maanantai 29. heinäkuuta 2013

Mietteitä MEJÄstä

Ainoa ajatus koko viikkoon: kohta se on ohi. Nimittäin tämän viikon koe, jossa olen vastaavana.
Näin paljon sontaa ja epäluottamusta en muista hetkeen saaneenikaan. Varmasti osa syystä, mutta silti.

En takuulla suostu syyllistymään siitä, että teen kolmivuorotyötä (mikä on raskasta jo sinällään) enkä näin ollen ole puhelimen tavoitettavissa 24/7. Ja kommentti "voi soittaa työvuorojen jälkeen" antaa minulle vain ajatuksen, että jatkossa rinkuttelen siis ihmisille klo 23-5 mikä on normaali työvuorojeni väli.
Miksi, oi miksi, ihmisen pitää saada se kuningasajatus lähteä silloin soittamaan kun korvien välissä kihisee se yksi liian mones kalja?

Joten:

Kunhan viikko on lopussa, sanon kiitos ja näkemiin, ja julistan seuraavat pari vuotta totisesti mejä-vapaiksi vuosiksi.

Osa ihmisistä tulevalla koepaikalla on hyvinkin rakkaita, arvokkaita, ihania jne. Ikävä luultavasti tulee, mutta olen myös ansainnut vapaani. Heistä osa sen todennäköisesti ymmärtää ja hyväksyykin.
Joillekin voisin sanoa: tee itse paremmin kun kerran tiedät.

Hasta la vista. Lähden yöksi töihin. (Tällä kertaa postaus ennen yövuoroa.... ihminen on oppivainen.)



I hope you know, I hope you know
that this has nothing to do with you
it's up to me, myself and I
I've got some straightening out to do

and I'm gonna miss you
like a child misses its blanket
but I've got to make a move on with my life...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Sitä sun tätä, ja mitä jos...

Joulukuu on ollut vauhdikas ja siinäkin on pikkasen vähättelyn tuntua. On ollut viikkoja, jolloin olen havahtunut perjantaina töissä, että ...