Verkkoja vesillä, osin rannallakin

Ostin Vaahteranmäeltä kukkopojan pataan laitettavaksi. Fredi oli varsin pieni kooltaan, ja kun se oli hautunut Crock Potissa yön yli, lihat lähtivät luista puhaltamalla, mutta ei sitä noin mitenkään juhla-ateriaksi ollut. Ja luonnollisesti olin jo ehtinyt kutsua vanhemmat syömään..... Aamulenkillä sateessa vähän aivonystyröiden hieromista, ja siitä se alkoi hahmottua. Kaupan kautta siis. Kaupassa sitten kassajonossa varsinainen mielensäpahoittaja. Keski-ikäinen mies, asiallisesti pukeutunut, ostaa jotain pientä. Kassa kysyy oikein nätisti "oliko teillä asiakasomistajakorttia" ja mies alkaa räyhätä, miten "tän viikon uutisten jälkeen kun ihmisiä kytätään joka paikassa ja kohta tulee paskaa joka luukusta sisään ja vaikka oliskin niin ainakaan en näyttäis..." ja sehän jatkui ja jatkui. Kävi kassaa sääliksi. Mies häipyi kamoineen ja jonossa seuraavana ollut pariskunta sitten vähän koetti parantaa tilannetta sanomalla jotain kivaa kassalle. Lopulta me siinä kaikki

Intoilen harvoin täällä mistään tietyistä tuotteista, enkä missään nimessä profiloidu millään kriteereillä miksikään elintapakirjoittajaksi saati sellaiseksi, josta kiinnostuisi joku firma tai tuotteen esille-haluaja.... Mutta kerta se on sitten ehkä ensimmäinenkin. Hah! Repikää siitä. Ostin keväällä Finskin koneesta Polaar Icy Magic -nimisen silmänympäryspuikon. Rasvaksi sitä en tohdi nimittää, toisaalta puikossa on hauska roll'on -pää, jotenka olkoon puikko. Oli mikä oli, mutta tuotteena aivan järkyttävän ihana. Tätä kehotetaan pyörittämään sekä silmien ympärille että ripsiin, ja näin kesäaikaan kun en allergian vuoksi juurikaan käytä edes ripsiväriä, olen sitä melko huolella aamuisin hieronut myös kierroksen ripsiin. Ja kuulkaa: ne ripset ihan oikeesti kasvaa!! Siis pituutta!!  Itselläni väritys on niin vaalea, että ilman kestoväriä ei minulla tajua silmiä olevankaan, ja totta puhuen näytän aivan alastomalta näin kesällä. Mutta jösses mutta läheltä katsottuna ripsis

Vuokralainen ilmoitti joutuvansa muuttamaan, mutta samalla, että hänellä olisi tarjolla uusi vuokralainen. Yhteystietojen vaihtamisen ja keskustelun jälkeen totesin, että tämä tarjokas on oikein varteenotettava nuori tuleva opiskelija, joten sopimusta vääntämään. Koska molemmat tulivat eri suunnilta, Turku oli kohtuullisen sopiva treffipaikka. Tarkemmin vielä Raision Mylly . Lähdettiin aamulenkin (ja suihkun) jälkeen ajamaan ja käytiin haukkaamassa ensin. Nuorin tytär oli matkassa mukana ja oikein täpinöissään päästessään taas syömään hyvää pippuripossua. Eikä omassa vuohenjuustobroilerissa ehdottomasti ollut myöskään vikaa, päinvastoin. Kiitos tämän päivän lounaasta ihan vaan perinteinen Rosso. Sen jälkeen mies ja lapsi ottivat jalat alleen kauppakeskuksessa ja itse treffasin tulevan vuokralaisen vanhempineen. Sopimus tehtiin ja asiat sen osalta lutviutuivat hienosti. Sitten Airo-nimiseen paikkaan kahville ja jätskille . Jäätelö on tosin vähättelyä, myyvät aitoa italaialaista ge

Kuten mainitsin, olen ollut ihanasti vapaalla ja nollannut. Tänään ensi kertaa juolahti mieleen, että mikähän päivä on, eli milloin pitää henkisesti valmistautua töihin. Aivan mielettömän kiva fiilis kun joutuu kännykästä tarkistamaan mikä päivä on meneillään.... Perniön Asemalla on paikka nimeltä Opaliinan Cafe & Puoti . Se kuuluu jokakesäisiin kohteisiimme ainakin kerran. Veronica, joka kahvilaa pitää, tekee taivaallisia leivonnaisia ja miljöönä se on hauskan huvittava ja kauniin viihtyisä. Edellämainittu pitää melkein kokea ymmärtääkseen. Aivan Opaliinan vieressä on Maurin Makasiini, yhden sortin monitavaratalo/kirppis/osto-ja myyntiliike ja kaikkea muuta kuviteltavaa. Myös Mauri on koettava sitä ymmärtääkseen. Halusin poiketa Maurille, koska sieltä voi satunnaisesti tehdä hassuja löytöjä. Edelliskesänä ostin sieltä ex tempore keinutuolin, toisaalta yleensä menen siellä aivan änkäksi enkä osaa katsoa mitään, koska varastomakasiinit on niin täyteen tungettu kamaa, ettei päätä

Tein viime perjantaina vielä pitkän päivän kaikenlaisin sekaannuksin (vaihdoin siis kesken päivän normi-pitkästä lääkevuoroon ja orientaatio tekemiseen oli hetken kadoksissa...) ja jäin sitten vapaille. Tämä on sikäli nyt outo kesä, etten pidä kunnollista yhtenäistä kesälomaa ennen kuin syyskuussa, mutta elämä on valintoja. Puolisko on kotoisin Uudestakaupungista. Lähdettiin lauantaina iltapäivästä ajamaan sinne, appivanhempia moikkaamaan, ja päätettiin palata takaisin rantareittiä eli sitä kuuluisaa Saariston rengastietä . Uki on entisellään, itsekin asuin siellä muutaman vuoden 90-luvun alussa pahimman laman aikaan. Tosin kaupungilla menee nyt todella kovaa kun vertaa esim. Saloon....  (Ehkä Salossakin noustaan 25 vuoden päästä kuten Ukissa on tapahtunut?) Koirat sai runsain mitoin kivaa kävelylenkkiä. Tuon kaupungin paras puoli on ehdottomasti 100% kattava pyörätieverkosto, ja mielettömän kivat ulkoilumaastot. Anoppi ruokki meitä niin, että viittä vaille sai autoon py