perjantai 22. heinäkuuta 2022

Onni yksillä, kesä kaikilla

Kiva kesä!!
Minulla on sopinut se hellejakso ja toisaalta nautin kyllä myös siitä, että sai laittaa hupparin päälle lenkille. Pidän lämpimästä, mutta kieltämättä olen toimeliaampi vähän viileämmässä. Eihän täällä pohjolassa ole totuttu puuhastelemaan oikein kuumassa. Selvästi huomaa, että se helle vetää sellaisen loma-moodin päälle, kuin makailisi vaan rannalla lukemassa. Perin hankalaa, että pitää raahautua töihin... 


Heti alkukesästä tilasin rautakaupasta kotiinkuljetuksella mielestäni hirveän määrän puutavaraa, harkkoa, ruuveja yms. Viime kesänä aloitettua terassiprojektia piti jatkaa, terassi oli määrä suurentaa yms.
No, yksi asia johti toiseen. Yhden viikonlopun aikana aseteltiin harkkoja muka terassin pohjaksi, ladottiin siihen puolihuolimattomasti lautoja ja katseltiin. Ja todettiin: ei. Ei ollut sittenkään hyvä. Eikä tarpeellinen. Ja kohdistus oli hankalaa. Ja mihin kaksi ihmistä tarvitsee 150 neliötä terassia?
Joten pakattiin laudat ja harkot takaisin ja pohdittiin lisää.

Sen sijaan mies aloitti minusta kesän parhaan projektin eli portaisen uusimisen. Kuten kerroin aiemmin, nuo kivirappuset oli toimivat, mutta vaaralliset, koska ylin taso on sen kokoinen, että ovi avautuessaan tulee koko tasanteen yli. Siinä joutui tasapainoilemaan kauppakassien kanssa välillä tosissaan.
Tähän oli tuleva muutos......


Alkukesän tilauksiin kuului myös inkkarigrilli. Tämä on varsin kiva!
Omalla tavallaan toki epäkäytännöllinen, mutta meillä ei sinänsä kaivata grilliruokaa satunnaisia makkaroita lukuunottamatta. Itse nautin suuresti grillatusta ruisleivästä, jossa välissä juustoa ja tomaattia. Sen kun kietoo folioon ja paistaa niin olen onnellinen. 
Mutta tunnelmanluojana tämä malli on äärettömän kiva!!


Upeita iltoja!


Kesäkuussa tuli juostua muutama koiranäyttelykin. Tässä ollaan paluumatkalla kotiin. Pikkupojista kumpikaan ei menestynyt erityisemmin, kivat arvostelut ja lettuja uimisen perään jossain taukopaikalla.


Lapsi kotiutui palveltuaan 347 päivää. Nyt talven yli jotain ja mahdollisesti suunnitelmia uudestaan PV:n mukana. Puhuu mahdollisesta lähdöstä joukkoihin Libanoniin, mihin äitinä tietenkin suhtautuu vähän hirvitellen. Toisaalta ihailen rohkeutta edes pohtia moista, toisaalta jopa kadehdin kun kaikki on edessä avoinna. 

Mene, Ipana, minne vaan. Pärjäät takuulla ♥


Juhannuksena pieni Hilla oli kylässä. ♥
Uima-allas testattu, minusta kylmässä vedessä, ja päiväunet rattaissa varjossa.


Kesänaapurit.

En tiedä lehmienhoidosta mitään. Nämä ovat käsittääkseni nuoria lehmiä, hiehoja eli eivät ole vielä poikineet koskaan. Niitä pidetään tuossa meidän joen toisella puolen hoitamassa jokirannan maisemaa. Siinä sontiessaan saavat jotenkin sekä kuohkeutettua maata että lannoitettua sitä niin, että jotkut tietyt kasvit ja sitä kautta perhoset/öttiäiset viihtyvät ja biodiversiteetti paranee.

No, olipa sitten päivä, jolloin toinen lauman vasikoista jäi vaan makaamaan ruohoon muun lauman kulkiessa eteenpäin. (Naapuriryhmän WA kertoi tämän klo 12:30.)
Emolehmä ammui ja huusi surkeana koko päivän. Lopulta, kun oletetulle omistajalle (toisella paikkakunnalla) oli soitettu useita kertoja, hän tuli paikalle. Näin itse, että vasikalle juotettiin jotain (17:30) ämpärituttipullosta ja siihen se jäi makaamaan. Oli takuulla kuuman päivän aikana jo kuivunut pahasti. Lisäksi tietenkin pohdin onko sitä purrut käärme, onko loukannut tms. 
Kyttäilin vasikkaa makailemassa tuossa meidän kohdalla vielä iltayhdeksältä. Puoli kympiltä se oli kadonnut.

Yöllä emolehmä ammui taas kolmen jälkeen hirveästi. 
Nyt laumassa on näkynyt vain yksi vasikka. 😢

Tämä jäi vähän vaivaamaan. Jos kaupunki antaa luvan tuoda eläimiä yhteiselle maalle, kai niistäkin pitää jotenkin huolehtia? Ei kai tuollaisia tuotantoeläimiäkään saa vaan jättää ja unohtaa? Viisi tuntia esim. loukkaantuneena on tosi pitkä aika.... 


Boogie testaa uima-allasta kuuman päivän iltana.
Niiden ei voi antaa uida yksin, koska kynnet repisivät muovin reunasta rikki.



Saunan lauteita laajennettiin vähän kulmaan. 
Nyt mahdutaan kaikki viisi kerralla hyvin.


Kuten sanottua, mies aloitti tekemällä tuohon keittiön ikkunan eteen "laiturin". Siitä tehtiin nopealla aikataululla portaat alas, koska pudotusta oli reilu metri.
Sitten haettiin vielä toiset porrastuet ja laitettiin raput myös terassille päin. Näin, jos kuljettaa vaikka astioita, ei tarvitse kiertää tuolta laatoituksen kautta. 
Rima-aidat tehtiin sekä terassille että partsiin. 
Vielä rimasta kaiteet ja tuo on kyllä tosi kiva.
Ilta-aurinko paistaa suoraan joten istumme siinä lähes joka ilta juomassa teetä ja lukemassa tai vaan katselemassa maisemaa. Tosi rauhoittavaa, hyvin suojaisa paikka.


Hilla kävi ja tehtiin retki kaupungille.
Jokaisenhan pitää olla tyylikäs ja pistää aurinkolasit pään päälle kauppaan mennessä.

Koska puutavaraa tuli paljon, sitä on myös rohkeasti käytetty. Mies teki kukkalaatikoita, joilla kuvittelen pelastavani kaikki savimaan tappamat kasvit.... Tai siis estämästä savimaata tappamasta niitä uudelleen.

Tähän grillin taakse rimoitukseen sain vuosia toivomani tuoksuköynnöskuusaman. Edellisessä kodissa sille ei ollut mitään järkevää paikkaa, tässä toivon sen selviävän.
Myös sisääntulon viime vuonna harkoista tehdyt kukkapenkit uusittiin tekemällä niihin kukkalaatikot. Niistä tuli mahdottoman muhkeat, vähän jo mietin onko jopa liian jykevät, mutta ainakin siihen/niihin mahtuu kunnolla multaa ja toivon mukaan kasvit selviävät. 

Olen tosin selvitellyt itsekseni kaikenlaisia talvisuojaustapoja mm. vettä imemättömän turpeen avulla, joten saatan sellaista hakea säkkitolkulla ja levittää joka paikkaan. 


******

Uusi työpaikka, tuttuhan se jo oli, on kiva. Viihdyn ja nautin tosi kovin mahdollisuudesta fillaroida töihin. Puhumattakaan vireystilasta, joka on päällä töihin päästyä, kun on saanut 3,2 km raitista ilmaa. Jep, tämä on kiva kesä!

Sadonkorjuun loppu, kulttuuria, luonnonilmiöitä

Ihan syyskuun lopussa oli pakko kerätä kaikki loput paprikat ja nakata kasvit pihalle. Kuisti oli jo niin täynnä roskaa, jota niistä putoili...