta näkövinkkelistä.
Pensasaita on tosi räjähtänyt, mutta kun siihen tulee lehdet,
ei torppaa paljon enää täältä päin näy.

Monesti puhun ääneenkin, että voisi olla hyvä ajatus muuttaa pois täältä maalta, ja sitten muistan taas päivittäiset lenkit ja sen, miten helppoa ja mukavaa tuohon vajaan puolen kilsan päähän on kävellä ja on suoraan metsässä.

Koirat voi pitää irti, itse saa hengittää, sielu saa levätä ja olo on kotiinpalattua rauhallinen ja rento. Sitä lisäarvoa saa kun suostuu ajamaan töihin vähän matkan päähän.

(Muistaen sen ajan elämässä, kun asuimme Helsingissä ja työmatkaan kaupungin sisällä meni helposti 45 min / matkaa ehkä 15 km, ja samassa ajassa isäni ajoi Porvoosta töihin Helsinkiin 50 km lyhyemmässä ajassa.....  ehkä tää 25 kilsaa/suunta on kuitenkin melko helppo nakki.)


Yhden karkkipaikan läheisyydessä oli tikka tai palokärki puuhastellut jokseenkin kauan. Koko männyt runko oli nimittäin useiden metrien matkalta täynnä reikää.
Se oli hieno. Kuin jättimäinen huilu, jossa kasvaa oksia.


Huilupuu


Karkkipaikalla. LUNTA!!
Näytän aivan tolkuttoman lihavalta varjossa.


Suomen värit.
Ihana kevät.


Vähän maisemaa kirkonkylästäkin.
Puiden ollessa lehdettömät, kirkon saa hauskasti napattua kuvaan tuosta puistosta, 
missä teemme monesti iltalenkin, ihan pikaisen reilun kilsan hyppelyn.


Tällainen käkkärämänty on niin oma sielunpuuni.
Minusta nämä on viehättäviä, ja haluaisin joskus vielä paikan, jossa 
tällainen kasvaisi kotipihalla.

Taloa tuskin rakennamme ja mökkiä en ehkä haluaisi.
Sopii kysyä, MINNE meinasin sen männyn sitten pistää......? 

2 kommenttia:

  1. Vaikka olen jotenkin kaupunkilainen syvällä sielussani, en maalta haluaisi koskaan muuttaa pois. Pidän siitä, että voin käydä katsomassa kuupungin sykettä ja vilskettä. Mutta vain enään käydä! Sitäpaitsi, synnyinkaupunkini Tampere, on muuttunut ja muuttuu yhä enemmän sellaiseksi paiksi, missä en haluaisi ikinä asua! ='(

    Kyllä olet oikeassa siinä, kuinka ihanaa on kun saa pitää koiraa vapaana pihassaan ja lähteä lenkille metsään tuosta noin vaan! Kyllä maalla on mukavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu. Käyn mielelläni kaupungissa ja ajattelen siellä tallustellessani miten kivaa ja helppoa olisi asua keskellä kaikkea. Paitsi tosiaan eläinten kanssa. En kestäisi kulkea aina autolla jonnekin missä ne voisi lenkittää.

      Maaseudun elävänä ja asuttuna pitäminen pitäisi olla ehdottomasti tärkein asia kaikille. Sillä lailla, että maaseutu riittävän lähellä kaupunkeja olisi siis käytössä töiden yms vuoksi luonnollisesti....
      Aika ajoin harmittaa päättäjät, jotka ajavat kaikkea alas esim. sulkemalla julkisen liikenteen ja hankaloittamalla ihmisten elämää siten. Kaikki ei mitenkään mahdu kaupunkeihin!

      Poista