****
Nuorin toivoi keväällä synttärilahjaksi liput Nickelbackin keikalle. Vähän puun takaa toive tuli, mutta oli sen verran harvinainen herkku, että tilasimme liput. (Hän ei yleensä paljoakaan pyydä.)
15-vuotiaassa parasta on, että sitä ei voi yksin lähettää Hartwall Areenalle, joten vanhemmat mukaan. =) Neitosen ensimmäinen keikka missään (kun iltatoria ei lasketa). Aika täpinöissään oli.
Keikka oli perjantaina 2.9. ja oli ehdottomasti jälleen kerran yksi hienoimpia vetoja. Maailmanluokan tähdet osaa, ei siitä mihinkään pääse.
Voi olla (ja onkin), että kielenkäyttö oli melko järkyttävää ja vitsailivatkin siitä, kun ihan eturivissä oli hyvin nuoria.... mutta, tuskin ne telkkarista sen roisimpaa kieltä kuulevat.
Ainakin omamme pystyy suodattamaan.
Karvainen peukku etualalla kuuluu mieshenkilölle perheessä.
Ainoa harmi näissä maailmanluokan keikoissa on, että aloittavat vasta klo 21 ja kun meiltä menee se toista tuntia matkoihin, kotona on aina kovin myöhään. Näin arkipäivän iltana erityisesti.
Jokaisella oli korvatulpat. Tarpeeseen! Suodattaa pahimman räimeen ja toisaalta esim. sanoista saa hyvin selvää. Tinnitus ei ole niin hauska tuliainen....
Lämppärinä joku kanukkibändi Monster Truck, joka oli ensimmäistä kertaa millään keikalla oikein kuunneltava. (Normisti olen pyrkinyt jättämään lämppärin väliin, koska toinen toistaan järkyttävämpiä esityksiä on joskus kuultu....)
Äijät totisesti jaksoi heilua.
Maailmanluokan tähdissä on sekin huvittavaa, että ne tosiaan kuulostaa livenä yhtä hienolta kuin levyltä. Tästä nyt kokemusta useamman eri bändin keikoilta ja toinen toistaan paremmilta kuulostaneet.
Asia, jota ihmettelen edelleen, koska silloin nuorempana kun piti Dingon perässä juosta, tuli havaittua, että levyllä sitä kuunteli mutta keikoilla olis mielummin vain katsellut. Oli se sen verran järkyttävää kuunneltavaa livenä....
****
Tällaista siis viikonlopun alkuun.
Lauantaina tyttö lähti tallille rakentamaan rataa sunnuntaisia aluekisoja (estehyppy) varten ja vettä tuli kuin aisaa. Hitsi. Neiti on räkäinen ollut ja toivon, ettei vilustu nyt pahasti.
Itse tein loppuviikosta kaupasta täysin pöhkön löydön: salmiakkituorejuusto Creme Bonjour. Sitähän oli ihan pakko ostaa. Tällainen suklaan-inhoaja ja salmiakin/lakritsinrakastaja ei voisi elää ilman tästä tehtyä juustokakkua.....
No. Ei sitä juustoa ole tarkoitettukaan leivälle mutta oli melko erikoista. Veikkaan, ettei pysy myynnissä pitkään. (Meidän ei myöskään ole tarpeen sitä ostaa toiste....)
Vatkasin juustokakun jähmettymään ja lisäsin kyllä Haganolin salmiakkimixeriä nesteeksi liivatteille desin. Oli nimittäin sen verran vähän salmarin makuinen tuo juusto.
Rumahan tuollainen on kuin synti. Vihertävän harmaa.
Mutta kyllä, toimii. Söin toisenkin palan kahvin kanssa.
Kyllä livemusa vaan on niin hyvää!
VastaaPoistaEnpäs ole tuollaista tuorejuustoa huomannutkaan! Sitä lakujogurttia ostin keväällä, mutta enpä ole sitäkään toistamiseen ostanut, vaikka oli ihan hyvää.
On se. Vie aina hetkeksi vähän muihin maailmoihin. =)
PoistaLivemusiikki on kyllä... vie aina hetkeksi pois arjesta. :)
VastaaPoistaOlen tällä viikolla ostanut liput Miljoonasateen ja Cheekin keikoille. Kyllä, ihan itselleni ostin lipun Cheekin keikalle. (y)
Tähän mennessä vastaan tulleista suomalaisista esiintyjistä Agents on ainoa joka kuulostaa livenäkin ihan samalta kuin levyllä. <3
-Riitta
Kiikin kohdalla pyörittelen silmiäni. Soriii... =D On vaan asioita, joita en edes halua tajuta ja tää kuuluu niihin.
PoistaMutta joo, olen miettinyt samaa, että onko suomalaiset bändit jotenkin niin luottavaisia, että niitä kuunnellaan joka tapauksessa kun ei oikeastaan kiinnitetä huomiota siihen liven laatuun.
Me nyt ei olla kamalan montaa suomalaista käyty katsomassa, mutta ne muutamat klubikeikat on aika ajoin olleet toinen toistaan säälittävämpiä.