torstai 23. toukokuuta 2019

10 positiivista

Nopeasti 10 iloista ja positiivista asiaa elämässä juuri nyt:


Kanelikarkkeja!!! ♥

Tilasin näitä toden totta Amazonilta, koska
Suomeen niitä ei kukaan tuo.
Pähkähullua touhua, mutta voi miten hyvää....


Lapsi, joka innosti isänsä grillaamaan eräänä sunnuntaina (äitienpäivä)
kun tulin töistä oikein väsyneenä ja nälkäisenä, suoraan valmiiseen pöytään!


Nämä koivujen hennonvihreät lehdet vasten sinistä taivasta!


Tuomen suloinen tuoksu lenkillä.
Eikä (ainakaan vielä) yhtään toukkaa tai seittiä....




Lipstikkaa kuivumaan.

Muistin onneksi jo heti alkukesästä, että sitä tulee ja tulee.
Kuivaan ja jauhan hienoksi. Toimii hyvin mausteena.


Mustikat siirrettiin viime syksynä ja silti jaksavat kukkia!

Tulisipa tänä vuonna marjojakin.


Omenapuun kukat


Sireenit


Jotain kivaa odotettavissa.

Ipana sai joululahjaksi neljä päivää Lontoossa.
Työkavereilta taas lainaan pieni opaskirja ja Oyster-kortteja.

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Paljon puuhaa viikonloppuna

Laiska töitään luettelee, mutta antaa nyt sitten mennä kuitenkin.
Tämä on ollut vauhdikas ja kiva viikonloppu.


Tui tui tui.... ♥♥♥

Kiusaan ihan ensin pentukuvalla. Tässä kuvassa sydän sulaa: tehdään vauvapino. Tuo päällimmäinen on niin autuaan näköinen sisarustensa päällä nukkuessaan.

VPK:n naisosasto teki lauantaina retken Turun hätäkeskukseen tutustumaan.
Oli erittäin mielenkiintoinen retki ja totta puhuen ihan aavistuksen jäi mieleen kaihertamaan, että kolmen lukukauden opintovapaalla saisi tuollaisen pätevyyden. Todennäköisesti voisin saada jotain jopa hyväksiluettua......



Retki päättyi hyvissä ajoin ja olin kotona iltapäivällä. Kuumahan lauantaina oli. 
Koska näillä keleillä voi olla shortseissa, eikös se tarkoita, että kesä voidaan julistaa alkaneeksi? Ja kesän merkkinä otimme koirien kanssa suunnan jäätelökioskille.

Minä olen niin helppo ja ennalta-arvattava: nimetkää jäätelöannos Hurtan Herkkuhetkeksi ja minä olen samassa kanta-asiakas. Siis laktoositon vaniljajäätelö ja siihen koirankeksit. Oikeesti!! Mikä idea. ♥  Tottahan poikien piti sellaiset saada.

Itselle tuo verigreippisorbetti oli kuin pala taivasta!! Wau!! Tätä haluan ostaa isoissa pakkauksissa kotiinkin.



Kävelin koirien kanssa kotiin jätskikiskalta ja otin rennosti.
Seurakaan ei ollut pahemmin villiä.



KÄY ERI, KÄK2

Tänään sunnuntaina ajoimme aamulla Sipoon ampumaradalle koiranäyttelyyn, jossa itselläni oli tavoitteena saada olla rento ja pitää hauskaa ja osata esittää ja saada koira olemaan reipas ja hyväntuulinen.
Onnistuin täydellisesti!!! ♥  Bono oli rento, minä olin rento. Sain sen seisomaan (kuten näkyy) nätisti ja arvostelu oli hieno, tulos parempi mitä tavoittelin. JESH!!!

Aurinkoisella mielen kotiin Ikean kautta, josta pikaisesti vähän jotain kivaa tuleviin pentupusseihin. (Kyllä, minä haluan osallistua isäkoiran omistajan ominaisuudessa ja toivon mukaan olla mukana pentujen elämässä myöhemminkin.)

Kotona vähän tankkausta ja sitten ihmettelemään mitä kaikkea kotona pitikään tehdä.
Kas, puutarha oli vielä tunnin avoinna, sinne siis......


Kirsikkatomaatit ja kasvihuonekurkut

Viime vuonnahan jäin ilman mitään kasvihuonevihanneksia. Totta puhuen jäin ilman mitään.
Koska toukokuussa alkoi helteet, en kuitenkaan uskaltanut ostaa, vaan odottelin kesäkuun alkua, jolloin myytiin ei-oota.

Nyt pelkään, että tulee hallaöitä ja saa virittää kasvihuoneeseen auton sisätilapuhaltimen.


Kaksi avomaankurkkua.

Voi miten ressukoilta ne näyttää suuressa laatikossa.


Kesäkurpitsa, perinteinen vihreä.


Koska viime kesällä talviomena murtui ja piti poistaa,
uusi tilalle. Olin onnellinen, että löytyi sama Åkerö.


Tänä vuonna laitoin vaan näihin kolmeen ruukkuun kesäkukat.

Ensi vuonna saan lakkiaisten vuoksi hankkia kukkia satasilla,
joten tänä vuonna tällä lailla hillitymmin.

Mitäpä siis sanoisin: aika mahtavaa. Hyvällä fiiliksellä kohti seuraavaa viikkoa.
Ettei kaikki olisi tässä, mies sutii parhaillaan terassin puolikkaalle hoitoöljyä ja minä taidan seuraavaksi tyhjentää tiskikoneen puhtaat ja sen jälkeen tarttua imuriin. Kai sitä kotiakin täytyy vähän huoltaa, vaikka kuinka ihanaa on ollut olla vaan pihahommissa.

perjantai 17. toukokuuta 2019

Kiire tukahduttaa luovuuden

Jotenkin tämän vuoden toukokuu on ollut niin täynnä toimintaa ja hoppua, että koen olevani jopa stressaantunut.


Kuusen kukinta on itselleni uusi juttu.

Töissä on ollut kiirettä, työvuorot on suunniteltu niin, että vapaa-aika on ollut tylsästi yksi päivä kerrallaan ja lisäksi olemme miehen kanssa näköjään koko ajan täysin päinvastaisissa vuoroissa, mikä toki tarkoittaa, ettei riitelylle ole hirveästi mahdollisuuksia, mutta eipä mitään asioita myöskään pysty puhumaan eteenpäin..... 

Kotityöt hoituvat sentään kuten aina: se tekee, kumpi ehtii ja muistaa. Mutta kaikenlaiset pihan hoitoon liittyvät suunnitelmat, terassinpesut, kesälomajutut, tulevat juhlat yms. on jääneet puhumatta. Mitään whatsapp-keskustelua en lähde pitämään tällaisten asioiden tiimoilta, ja kun itse nousen viideltä (mies nukkuu) ja mies tulee kotiin kymmenen jälkeen (itse nukun), ei siinä hirveästi ole aikaa, jolloin puhua. Kumpikaan kun ei töissä voi roikkua puhelimessa tällaisen takia.
Pah!! 

Ikionnellinen sen sijaan olen Ipanan ajokortista. Kun heppakeikat hoituvat itsenäisesti, siihen on jäänyt itselleni se mahdollisuus ottaa edes sen yhden kerran rauhallisemmin kun ei tarvitse singota välittömästi kotiin tultuaan lenkille, että ehtii tallille....


Mieshän vaihtoi autoa sillä välin kun kävin Tallinnassa ja nyt taloudessa on kaksi turvallista vaikkakin pientä autoa. Itse arvostan noita turvalaitteita enemmän kuin isoa koria ilman niitä. Plussana myös se, että vanhaan rouskuun olisi tarvittu noin 800 euron remontti ennen katsastusta ja auton (käyttö)arvokin oli kuitenkin ehkä vain tonnin luokkaa.....

Minulla oli hirveä kriisi siitä, että tuo auto on punainen. (Tämä on ihan sisäpiirivitsi meidän perheessä. Poika aikanaan halusi auton "minkä tahansa muun, mutta ei punaista", kunnes osti punaisen. Samana kesänä itselläni oli ajossa pieni punainen Yaris...)

Mutta jos auton nimi on ULF eli Uffe noin kotoisasti, ehkä se saa värin anteeksi.   =) 
Mutta Ipana ajaa siis sujuvasti kumpaa hyvänsä riippuen kumman tankki on paremmin täytetty. Aivan ihanaa!!


Lenkin varrella oli upea kevätesikkokasvusto ihan tien vieressä
orapihlajan alla. Auringon kirkkaus vaan vei kuvasta tietyn hienouden.

Lisäksi olen ollut älyttömän väsynyt ihan puhtaasti valvottujen öiden vuoksi. Mikä lie hormoni vinossa, mutta olen herännyt viikon klo 3:22 ja valvonut siitä lähtien. Sitten kun työpäivän jälkeen olen ajanut kotiin ja tajunnut olevani ihan riskissä nukahtaa rattiin ja ehkä ottanut torkut sohvalla, edes lähtö koiralenkille ei ole huvittanut. Omalta kohdaltani tämä viimeisin oli se, mikä sai hälytyskellon kilisemään.

Stressi vai mikä lie valvottaa?
Onneksi oli pari aamua, kun sain nukkua peräti kuuteen.... (Niin, kun kello herättää 5:15, tuo on kuitenkin tunnin enemmän...)
Koirat ovat nimittäin täysin kesäajassa ja niiden mielestä päivä alkaa viimeistään siinä puoli seiskalta, kun on riittävän valoisaa ja nukuttu tarpeeksi.


Tällä viikolla näky aamulla viideltä keittiön pöydällä.
Bonolle valmistumassa treenijälki......

Juu, oikeaa verta ja ihan oikea sorkka.

Paljon on sovittu menoja ja puuhia viikonlopuiksi ja ehkä sekin osaltaan lisää stressiä kun tavallaan sen vapaa-ajan sitten suorittaa.
Täytyy ottaa loppukesälle sellainen asenne, että teen mikä huvittaa.


Blogitekstiä ei ole syntynyt yksinkertaisesti, koska en ole edes avannut konetta varmaan pariin viikkoon. (Niin no, tuo edellinen teksti on viikon takaa....)
Toisaalta en halua ottaa siitä itselleni uutta aihetta panikoida, että pakko tuottaa sisältöä. Minä kun en ole mikään sisällöntuottaja ammatiltani. Nih!

Bonon pennut tiettävästi kasvavat kovasti ja ovat kirineet painoaan, se pienin rääpälekin hienosti. Vilkkaita ja elinvoimaisia. Kuvittelisin, että tulevana viikonloppuna alkaa tulla viestiä silmien avautumisesta.
Toivon mukaan pääsen kesäkuun alussa niitä vähän paijaamaan ja toimittamaan pieniä terveisiä isäkoiran perheeltä tuleville omistajille.

lauantai 11. toukokuuta 2019

Pikatrippi Tallinnaan

Kaverin poika kirjoitti keväällä ja tuli juttua lakkiaisista. Tarjouduin lainaamaan kahvinkeitintä ja kahvinkeittäjäksi juhliin.... ja samaan hengenvetoon heitin, että "meinaatko käydä reissun Tallinnassa hakemassa skumpat juhliin".
Totta puhuen en ollut edes katsonut kalenteria, olisiko itsellä edes aikaa lähteä moiselle reissulle....

Ex tempore matka siis eilen. Koska Viking Line on muuttanut aikataulujaan, perjantaisin laiva lähtee järjettömän aikaisin (koska emme asu Hesassa) eli 7:45 ja palaa vasta tuntia myöhemmin kuin yleensä. Niinhän se kello sitten soi 3:45 ja olin autossa 4:10 jätettyäni hyvin hämmentyneet koirat kotiin ilman aamupalaa. 4:30 starttasimme kaverin pihasta päätyäksemme itse asiassa Helsinkiin aivan hullun aikaisin..... eihän tuohon aikaan mitään ruuhkia ole. (Tähän sellainen silmiä pyörittävä hymiö!)


Ihanat naiset reissussa jälleen.
Olihan se vähän kornia tulla Tallinnaan syömään lounas ja sen jälkeen haahuilemaan ympäriinsä ilman aikomustakaan ostaa juuri mitään (paitsi ne skumpat).


Ostan yleensä aina reissuista teetä.
Tämä oli pala taivasta!!! ♥


Kirsikkanamuja. Toineen paheeni.

Saattoi naurattaa ääneen, kun iltapäivän päätteeksi hakeuduimme (lähes) tyhjien reppujen kanssa takaisin satamaan noutamaan matkalaukut lokerosta ja kävelemään läheiseen viinapörssiin....  Ääneen naurettiinkin, että "Suomi-naiset ne tässä lähtee viinanhakureissulle, varokaa vaan hiljaisemmat."

Mukaan poimittiin siis laatikollinen kuoharia juhliin ja itse otin muutaman pullon, koska vanhempi tytär tulee poikaystävineen meille koiravahdiksi kesäkuun alussa niin saavat siitä vähän "palkkaa" muun ylläpidon lisäksi. Ihan aavistuksen harmitti, että sitä kuohuvaa, jossa on jotain hileitä, Vivano tms nimeltään, ei ollut. Muutenkin kuoharivalikoima oli hyvin vaatimaton ottaen huomioon, että kesä on tulossa ja varmasti juhliin haetaan jonkin verran juomia lätäkön takaa.

Terminaalissa otettiin kahvit ja sämpylät ja odoteltiin laivan lähtöä. Sitten laivalta jotain pientä kivaa (mm. ne pakolliset 4 pussia kympillä -karkit) pakettiin ja hytissä hengaillen pari tuntia.
Kotiportista kurvasin sisään 22:20 joten olihan päivällä mittaa.


Inkiväärisiirappia.
Muistaakseni meillä on ollut tätä ennenkin.
Hyvää teessä ja lettujen päällä!


En ole vuosiin ostanut itselleni mitään tuoksua, koska työ...
Tuo Calvin Klein kuitenkin oli niin miellyttävän raikas, 
että voinen sitä varovasti käyttää myös työpäivinä vaatteiden alla.

Tämä Bossin tuoksu oli hyvä. Toinen oli vielä parempi, mutta siitä ei ollut
deo stickiä, ja koska mies ei juuri käytä tuoksuja, tämä on käytännöllisempi.

Hauska, vaikkakin aikataulusyistä rankka reissu. Täytyy ottaa uusiksi ensi vuonna, kun lakkiaiset osuu omaan kotiin (toivottavasti).

lauantai 4. toukokuuta 2019

Pentuja

Olen viimeksi tehnyt yövuoron tammi-helmikuussa 2018.
Nyt meillä oli listassa puutos ja tarjouduin tekemään ylitöitä. Vähän jännitti. Valvominen ei sinänsä ole minun juttu, tykkään nukkua öisin ja inhoan sitä krapulapäivää jälkeenpäin.
Viime yö meni kuitenkin töissä kivasti ja lisäjännitystä toi kisakatsomo: Bonolle syntyi Kotkaan kasvattajan luokse pentue.


Bono kantaa perimässään ihan kaikkia mahdollisia värejä, joten värikirjo tässä pentueessa on kyllä hauska: on oranssia, ilmeisesti yksi maksanvärinen, pari mustavalkoista, joista voi vaikka jäädä noita tasavärisiä, tai sitten tulla roaneja.


Tähän kuvaan päätin kisakatsomon töissä: kolme tyttöä ja kaksi poikaa.
Jonkin aikaa muiden jälkeen oli kuitenkin syntynyt vielä yksi bonustyttö, aika tavalla pienempi kuin sisaruksensa, rääpäle, mutta sinnikkään oloinen ja hyvin elossa.


Viestin tästä toisesta oranssista sain sitten heräämisen jälkeen, joten nyt saldo on 4+2.

Mummi täällä hehkuttaa nyt riemua ja suunnittelee kakkua sekä päiväkahville että töihin vietäväksi!

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Luetut kirjat, huhtikuu

Tiedostan, että tämä kuukaudenkirja-osio on kohtuullisen tylsää luettavaa (myös itselleni) ja koetankin miettiä jonkun vaihtoehtoisen tavan toteuttaa se.
Olen kuitenkin jo tähän mennessä pari kertaa kohnannut läpi listaukset edellisiltä kuukausilta ja itsekin yllättynyt, että "ai niin, tuonkin luin vasta nyt".


Fiona Barton: Lapsi

Uusi kuukausi lähti liikkeellä ahmimalla. Olin innoissani lukenut sitä norjalaista sukusaagaa edeltävästi ja unohtanut lainanneeni tällainen kaksi-viikkoisen.
No, se ei tahtia haitannut, kirja vei täysin mukanaan.


Timothée de Fombelle: Tobi Lolness
Timothée de Fombelle: Tobi Lolness, Elishan silmät

Kun saa suosituksen nuorisokirjojen puolelta ja kirjan takakannen teksti alkaa "Tobi Lolness oli vain puolitoista millimetriä pitkä....", sitä kiinnostuu.
Erittäin hauska seikkailu, tälle suositus!


Outi Pakkanen: Linna

Taattua Anna Laine -dekkaria. Lomalle kaksiviikkoisia.


Liza Marklund: Helmifarmi
Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa

Kaksiviikkoisia.
Liza Marklundia jonotin jonkun aikaa. Jonotus kannatti. Oli mielenkiintoinen ja sai halun matkustaa tuonne etelämerille, vaikka siellä ilmeisesti on jo tietyt saaret peittyneet meren alle, koska ilmastonmuutos....
Lisa Jewell oli myös mielenkiintoinen, hyvä.


Michael Connelly: Yövuoro
Gillian Flynn: Teräviä esineitä

Mmmmhh. No, dekkari dekkareiden joukossa. Ei jäänyt erityisemmin mieleen vaikka tarina veikin mennessään.


Anne B Ragde: Perintötila
Anne B Ragde: Elämänrakentajat

Trilogian loput. Mikä siitä sitten tulee, kvintologia?
Tarina jatkuu, ja toistaiseksi viimeinen osa on kirjoitettu niin, että en ylläty jos kuudeskin osa joskus tulee, ja seitsemäs ... ja....


Anne B Ragde: Aion tehdä sinut onnelliseksi
Anne B Ragde: Satnnaista seuraa

Ensimmäinen näistä kesti ikuisuuden lukea. Oli kiire viikko töissä enkä ehtinyt kirjan kanssa rauhoittumaan kuin sängyssä viisi minuuttia, ennen kuin nukahdin. Kuvaus 60-luvulta.....


Peter James: Kiistaton todiste

Huikea! Da Vinci Koodin seuraaja.


Ninni Schulman: Vastaa jos kuulet

Jatkaa saman toimittajan tekemää tutkimustyötä kuin aiemmat.

Huhtikuu: 14 kirjaa

lauantai 20. huhtikuuta 2019

Pääsiäinen

No ni (sanoi Ismo Leikola), se olis sitten pässiäinen juhlittu omalta osaltani jo tänään. Huomisesta töihin ja arki lähtee rullaamaan!

Eilen paikallisen koirakerhon leikkimielisessä näyttelyssä kanttiinintäteilyä. Ihania muffareita tuli myyntiin: mitä muutakaan koiratapahtumassa kuin kakkakakkuja??


Oli aivan mielettömän hieno pitkäperjantai sään osalta. Sai D-vitamiinit muualta kuin purkista!!
Sitten kun näyttely loppui, meidän nuoriso saapui paikalle ja tultiin kotiin.

Tänään isolla porukalla eli yhteensä 9 henkeä saman pöydän äärellä lounaalla ja jälkkärillä. Ai että! Jäi oikein levännyt fiilis, vaikka olen muuten ollut järjettömän väsynyt.


Tytär poikaystävineen vaan ei saanut nukkua pitkään tänään. He olivat meillä koiravahteina kun Bono oli ollut vasta muutaman viikon ja niinhän nuoriherra tänäänkin meni aamulla heti seiskan jälkeen ja loikki vierassänkyyn, että sakki ylös heti!! Ryökäle!


Tää iltapäivälehdistä tuttu jäätelökakkuohje, olisko sitä Kinder-kakkuna myyty?? oli kyllä ehdottomasti suurin success ikinä! Suosittelen.
Me tehtiin jo alkuviikolla kakku, eli muotoiltiin pakettijäätelöstä keskelle jonkunmoinen ympyrä, sitten säteittäin noita Puffet-puolikkaita, ja kahdesta eri jäätelöstä sekä isoja että pieniä palloja, jäätelökauhalla ja sellaisella hedelmäkauhalla (melonille ehkä tarkoitettu).
Niitä pinoon ja jonooon..... se pakkaseen ja alkuvalmistelut on siinä.

Tänään kahvin tippuessa päälle rikottuja marenkeja, kinuskikastiketta, pieniä suklaamunia ja Kindermunan puolikkaita..... saa olla tuollainen sotkuinen. Oli hyvää!
Kesällä kokeilen niin, että on tuoreita marjoja.

10 positiivista

Nopeasti 10 iloista ja positiivista asiaa elämässä juuri nyt: Kanelikarkkeja!!! ♥ Tilasin näitä toden totta Amazonilta, koska ...