Tekstit

Jos pankkitili täyttyisi yhtä nopeasti kuin pyykkikori

-
Kuva
Jasmin oli löytänyt blogini ja laittoi hauskan haasteen.   Eli mitä, jos pyykkikorin täyttöaste ja pankkitili kulkisivat käsi kädessä.  Sanotaan alkuun niin, että sehän olisi ollut mieletön onni silloin kun kaikki lapset asuivat kotona, koska silloin sitä pyykkivuorta ei tahtonut taltuttaa millään. Korit (monikossa) olivat aina täynnä.  Eritoten teinityttöjen tapa vaihtaa vaatteita monta kertaa päivässä, ja laittaa myös ne hetken päällä olleet pyykkiin, oli aika ajoin hyvin rasittava tapa. Jos meillä asuisi nyt sellainen teini, näillä sähkön hinnoilla oppisi nopeasti kulkemaan puolipitoisissa kuteissa. ****** Tässä kohtaa pidin luovan tauon. Kipitin kellariin kameran kanssa ja pohdin portaissa kehtaisiko mitään kuvaa tästä tilasta julkaista. Sitten totesin, ettei kenenkään likapyykkikori niin järin kuvauksellinen voi olla, joten.... Korit tuntuu olevan tällä hetkellä aika täynnä. Etualalla pikkupyykkikori, kalsareita ja sukkia. Sen takana minusta loogisesti tummien ämpäri, takana vaa
2 kommenttia
Lue lisää

Syksy saapuu

-
Kuva
Loppukesä oli yhtä haipakkaa. Töissä vaihdoin työpistettä neljän viikon jaksoksi ja uuden oppiminen oli antoisaa ja rankkaa. Siihen lisäksi lukuisat viikonlopuiksi jo viime vuonna sovitut kokeet ja tapahtumat niin kalenteri oli täynnä. Edelleen hymyilen levästi polkiessani sekä töihin että palatessani kotiin. Miten ihminen voikin olla ikionnellinen pelkästä mahdollisuudesta käydä töissä fillarilla. Kun työ, työkaverit ja koko työyhteisö on vielä valtavan hieno, tuntuu välillä siltä, ettei kehtaa hehkuttaa liikaa. Perisuomalainen "piilota kynttiläsi vakan alle" mentaliteetti.... Olen viritellyt uutta uskoa Paimiolaiseen merenpohjasaveen ja uskaltauduin tilaamaan kukkasipuleita. Hitti vai huti, nähdään ensi keväänä. Jännittää kieltämättä, mutta samalla olen vakuuttunut, ettei samanlaista talvea kertakaikkiaan voi tulla kahta peräkkäin. (Toisaalta mikäs minä olen sitä kuuluisaa ilmastonmuutosta vastaan taistelemaan....) Sähköyhtiöhän vedätti meitä ihan 6-0 viime vuonna syksyllä
10 kommenttia
Lue lisää

Retkiä

-
Kuva
Koska mies vaihtoi työpaikkaa viime syksynä (vuokramieheksi) ja päätyi siis saman työnantajan vakkariksi keväällä, hän poltti lomansa tässä samalla. Toki vuokramies-ajoilta maksettiin lomat ihan sääntöjen mukaan pois, mutta vapaata ei tullut.  Itse tein saman päätöksen ja poltin lomani jälleen, tosin sopimuksella, että saan pitää jotain palkattomia syksyllä ja lisää keväällä (jää nähtäväksi miten tuleva hyvinvointialue siihen sitten suhtautuu.....), mutta näin ollen me vaan olemme töissä. No, nythän meillä toisaalta on viikonloput vapaana. (Miinus tämä alkusyksy, koska runsaasti kaikenlaista valmista suunnitelmaa on siihen kertynyt jo viime vuodelta....) Joka tapauksessa päätimme viime sunnuntaina tehdä jonkun retken ja kohteeksi valikoitui itselle uusi paikka. Kullaanvuori sijaitsee Suomen ainoassa kaupunkioikeudet saaneessa risteyksessä eli Raisiossa. Kartalta näkyi, että hauskan oloinen ympyrälenkki siitä tulisi, ja niin pakkasimme reput ja rensselit ja lähdimme aamulla matkaan. Iha
2 kommenttia
Lue lisää

Onni yksillä, kesä kaikilla

-
Kuva
Kiva kesä!! Minulla on sopinut se hellejakso ja toisaalta nautin kyllä myös siitä, että sai laittaa hupparin päälle lenkille. Pidän lämpimästä, mutta kieltämättä olen toimeliaampi vähän viileämmässä. Eihän täällä pohjolassa ole totuttu puuhastelemaan oikein kuumassa. Selvästi huomaa, että se helle vetää sellaisen loma-moodin päälle, kuin makailisi vaan rannalla lukemassa. Perin hankalaa, että pitää raahautua töihin...  Heti alkukesästä tilasin rautakaupasta kotiinkuljetuksella mielestäni hirveän määrän puutavaraa, harkkoa, ruuveja yms. Viime kesänä aloitettua terassiprojektia piti jatkaa, terassi oli määrä suurentaa yms. No, yksi asia johti toiseen. Yhden viikonlopun aikana aseteltiin harkkoja muka terassin pohjaksi, ladottiin siihen puolihuolimattomasti lautoja ja katseltiin. Ja todettiin: ei. Ei ollut sittenkään hyvä. Eikä tarpeellinen. Ja kohdistus oli hankalaa. Ja mihin kaksi ihmistä tarvitsee 150 neliötä terassia? Joten pakattiin laudat ja harkot takaisin ja pohdittiin lisää. Sen
2 kommenttia
Lue lisää

Muutoksen tuulet puhaltaa (taas)

-
Kuva
Heinäkuun puolivälin jälkeen toteutan yhden - noh, haave on vähän liikaa, mutta arkisen unelman. Minusta tulee sunnuntaipyöräilijästä arkipyöräilijä. Vaihdan (taas) työpaikkaa, tällä kertaa tuohon oman kaupungin pisteeseen, jonne on matkaa älyttömän kivat 3,5 km jotka suhautan fillarilla vartissa. Ja talviaikaan tarpeen mukaan kävelen reilussa puolessa tunnissa. Voisimme aidosti vihdoin miettiä tarvitaanko kahden hengen taloudessa kahta autoa, kun molempien työ on omassa kaupungissa. Toistaiseksi mitään päätöstä sen suhteen ei tehdä, mutta voi se tulla ajankohtaiseksi jossain vaiheessa. Perhekuvio on sillä lailla muuttumassa loppuvuodesta, että poika lähtee tyttöystävineen määräämättömäksi ajaksi Vietnamiin. Muuttavat siis sinne asumaan, ja aika näyttää mihin lopulta jäävät, vai ovatko matkalaukkuasukkaita hamaan tulevaisuuteen...  Ipana palasi asepalveluksestaan siviiliin ja havittelee lähtöä joukkoihin Libanoniin. Näin ollen auton lainaajia ei ole lukuisia, kuten tähän asti. Paljon p
2 kommenttia
Lue lisää

Uusi aateloitu valio perheessä (koirajuttuja)

-
Kuva
Kuten tuli tuossa taannoin kirjoiteltua, meidän kesän ykkösjuttu on tuo jälkiharrastus koirien kanssa.  Merlin Murmeli, mun Mellis Blondi Patikkakoira, meni ja vetäisi viiden suoran eli valioitui lyhimmän mahdollisen kaavan kautta suoralla putkella eilen Suomen Jälkivalioksi (FI JVA). Ikää tällä kakaralla on vielä karvan alta kaksi vuotta, synttärit osuu loppuviikkoon. Kerran nättinä näyttelyssä. FI JVA Crab Apple's Neville Longbottom Se on ollut sellainen elämäni koira.  Vähän vahinkopentu, tuli salavihkaa, yllättäen, koska juuri sinä kesänä olimme tilanneet toisen pennun, mutta koronan vuoksi jäi astutusreissu tekemättä ja loppu on historiaa.... Hyvin riistaviettinen, erittäin työmotivoitunut koira, järjettömän tarkkanenäinen, mahdollisesti meidän tuleva SRVA-koira.... Leikilläni nimitin sen Sir Merliniksi. Hanhenmaksapalleroita ei kuitenkaan ole tarjolla ensimmäistäkään, ihan koiranruualla mennään. Juustohampparin tosin lupasin sille, joten grillikeikkaa pukkaa.
3 kommenttia
Lue lisää

Ilon pilkahduksia

-
Kuva
Edelliseen liittyen: piha on sittemmin saanut aikaan varovaisia hymyjä ja ilon pilkahduksia, kun joitain kasveja, joiden luulin jo menehtyneen talven kourissa, onkin näköjään selvinnyt. (Toistaiseksi! Sanoo varovainen minä.... ei syytä tuuletteluun vielä.)  Rhododendron näyttäisi sittenkin selviävän. Tosin ihmettelen uskaltaako siitä leikata n 3/4 pois, koska se on aivan rutikuiva ja ruskea siltä osin. Ostin viime kesänä kaksi alppiruusua Tokmannilta. Joo, ei mitään takeita mistään, koska halpakauppa. Mutta ne lähti hienoon kasvuun ja kukkivatkin.  Mutta toki ne varmasti olivat jossain määrin tuollaisia ressukoita, jotka pelastin vaan pihamyymälästä. Enkä tajunnut keväällä, että meille paistaa itse asiassa aamuaurinko suoraan tuohon minusta varjoisaan kohtaan, eli noiden päälle. Niitä olisi varmasti pitänyt alkaa kastella runsaasti jo huhtikuussa, että olisivat saaneet vettä. Nyt pääsivät kuivumaan auringon paahdettua, mutta juuriston oltua jäässä..... Tänä kesänä harrastin tätä kasvie
2 kommenttia
Lue lisää