Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2015.

Surua

Kuva
Ikävä uutinen tavoitti meidät samanaikaisesti, kun iloitsimme Edun toisesta ykkösestä. Vaihtariperheeni äiti, rakas Mom, oli nukkunut pois sairastettuaan raskaasti viimeisen kuukauden Salt Lake Cityn teho-osastolla. Olen etuoikeutettu, ihan täysin hopealusikka suussa syntynyt, mitä tulee siihen, että sain niin mahtavan perheen vaihtarivuodeksi.  Todella ikävää! Ajatukset ovat kaukana, sisarten luona. Kesällä lennämme tuonne, mutta emme tapaakaan koko perhettä. *huokaus* Näin se elämä menee. Iloa ja surua jossain suhteessa.

Edu mejä osa II

Lähtö tutkitaan, ohjattuna jäljelle. 1. osuuden alussa pieniä tarkistuksia riistan jäljille. Muuten tarkkaa hyvin etenevää jäljestystä. 1. kulma tarkasti, katkolla veri loppuun, kaarroksella ulkokautta uudelle osuudelle. 3. kulma tarkastuslenkillä. Makauksista kaksi ensimmäistä nuuhkaistaan nopeasti, ei pysähdy, kolmas ohi, neljäs merkataan. Kaadolle suoraan, jäi nuuhkimaan. VOI1/43p - Marko Aaltonen **** Marko totesi majalla, että jos ensi vuonna tavataan kokeessa samalla kokoonpanolla, hän istuu tien varrella kannonnokassa ja kirjoittaa noin ylläolevan koeselostuksen, ja Pasi & Edu voivat sillä aikaa kävellä jäljen läpi.  =D Tämä oli aika mones kerta saman tuomarin kohdalla samoin pistein. Makauksista kaksi Edu oli selvästi vilkaissut, pysähtynyt nostamaan jalkaa metrin kahden jälkeen näreeseen, ja Marko oli todennut, että "olisi nyt hyvänen aika merkannut kuseksimalla edes kohdalla". Kiva viikonloppu! Oikein hyvä mieli jäi siitä, että meidän tekemältä jälje

Köyhäilyruokaa

Kuva
Meille on jostain syystä siunaantunut nimenomaan toukokuulle iso liuta isoja laskuja. Joka vuosi kiukuttelen kun en ole tajunnut olla yhteydessä laskuttajiin ja pyytää vaihtamaan eräpäivää jonnekin muualle... joten näin kuun puolivälissä on ihan hyvä vähän miettiä mitä ruokakaupasta kantaa kotiin. Eilen oli töissä Lindströminpihvejä ja siitä tuli ajatus, että olen pitkään ajatellut kokeilla näitä kasvisvoittoisia ruokia. Kaupan kautta lenkin jälkeen ja siitä se lähti. Aika lailla on hommaa pilkkomisessa, raastamisessa ja muussa, purkkeja sotkeentuu urakalla, mutta täytyy myöntää, että kun valmista taikinaa oli sellainen pienimuotoinen pesuvadillinen ja valmiita pihvejäkin pari pellillistä, oli hyvä mieli. Lisukkeeksi sopii, kuin nenä päähän, jogurttipohjainen tsatsiki. Tein sen ensin, että ehtii tekeytyä. Tsatsikikastike Raastoin noin puoli kurkkua hienolla terällä, annoin liemet ja kaikki mennä joukkoon. (Ihan siinä alkuperäisimmissä ohjeessahan kurkku valutetaan.....) Sekoit

Edu mejäili Sauvossa

Edulle osoitetaan lähtömakaus, jonka haistelee ja sen jälkeen hetken ohjaajan saattelemana innokkasti jäljelle. Heti alkuviitoituksen jälkeen laaja kaarros jäljen sivussa hakkuuaukealla, palaa itsenäisesti jäljelle aloittaen jälkitarkan ja hyvin etenevän sekä selvästi halukkaan työskentelyn. Peitteisissä maastokohdissa Edun työskentely on pääosin jälkiuran päällä etenevää, ainoastaan pieniä tarkistuspistoja tehdään kaikilla osuuksilla. Avoimessa maastossa ja kallioilla työskentely on epävarmempa tarkistusten ollessa paljon laajempia. Edu tosin kompensoi asiaa pistämällä turbovaihteen silmään, jolloin etenevyys sinänsä pysyy hyvänä mutta joka tapauksessa tarkkuus hieman kärsii näissä kohdin. Ensimmäisellä kulmalla laaja kaarros ulkokautta, katkokulma erittäin tarkasta jäljentekijöiden jalanjälkiin tukeutuen ja kolmas kulma jäljen mukaan. Makauksista osoittaa kaksi ensimmäistä, ylittäen vauhdissa muut. Kaadolle tulee jäljen päällä, pysähtyy tutkimaan sorkkaa ja jää kaadolle osoittaen sel

Valkopapuja ja kukkakaalia sosekeittoon

Kuva
Inhoan hernekeittoa. Joskus 1995 olin äidin ja hyvin pienen Joonaksen kanssa Turussa sukuloimassa ja mamma keitti silloin vanhanaikaisesti laskiaiseksi rokkaa. Koko talo haisi sille... ja yöllä aloimme koko porukka oksentaa. Ihan rehellinen vatsatauti. Mutta kun sen yhdistää siihen hajuun, jäi muistiin vaan ajatus "ei ikinä". En muuten muista syöneeni hernekeittoa sen koommin. Enkä kyllä sitä mielelläni lämmitä lapsillekaan. **** Kikherneitä ja kidney beanejä käytän joskus. Nyt kuitenkin jostain kirjaston akkainlehdestä plarasin ohimennen ohjeen sosekeittoon, jonka kehuttiin pitävän nälkää koska siinä on myös jotain proteiinia. Ohjetta en löytänyt kun olin kukkakaalin ostanut, mutta soveltamalla..... Soppa kukkakaali höyrytettynä kypsäksi (säästä liemi) purkillinen (400g) valkoisia papuja suolaliemessä (huuhdo) Heitä blenderiin ja soseuta. Itse jatkoin lientä vielä purkillisella ruokakermaa maultaan sipuli ja tilkalla vettä. Valmiin soseen kaadoin takaisin kattila

Kuvia

Kuva
Jotain on pihalla tapahtunut. Pallohuuli vauhdissa. Tästä kuvasta tulee jotenkin hyvälle tuulelle. Se on niin aito tilanne. Narsissit. Mun lempi kevätkukka. Sinivuokko.  Olin jo varma, ettei ne talvehtineet mutta niin vaan jaksoi nousta... Äitienpäiväkukka.  Tänä vuonna hirveän aikaisessa. Ihania!  Mummokoira. Rakas Vanharouva. **** Myös äitienpäivää vietettiin. Ihan koko porukalla. Tässä tapauksessa pitää sisällään siis edellisen sukupolven ja koko mun perheen, mukaanluettuna se kotoa-muuttanut. ♥  Kattaus odottaa syöjiä. Vähän jotain hempeää ja helmeilevää alkuun. (Ja voi hurja että se oli makeaa.... *puistatuksia*  En ole muutenkaan yhtään skumpan ystävä.) Marenki-tiramisu. NAM!

Koiramaista

Suostun hirveän harvoin kommentoimaan juuri mitään koirista. Omistani tai muidenkaan. Siihen on syynsä, kaikki eivät niitä positiivisimpia, ja liittyvät kaikki koiraihmisiin. Tällä kertaa muihin kuin koiraihmisiin. Kävelin tuossa päivänä muutamana koirien kanssa pitkän iltapäivälenkin työpäivän päätteeksi. Loppumatka lenkistä tullaan pururataa pitkin ja koirat oli kytkettyinä. Siinä on ihan reitin varrella hiekkakenttä, jossa oli joku treenariporukka aloittelemassa. Juurikin saman kentän vierellä on pari mäntyä, joiden juurelle olen opettanut koirat juoksemaan vapaina käskyllä "puun alle", ja siellä on talvella saanut karkkia.... Molemmat kiskoivat remmissä oikeaan suuntaan, mutta en voinut laskea irti, koska treenareiden takana näytti palloilevan pari vaahtosammuttimen korkuista tenavaa.....  jotka saivat hetkeä myöhemmin kuningasidean lähteä juoksemaan kädet ojossa kohti, että "koila, koila..." Karjaisin vähemmän kauniisti, että "älkää tulko kohti, näit

Kulttuuria, kevättä

Kuva
Ensimmäinen punkki otettu pois. Hain jo edellisviikolla Bravectot koirille eläinlääkäristä ja olin ajatellut säästellä niitä vielä muutaman viikon. Ei sitten tarvinnut säästää. Päinvastoin, tänä kesänä pitää hakea toinenkin satsi joskus heinäkuussa. **** Käytiin harrastamassa kyldyyriä. Toisin sanoen nyt oli se viikonloppu, kun meille oli varattu Mamma Mia -esitys Svenskanissa. Hieno!! Upeita laulajia! Mieletön miljöö! Tosiaan, en ole tuossa teatterissa ollut ennen. Olipa se kaunis sisältä. Ihanat loosit, joissa istuttiin samettijakkaroilla. Siis niin 1800-lukua jotenkin. Viihtyisä, kaunis, suloinen, vanhanaikainen. **** Tänään sitten aamulenkki, tunnin jälkeen kahvit puolimatkan krouvissa. (Ihanaa kun ovat taas Suomessa!) Kotona vähän evästä, Pasi kaivoi pihaa.... ja iltapäivällä sitten vihdoin ulos aurinkoon ja kukkapenkkihommia.  Etupihalla on ollut vuosia penkki täysin pahuuden vallassa. Siinä oli alunperin jotain sipulikukkia ja lisäksi muutamaa lajia, jotka