Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2022.

Toinen kierros

Kuva
Osallistuin ammattiyhdistyksen kokoukseen ja sen jälkeen pääsimme syömään joulun kunniaksi. Mainittakoon, että tulin valituksi oman ammattiosastoni hallitukseen, joten oli syytäkin käydä haukkaamassa heidän piikkiin. 😃 Se, mikä EI mennyt ihan putkeen, oli ravintola. Muuten viehättävä, mutta suomeksi lasikuutio Turun torin reunalla. Ikkunan vieressä, ja muita istumapaikkoja ei ollut... oli jäätävän kylmä.  Lisäksi meitä oli 16 ruokailijaa muiden lisäksi, olimme tilanneet ruuat etukäteen, mutta silti paikalla oli vain kaksi tarjoilijaa ja kaikki toimi aivan sairaan h-i-t-a-a-s-t-i! Ja äänitaso oli ravintolassa melko kova. Muistan ajatelleeni, että on harmi, kun pitää huutaa, jotta vastapäätä istuva kollega kuulee. Paistettua turskaa ja muussia Ehdottomasti herkullista! Creme brulee ja kardemummainen mustikkajäädyke Toi jäädyke oli pala taivasta ja creme brulee ei vaan ikinä petä! Loppu hyvin, kaikki hyvin, ruoka oli hyvää, seura vielä parempaa ja ilta kiva, vaikka menikin myöhään. Olin

Kotitöitä lämmityksen osalta

Kuva
Kaikissa haasteissa kysytään aina lempi- ja inhokkikotityöstä.  Toisaalta on ne kumpia hyvänsä, tehdä kuitenkin tarvitsee. Niin sanotut inhokkityötkin menevät vähintään vähän vasemmalla kädellä kun ei liikoja ajattele. Harva kai sitä oikeasti nauttii jostain sukkien parittamisesta tai vessanpöntön pesemisestä. (Enkä yhtään sano, etteikö tuntuisi kivalta jälkeenpäin, mutta sillä hetkellä se tuskin on mikään nautinto....) Meillä on kotityö, jota haluan tehdä ja joka tekee elämästä miellyttävää: talon lämmittäminen puilla. Mahdollisesti hyvinkin vanhanaikaista. Todennäköisesti tällä hetkellä monen mielestä myös hyvin kallista. Epäkäytännöllistä? Epäsiistiä? Ehkä näitä kaikkia, mutta silti nautinto.  Puun polttamisessa ja liekkien katselussa on jotain sellaista ikiaikaista rauhoittavaa tunnelmaa. Kun siitä seuraa samalla lämmin koti, mikä voisi olla mukavampaa? Kaikista mieluisin ja se, jota aletaan lämmittää syksyllä ihan ensimmäisenä, on keittiön puuhella. Olen jo sata kertaa ehtinyt sit

Haasteita ja kysymyksiä

Kuva
Näin tämän haasteen jo aika kauan sitten jossain blogissa. Muistan silloin ajatelleeni, että olipa kivat kysymykset. Nyt kirjoitin kysymykset muistiin ja päätin, että palaan siihen myöhemmin, jolloin en enää muistele toisten vastauksia vaan olen aidosti itse jotain mieltä. 1. Asioita, joista et koskaan kirjoittaisi blogissa En kertoisi mitään täysin henkilökohtaista, en kertoisi lähimmäisistä, perheestä myöskään, enkä jakaisi mitään uskonnollista, poliittista tai muuta ismiä, jos sellaista tunnustaisin. Tätä jäin itse asiassa miettimään. Itse asiassa, jos tunnustaisin vakavasti jotain ismiä (koiraismi? lasketaanko? 😀), luulenpa, että totta puhuen kirjoittaisin siitä ja selittäisin kaikille, jotka siitä mahdollisesti loukkaantuisivat tms, että sehän on vain harrastus. Asia, mikä itseäni tympii näissä ismeissä jo lähtökohtaisesti, koska näitä tyyppejä on, joiden mielestä mm. suorapuheisuus on vain rehellisyyttä (kun töräytetään toiselle päin naamaa, että "oletpa lihonut, onko huo

Sähkön hinnoista

Kuva
Minä olen ehkä viimeinen ihminen, jonka näkee innostuvan jostain puhelimeen ladattavasta appsista. Päinvastoin. Pistää kiukuttamaan, kun monia asioita ei pysty hoitamaan ilman. Mutta latasin itselleni Fingridin sähkönseuranta-appsin, koska halusin olla valveutunut kansalainen .... pöh, kunhan halusin seurailla hintoja, jotta tietäisin milloin kannattaa tuhlata ja milloin jättää pesukoneet käyttämättä. Appsista näkee sähkön hinnankehityksen joko pylväsdiagrammina tai sitten avaamalla, ihan centtihintoina. Olen itse määritellyt sinne nuo kipurajat, eli milloin hinta on niin tapissa, että pyväs on punainen, ja toisaalta, vihreän aikaan olisi järkevintä käyttää. (Aika usein vihreää näkee lähinnä yöllä 2-4 välillä.... eikä edes viikottain.) Tämä kuva on torstai-perjantai 10.-11.11. Perjantaille odotettiin kunnon hinnannousua illan suuhun. Tämä taas on lauantai-sunnuntai 12.-13.11. Lauantaina tuuli kovin ja hinnat kääntyivät jopa miinus-merkkisiksi. Tuossa aikaisemmin jo kirjotin, miten ole

Remppa vai muutto?

Kuva
Oli vähän vauhdikas viikonloppu, yllättäen. Alunperin olin kutsunut naapurit lasilliselle lauantaina ja tarkoitus oli vain leipoa ja siivota. Mutta heillä alkoi vatsatauti ja laitoin vähän koemielessä ruokapöydän tuoleineen kirpputorille myyntiin ja siitä se lähti. Tuo vanha ruokapöytähän oli vanhassa talossa hyvin toimiva 8-paikkaisena. Tänne se ei mahtunut mitenkään noin suurena, tästä syystä myöskään sen päälle teetetty lasi ei koskaan mahtunut taloon. Lisäksi ilman lasia en ollut tajunnut, että pinta on niin arka. Heti muuton jälkeen meille tuli ystäväpariskunta kylään ja tein jotain uuniruokaa. Käytän pannunalustoina kaakeleita, joissa on tukevat huopatassut alla. Nostin tuon uunivuuan pöytään ja söimme. Vasta jälkeenpäin huomasimme, että pöydän pintaan oli tullut vaalea jälki juuri sen kuuman kohdalle. Pinta siis otti nokkiinsa....  Yhtä kaikki, kirpputorille setti lähti ja olin todella yllättynyt, kun kysely siitä tuli samantien. Joku olisi tulossa sen ostamaan jo seuraavana päi

Onko elämää ilman sanomalehteä?

Kuva
Olen ollut yli 25 vuotta Hesarin tilaaja. Ihan ensin isäni tilasi sen pojan nimellä viikonloppunumeroina. Sittemmin päätin tilata koko lehden ihan joka päivä jaettuna. Olen täysin fiksoitunut aamurutiiniin, jossa kaiken muun heräämisen jälkeen tapahtuvan tohinan jälkeen saan istua alas teekupin viereen (kirkaslampun valoon) ja lukea lehden. Mutta kuinkas kävikään.  Muutettuamme tänne lehti alkoi tulla mitä hulluimpiin aikoihin. Oli todella paljon aamuja, jolloin lehteä ei ollut laatikossa. Tein siitä ilmoituksia tuloksetta, koska Hesarin mukaan lehden on oltava laatikossa klo 6. Vasta sen jälkeen voi valittaa, ettei se tullut ajoissa.  No, vanhoilla työajoillani lähdin ajamaan töihin 6:15 joten tuo kuuden jakelu oli lievästi sanottuna myöhään. Muistaen, että vanhassa osoitteessa (pieni käpykylänen) lehti kolahti laatikkoon säännönmukaisesti klo 3-4 välillä.  Vaikka tämänhetkinen työaikani sallisi heittämällä lehden selailun vasta kuuden jälkeen, minua alkoi risoa lehden politiikka (hin

Satunnaisia kuvia ja tapahtumia

Kuva
Pelkkää sekalaista soppaa tiedossa. Purin puhelimesta kuvia koneelle, kiukuttelin, kun kaikki ei kuitenkaan siirtyneet. Ihmettelin tätä aikani, päädyin lähettämään/tallentamaan ne itselleni sähköpostiin, josta voi ladata koneelle. Sitten ällistelin, että kuvat on silti vielä puhelimessa. Huoh! Tietotekniikan ihmelapsi täällä, päivää. Ipana kävi ja pelleiltiin pallolla. Palloon liittyen muuten, meinasi käydä vahinko. Olin kuljettanut sitä taskussa jollain reissulla ajatuksena ehkä ottaa joku kuva. Se tietenkin unohtui, ja lopulta laskin pallon käsistäni eteisen lipaston päälle. Eräänä päivänä oltiin lähdössä lenkille ja puin tossuja jalkaan ja ihmettelin, kun yhden kukan aluslautasesta jollain tavoin nousi höyry.  Noustuani ylös tajusin, että aurinko paistaa tuohon palloon ja se sulatti siitä aluslautasesta siinä muovia kaikessa rauhassa. Tulipalon riski siis aivan todellinen! Hitsit, että säikähdin.... Sen jälkeen pallo on ollut aina lipaston päällä olevassa korissa ehdottomasti varjos

Puuhia

Kuva
Ensin on viikkotolkulla kirjoittamatta mitään ja sitten tuntuu, että pato ratkeaa auki.... Tässä siis vielä vähän. ***** Olen hankkinut itselleni kumisaappaat. Kalliit! 19,90 eur (Tai siis tulivat lopulta kalliiksi... no eivät edes oikeasti .) Mainitsemisen arvoinen asia, koska tilasin ne Hankkijan nettikaupasta paniikissa, koska omaa kokoani (36) oli jäljellä kaksi paria. Mies kävi ne hakemassa myymälästä, mutta kas kummaa, ne oli niin pienet, ettei jalka mennyt edes sisälle saati, että ne olisi saanut pois, jos olisi väkisin tunkenut. Joten lähdin kerran työpäivän jälkeen vaihtamaan. Päädyin lopulta sovittamaan saappaita, koska koot olivat niin merkilliset ja nyt minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni aikuisten kokoa (38) olevat jalkineet. Mainitsemisen arvoinen asia, todellakin!!! Mutta ne on haluamani keltaiset, lyhyet.  Suunnitelma on siis päästä töihin pyörällä sukat kuivina, koska lenkkareista menee sateella vesi läpi. Ja kyllä, hoksasin kyllä jo etukäteen, että valuessaan lah

Kansainväliset suurmarkkkinat, Turku

Kuva
Siitä taitaa olla jo kaksi vuotta, kun olen viimeksi ollut markkinoilla. Olin juuri ostanut nykyisen auton ja kävelin ystävän kanssa jokirantaa ihmetellen kaikkia kojuja. Ostin auton peiliin roikkumaan Harry Potterin taikapölyä, pullo löytyy autosta edelleen. Miksi sitten ei olla käyty? Ensin oli kaikkien tuntema korona, ja toisekseen ehkä aikataulut eivät vaan ole sopineet tai jotain. En pysty muistamaan miksi emme ole ajaneet Turkuun, jossa kuitenkin vuoden aikana on yhtä sun toista markkinameininkiä. Nyt kuitenkin aivan suunnitelmallisesti napattiin auto alle ja päräytettiin naapurikaupunkiin. Auton sai kätevästi pysäköityä ihan tuomiokirkon taakse, josta on lyhyt matka kävellä. Päivä sattui olemaan todella kaunis ja ihmiset olivat hyväntuulisia. Ipana yhytti meidät heti jokirannan alkupäässä ja kertoi, että sieltä löytyy aitoja saksalaisia, ISOJA, pretzeleitä. Minä olen ihan heikkona noihin Lidlinkin irtomyyntipretzeleihin, joten äkkiä sinne. Voi jukra, toinen toistaan ihanampia, m

Jos pankkitili täyttyisi yhtä nopeasti kuin pyykkikori

Kuva
Jasmin oli löytänyt blogini ja laittoi hauskan haasteen.   Eli mitä, jos pyykkikorin täyttöaste ja pankkitili kulkisivat käsi kädessä.  Sanotaan alkuun niin, että sehän olisi ollut mieletön onni silloin kun kaikki lapset asuivat kotona, koska silloin sitä pyykkivuorta ei tahtonut taltuttaa millään. Korit (monikossa) olivat aina täynnä.  Eritoten teinityttöjen tapa vaihtaa vaatteita monta kertaa päivässä, ja laittaa myös ne hetken päällä olleet pyykkiin, oli aika ajoin hyvin rasittava tapa. Jos meillä asuisi nyt sellainen teini, näillä sähkön hinnoilla oppisi nopeasti kulkemaan puolipitoisissa kuteissa. ****** Tässä kohtaa pidin luovan tauon. Kipitin kellariin kameran kanssa ja pohdin portaissa kehtaisiko mitään kuvaa tästä tilasta julkaista. Sitten totesin, ettei kenenkään likapyykkikori niin järin kuvauksellinen voi olla, joten.... Korit tuntuu olevan tällä hetkellä aika täynnä. Etualalla pikkupyykkikori, kalsareita ja sukkia. Sen takana minusta loogisesti tummien ämpäri, takana vaa

Syksy saapuu

Kuva
Loppukesä oli yhtä haipakkaa. Töissä vaihdoin työpistettä neljän viikon jaksoksi ja uuden oppiminen oli antoisaa ja rankkaa. Siihen lisäksi lukuisat viikonlopuiksi jo viime vuonna sovitut kokeet ja tapahtumat niin kalenteri oli täynnä. Edelleen hymyilen levästi polkiessani sekä töihin että palatessani kotiin. Miten ihminen voikin olla ikionnellinen pelkästä mahdollisuudesta käydä töissä fillarilla. Kun työ, työkaverit ja koko työyhteisö on vielä valtavan hieno, tuntuu välillä siltä, ettei kehtaa hehkuttaa liikaa. Perisuomalainen "piilota kynttiläsi vakan alle" mentaliteetti.... Olen viritellyt uutta uskoa Paimiolaiseen merenpohjasaveen ja uskaltauduin tilaamaan kukkasipuleita. Hitti vai huti, nähdään ensi keväänä. Jännittää kieltämättä, mutta samalla olen vakuuttunut, ettei samanlaista talvea kertakaikkiaan voi tulla kahta peräkkäin. (Toisaalta mikäs minä olen sitä kuuluisaa ilmastonmuutosta vastaan taistelemaan....) Sähköyhtiöhän vedätti meitä ihan 6-0 viime vuonna syksyllä